Näytetään tekstit, joissa on tunniste oppiminen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste oppiminen. Näytä kaikki tekstit

14.4.2021

Taiteen tekeminen on oppimista ja jakamista - harrastajallekin

 

Kuva: Kevätnäyttely 2021, keramiikka

Sadat, ellei tuhannet ihmiset Kuopion alueella harrastavat vuosittain taito- ja taideaineita mm kansalaisopistossa. Kansalaisopiston taideharrastajissa on monenikäisiä ja -taitoisia tekijöitä. Jokainen harrastaakin omiin tavoitteisiinsa peilaten, ja jokaisella on omanlaisensa innostuksen kohteet. Luovuuden, itse tekemisen ja taitamisen merkityksiä ei tarvitse perustella kansalaisopistolla, jossa nämä asiat nähdään olennaisena osana kokonaisvaltaista hyvinvointia. 

 

Kuva: Kevätnäyttely 2021, maalaus

 

Kansalaisopisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, jonka tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia kehittyä oppimalla. Taiteen tekemisenkin voi nähdä eräänlaisena tutkimisena. Tutkitaan muotoja, värejä, ympäristöä, ihmisiä ja ilmiöitä. Kun asioita tutkii ja pohtii, yleensä väistämättä tapahtuu oppimista, oivalluksia. Taideharrastus onkin parhaimmillaan elämän ja ihmisenä olemisen opiskelua, jolloin ollaan vapaan sivistystyön ytimessä. Kuvataideharrastuksen parissa oppiminen voi liittyä hyvin monentasoisiin asioihin: sommitteluun, värioppiin, ympäristön ja ihmisten havainnointiin tai vaikkapa oman itsen tuntemiseen.  Aivan kuten kirjoittaja, myös kuvantekijä, tehdessään joutuu jäsentämään ajatuksiaan ja käsityksiään aiheeseen liittyen. Idea ja ajatus hahmottuu tekemisen myötä selkeämmäksi.

 

Kuva:Kevätnäyttely 2021, lasitekniikat

 

Tekeminen on prosessi ja lopputulosta usein myös esitetään julkisesti tai jaetaan ainakin oman opiskeluryhmän kesken, ja monet janoavat palautetta ja vinkkejä tekemiseensä.  Palautteista opitaan lisää. Tarve jakaa asioita on ajankohtainen - kaikkihan jaetaan somessa nykyään - mutta onhan siihen muitakin keinoja. Taiteen tekijä yrittää välittää ajatuksensa tai tunteensa muille taiteen välineillä, jotka ovat ehkä hitaampia mutta varsin varteenotettavia vielä näin sosiaalisen mediankin aikana. Joidenkin taideteorioiden mukaan taide ei ole taidetta ennen kuin se kohtaa yleisönsä. Tarvitaan siis kohtaaminen, jakaminen ja sieltä syntyy merkityksiä. Kansalaisopiston taideharrastajilla näiden jakamisten merkitys on hyvin konkreettinen. Ryhmällä, opiskelijoiden keskinäisellä vuorovaikutuksella, on suuri rooli opiskelussa. Koska on kokoonnuttu yhteisen mielenkiinnonkohteen äärelle, jakaminen on luontevaa. Ongelmat ja onnistumiset ovat hyvin käytännönläheisiä, tai pieniäkin, mutta kanssaopiskelija ymmärtää ja vertaispalaute on vilpitöntä ja kannustavaa. Merkityksellistä on myös oman teoksen saaminen yhteiseen isoon näyttelyyn.

Taide ja taiteen tekeminen toimii parhaimmillaan eräänlaisena aktivoijana. Tutkiminen, ihmettely, löytämisen ilo, uuden näkökulman ymmärtäminen, kauneuden kokeminen tai ruman käsittely lienevät ihmiselle terveellisiä. Ne aktivoivat ajattelemaan ja tuntemaan ja tarjoavat keinon ihmetellä ja ymmärtää lisää. Nämä asiat eivät liity tietenkään vain kuvataiteeseen vaan muihinkin taiteenlajeihin ja moniin eri harrastuksiin, joiden ääressä ihminen kohtaa uusia asioita ja joutuu laittamaan itsensä likoon.

 

Kuva: Kevätnäyttely 2021, grafiikka

 

Kansalaisopistolla näkee lähes päivittäin konkreettisesti taiteen tekemisen ja harrastamisen tuottamaa iloa ja tuskaa. Tuskakin yleensä kääntyy voitoksi ja voimaksi, jos vain ei luovuteta.  Taideharrastus voi olla tekemisen riemua, aivojumppaa, yhteisöllistä osallistumista, itsensä likoon laittamista, uuden oppimista, itsensä kohtaamista ja maailman kohtaamista. Taide voi olla yksi konsti terveenä ja ehyempänä ihmisenä olemiseen. 

