Kansalaisopistossa opetetaan taidolla ja sydämellä - opetussuunnitelmien ohjaamana

Uusi lukukausi on pyörähtänyt käyntiin. Kurssien sisällöt on nyt suunniteltu ja työt aloitettu. Opettajainhuoneessa on jännitetty uusien ryhmien aloittamista ja oltu innoissaan uuden alun äärellä.

Kuopion kansalaisopisto on suuri oppilaitos, jossa työskentelee n.250 opettajaa. Opistossa opetetaan hyvin monenlaisia asioita: esim. liikuntaa, kieliä, monia eri taiteen aloja, kotitaloutta, sekä monia erilaisia kädentaitoja. Lukuisat opettajamme ovat näiden eri alojen ammattilaisia. Opetettavan aineen hallinnan lisäksi kansalaisopistossakin halutaan panostaa opettajien opetustaitoihin. Pedagogisen laadun ja osaamisen tukemiseksi tehdään töitä jatkuvasti. Konkreettisin tuki opettajalla työssään on kollegat. Jokaisella tuntiopettajalla on työparinaan kurssin vastuuopettaja, jonka kanssa kurssin opetusasioita on mahdollista pohtia yhdessä.

Kuten muissakin oppilaitoksissa, myös kansalaisopistossa opetustyö pohjautuu opetussuunnitelmaan. Opetussuunnitelma on asiakirja, jossa määritellään opetuksen sisältöjä, toteutustapoja, tavoitteita sekä kuvataan miten opetusta/oppimista voi arvioida. Opetussuunnitelmia on erilaisia, eri oppiaineisiin ja koulutusmuotoihin omansa.

Kuopion kansalaisopiston opetussuunnitelman perusteet kuvaa yleisesti vapaan sivistystyön periaatteita, tavoitteita ja toteutusta toiminta-alueellamme.  Tämä asiakirja on hyväksytty Hyvinvoinnin edistämisen lautakunnassa 6/2018. (alla linkki)
https://bit.ly/2xiNhji

Koko opiston yhteisen opetussuunnitelman perusteiden lisäksi jokaiselle ainealueella on laadittu omat opetussuunnitelmat juuri kyseisen alan pedagogiset erityispiirteet huomioiden. Nämä ainealuekohtaiset suunnitelmat oli ajankohtaista päivittää viime keväänä. Opetussuunnitelmissa haluttiin päivittää tavoitteita ja sisältöjä vastaamaan nykyistä tarvetta. Uutena painotuksena suunnitelmissa huomioitiin mm kestävä kehitys. Suunnitelmia tehtiin laajasti yhdessä opetushenkilöstön kesken, eri ainealueiden tuntiopettajia ja vastuuopettajia oli mukana työssä.

Ainealuekohtaiset opetussuunnitelmat löytyvät kunkin ainealueen omilta peda.net-sivuilta. https://peda.net/kuopio/kansalaisopisto

Kansalaisopistossa on tarjolla taiteen perusopetusta käsityössä ja kuvataiteessa. Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmat perustuvat opetushallituksen antamiin opetussuunnitelman perusteisiin. Nämä opetussuunnitelmat uudistettiin valtakunnallisesti tänä vuonna. Kuopion kansalaisopistossa nämä ops:it menivät kasvun ja oppimisen lautakunnan hyväksyttäviksi viime kesäkuussa.

Kasvavana koulutuksen alana kansalaisopistossa on viime vuosina ollut muualta Suomeen muuttaneiden opetus. Tähän tarpeeseen laadittiin lukutaidon, aikuisten perusopetuksen ja suomi toisena kielenä –opetuksen yhdistetty opetussuunnitelma.


Kansalaisopistolla tehdään opetustyötä rakkaudesta omaa alaa kohtaan. On innostavaa kokoontua ryhmiin sellaisen asian äärelle, joka kiinnostaa kaikkia paikalle tulleita. Substanssin hallinta ja kiinnostus opetustyöhön antaa hyvän pohjan opettajan työlle. Lisäksi taustalla on hyvä olla jonkinlainen pedagoginen runko, johon opettaja voi tarvittaessa nojata, ja jota pitkin edetä. Sellaiseksi rungoksi on kaikki viime keväänä laaditut opetussuunnitelmat tehty. Opetussuunnitelma on opettajalle työväline kurssien ja opetuksen suunnitteluun, sekä peili omien pedagogisten käytäntöjen kehittämiseen.

Opiskelijoille päivitetyt opetussuunnitelmat näkyvät laadukkaana ja ajanmukaisena opetuksena.


Käsityökoulu Taiturissa ja kuvataidekoulu Värikkäässä 
opetetaan taiteen perusopetuksen ops:n mukaan.