 

Kuva:kevätnäyttely 2021, kalligrafia

 

Parhaimman kuvan asian todellisesta laidasta saa ryhtymällä taiteen harrastajaksi. Taideharrastuksen voi aloittaa kurkistamalla esimerkiksi kansalaisopiston kevätnäyttelyyn, jossa satojen harrastajien sadat kädentaitojen ja kuvataideaineiden teokset ovat jälleen esillä. Vaikka opiskelijoiden tuottamat tapahtumat ja näyttelyt ovat tasokkaita ja niissä voi oikeasti nautiskella taiteesta, yleisö ei silti saa kokea kuin pintaraapaisun. Tekijöillä on takanaan lukuvuoden mittainen oppimisen ja tekemisen prosessi, joka taitaa olla tärkeämpi kuin itse teokset. Tule siis sinäkin mukaan oppimaan ja jakamaan!

 

 

Teksti: Anna Pohjalainen, Kuopion kansalaisopiston kuvataideopettaja

 


Tutustu ja ihastu: Kevätnäyttely 2021 verkossa
 

Kevätnäyttely 2021 verkossa: https://kuopionkansalaisopisto.kuvat.fi

Instagram: kuopionkansalaisopisto_kuvis

 



3.6.2019

Seniorit voimavaraksi –hankkeen tuloksia


Hankkeen taustaa
Kuopion kansalaisopiston koordinoima ja Opetushallituksen rahoittama vapaan sivistystyön laatu- ja kehittämishanke Seniorit voimavaraksi päättyi vuoden 2018 lopussa. Hanke toteutettiin yhteistyössä Pieksämäen seutuopiston kanssa ja paikallisina yhteistyökumppaneina olivat mm. Kuopion kaupungin hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen ja vanhuspalveluiden toimijat, SPR Kuopio ystävätoiminta, Seniorien ATK-yhdistys Savonetti ry, Pohjois-Savon omaishoitajat ry, Kuopion lyseon lukio ja Pohjois-Savon muisti ry. Hankkeen avulla pyrittiin kehittämään kansalaisopistojen senioripedagogiikkaa ja vastaamaan lisääntyvän ikääntyneen väestön tarpeisiin. Hankkeessa haluttiin mahdollistaa aktiivinen elämäntapa yhä suuremmalle joukolle ikääntyvää väestöä ottamalla kohderyhmä huomioon jo toiminnan suunnitteluvaiheessa sekä hyödyntämällä digitalisaation mukanaan tuomia mahdollisuuksia opetuksessa.

Monialaista yhteistyötä
Hankkeessa pystyttiin lisäämään ja selkiyttämään yhteistyötä kansalaisopistojen ja muiden alueen senioritoimijoiden välillä. Monialaisen yhteistyöverkoston avulla pystyttiin järjestämään yhteisiä tapahtumia, välttämään päällekkäisiä toimintoja ja tiedottamaan tapahtumista laajemmalle. Yhteistyöverkostot toimivat hankkeen aikana erittäin aktiivisesti ja niiden toimintaa on päätetty jatkaa hankkeen päättymisen jälkeenkin. Kuopiossa yhteistyöverkosto järjestää jatkossa yhteisiä kokouksia vähintään kerran vuodessa ja jatkaa hankkeen aikana aloitettujen yhteisten tapahtumien järjestämistä kaksi kertaa vuodessa. Yhteisiksi tapahtumiksi ovat vakiintuneet ainakin senioripäivä toukokuussa ja Mualiman navan  kierto –tapahtuma lokakuussa. Mualiman navan kierto järjestetään ensi vuonna myös Nilsiässä ja sitä pyritään laajentamaan myöhemmin myös muualle maaseudulle.

Mualiman navan kierto lokakuussa 2018
Asiakaslähtöistä palvelua
Hankkeessa kartoitettiin senioreille merkityksellisiä markkinointikanavia, jotta heille suunnattu tiedotus ja markkinointi saataisiin kohdennettua tehokkaammin. Kyselyn perusteella Kuopion kansalaisopistossa otettiin käyttöön senioreille kohdennettu painettu opas, joka on jaossa senioreille suunnatuissa tapahtumissa. Kansalaisopiston lisäksi myös yhteistyökumppanit ovat pystyneet hyödyntämään kyselyn tuloksia omassa markkinoinnissaan. Lisäksi kyselyn avulla saatiin tietoa, jonka avulla opisto pystyy tuottamaan senioreiden tarpeita vastaavia palveluja ja toimimaan entistä asiakaslähtöisemmin. Pieksämäellä on järjestetty miesten aamukahveja, joissa eri järjestöissä toimivat miehet ovat kertoneet, kuinka heidät parhaiten tavoitetaan ja aktivoidaan opiston toimintaan.