Teksti: Anna Pohjalainen

Tutkimus: Kansalaisopisto-opiskelulla merkittäviä suoria ja välillisiä hyötyjä sekä yksilölle että yhteiskunnalle

Kansalaisopisto-opiskelulla on merkittäviä suoria ja välillisiä hyötyjä sekä yksilölle että yhteiskunnalle, selviää Kansalaisopistojen liiton tuoreesta tutkimuksesta Kansalaisopiston aikuisopiskelijat luokkakuvassa: kansalaisopiston merkitys kuntalaisille ja kunnalle. Sekä laadullinen että määrällinen aineisto vahvistavat jo aikaisemmissa tutkimuksissa saadut tulokset: kursseille osallistuminen tuottaa suurimmalle osalle vastaajista opittujen asioiden lisäksi merkittäviä laajempia hyötyjä, kuten hyvinvointia, itseluottamusta, uutta arkeen tai työhön liittyvää osaamista ja ystävyyssuhteita.

Itä-Suomen yliopiston aikuiskasvatustieteen professori Jyri Mannisen tekemässä tutkimuksessa arvioitiin teemahaastattelujen (n = 29) ja verkkokyselyn (n = 5 214) avulla, mitä ja miksi kansalais- ja työväenopistojen aikuisopiskelijat opiskelevat, minkälaisia hyötyjä kursseille osallistuminen tuottaa ja syntyykö opiskelusta myös taloudellisia vaikutuksia osallistujille itselleen tai yhteiskunnalle. Aineistot kerättiin opistojen vakioasiakkailta eli vähintään kolmena vuotena elämänsä aikana eri kursseille osallistuneilta aikuisilta.

– Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun kansalaisopisto-opiskelun merkitystä tutkitaan näin laajasti, kertoo Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen. Kansalaisopistot seuraavat opiskelijoitaan läheltä ja ovat itse tienneet opiskelun hyvää tekevät vaikutukset jo pitkään. On hienoa saada myös tutkittua tietoa arjen havaintojen tueksi.

Vastaajat tunnistivat itsessään monenlaisia kansalaisopisto-opiskelun myötä syntyneitä muutoksia, jotka liittyvät mm. osaamiseen ja koulutuskokemuksiin, sosiaaliseen osallistumiseen ja suvaitsevaisuuteen sekä hyvinvointiin ja terveyskäyttäytymiseen. Kansalaisopistossa opiskelu on lisännyt selvästi opiskelijoiden arjen digitaitoja (38 % vastaajista), luottamusta omaan oppimiskykyynsä (92,6 %) sekä motivaatiota opiskella myös muualla kuin opistossa (75,7 %). Opiskelu on laajentanut vastaajien ystävä- ja kollegaverkostoja (87,0 %) sekä lisännyt tunnetta laajempaan yhteisöön kuulumisesta (79,2 %). Vaikka kyse on harrastustavoitteisesta opiskelusta, tunnisti moni myös työhön liittyviä hyötyjä, kuten ammatillisen osaamisen (47,6 %) ja työhön liittyvän tietotekniikan hallinnan (26,7 %) lisääntyneen.

Noin puolet vastaajista tunnisti erilaisia taloudellisia vaikutuksia, joita kursseille osallistuminen on tuottanut joko heille itselleen tai yhteiskunnalle. Vaikutukset näkyvät yksilön elämässä esimerkiksi lisätuloina tai säästöinä itse tehtyjen vaatteiden tai korjausten myötä.

Myös opiskelijoiden onnellisuuden tunne (84,1 % vastaajista) sekä pyrkimykset noudattaa terveitä elämäntapoja (64,4 %) ovat kansalaisopisto-opiskelun myötä kasvaneet. Kuntalaisen kohentunut hyvinvointi vähentää välillisesti kunnan sote-kustannuksia sekä heijastuu yhdessä työhyvinvoinnin lisääntymisen kanssa myös työtehon kasvuun (51,8 %).

– Päättäjät tarkastelevat koulutuksen merkitystä nykyään pääasiassa työelämän ja kilpailukyvyn näkökulmasta, joten myös kansalaisopistot ovat joutuneet puolustamaan olemassaoloaan ja merkitystään taloudellisilla argumenteilla, joita päättäjät ehkä helpommin kuuntelevat. Omaehtoisen opiskelun tuottamat hyvinvointihyödyt ja uusi osaaminen lisäävät varmasti suomalaisen työn kilpailukykyä ja tuottavuutta, puhumattakaan säästöistä sote-kuluissa. Tällainen kansalaisopiston sosiaalisen tuottavuuden arviointi on haastavaa, mutta tämä uusi tutkimus osoittaa ainakin sen, että opiskelu tuottaa myös taloudellisia vaikutuksia, kommentoi professori Manninen.

Tutkimuksen perusteella kansalaisopistolla on selvä yhteys kuntien hyvinvointitehtävään, sillä sekä yksilön että lähiyhteisön elämänlaadun paraneminen tekee kunnasta paremman paikan asua ja elää.

Torstaina 20.9.2018 julkaistu tutkimus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta https://kansalaisopistojenliitto.fi/wp-content/uploads/2018/09/Kansalaisopiston_aikuisopiskelijat_luokkakuvassa_2018.pdf

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, Kansalaisopistojen liitto
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Professori Jyri Manninen, Itä-Suomen yliopisto
p. 050 381 5359, jyri.manninen@uef.fi

Tiedote julkaistu: 20.09.2018, 09:00, Kansalaisopistojen liitto KoL