Henkilöstölle järjestettyjen koulutusten myötä opistojen henkilökunnan tietoisuus kohderyhmästä, sen tarpeista ja senioripedagogiikasta on lisääntynyt. Opistojen henkilökunnan kiinnostus senioripedagogiikkaan on kasvanut ja osa on jatkanut aiheen käsittelyä esim. omissa opinnoissaan tai opinnäytetöissään.  Senioripedagogiikka on nostettu yhdeksi opistojen painopistealueeksi ja Kuopion kansalaisopistoon on saatu uusi senioripedagogiikasta vastaava koulutussuunnittelija. Hän on toiminut tiiviissä yhteistyössä Seniorit voimavaraksi –hankkeen kanssa ja pystyy huomioimaan ja hyödyntämään hankkeessa hyväksi havaittuja käytäntöjä ja juurruttamaan niitä osaksi opiston normaalia toimintaa. 

Uusia toimintamuotoja
Hankkeen myötä opistoissa on pystytty kokeilemaan uusia toimintamuotoja esim. teknologiaa hyödyntäen. Kokeilujen perusteella yhteydet toimivat hyvin ja niitä voidaan seurata vaivattomasti eri tavoin: kansalaisopiston tai yhteistyökumppaneiden toimipisteissä kaupungissa ja maaseudulla, asukastuvilla tai kotona. Opistot ovat saaneet arvokasta kokemusta etälähetysten ja verkkokurssien suunnittelusta ja toteutuksesta, mikä lisää valmiuksia tuottaa vastaavanlaisia palveluja myös tulevaisuudessa. Hankkeessa aloitetun verkkomuistikoulun työstämistä jatketaan ja siitä pyritään saamaan opistojen kurssiohjelmaan sopiva kokonaisuus lähitulevaisuudessa. Verkkomuistikoulua pyritään hyödyntämään mahdollisimman laajasti myös yhteistyössä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Verkkomuistikoulun insertti

Jalkautumista ja aktivointia
Hankkeessa toteutettujen toimintojen avulla on saatu uusia opiskelijoita opistojen toimintaan ja pystytty tukemaan ja aktivoimaan erityisesti siirtymävaiheissa olevia ihmisiä järjestämällä mm. eläkevalmennusta ja omaishoitajille suunnattuja kursseja. Esim. yhteistyössä SPR:n kanssa järjestetyille ystäväkursseille on saatu enemmän osallistujia ja useampi kurssin osallistuja on tullut SPR:n toimintaan mukaan. Hankkeen aikana saatuja kokemuksia hyödynnetään kurssisuunnittelussa ja osa toimintamuodoista, esim. senioriluennot on saatu pysyväksi osaksi toimintaa. 

Opiskelijoiden osallistumista vähentäviä esteitä on pyritty poistamaan järjestämällä erilaisia matalan kynnyksen tilaisuuksia ja toimintamalleja, joissa on jalkauduttu mm. torille, muistiyhdistyksiin ja sairaaloihin. Jalkautumistyötä jatketaan ja kehitetään edelleen. Hankkeessa suoritettujen laitehankintojen avulla on pystytty parantamaan senioriopiskelijoiden oppimisympäristöjä. Oppimisympäristöjen parantuminen lisää positiivisia oppimiskokemuksia ja lisää kurssien viihtyvyyttä sekä mahdollisesti näkyy myös parempina oppimistuloksina.
Ukulelelähettiläät jalkautuneina muistiyhdistykseen
Seniorit asiantuntijoina
Seniorien osaamista on hyödynnetty käyttämällä heitä asiantuntijoina mm. luennoilla ja vertaisohjaajina kursseilla. Vanhusneuvostot ovat toimineet oman kohderyhmänsä asiantuntijoina kurssien ja tapahtumien suunnittelussa ja järjestämisessä sekä apuna viestinnässä ja tiedon välityksessä senioriväestölle. Yhteistyötä vanhusneuvostojen kanssa jatketaan hankkeen päättymisen jälkeenkin. Kuopion kansalaisopiston edustaja osallistuu säännöllisesti vanhusneuvoston kokouksiin ja vanhusneuvosto on sitoutunut olemaan mukana kansalaisopiston tulevissakin hankkeissa. Yhteistyö on aloitettu myös kuopiolaisten eläkeläisjärjestöjen yhteistyöverkoston kanssa.

Seniorit voimavaraksi -hanke on tukenut Kuopion kansalaisopiston pyrkimystä aktivoida ja osallistaa kaupunkilaisia toimimaan oman ja toistensa hyvinvoinnin edistäjinä kaupungin strategian mukaisesti. Hanke on tukenut hyvin myös Pieksämäen palvelujen ja vapaaehtoistoimijoiden yhteistä kumppanuustoimintaa, Kuopion kaupungin Voimaa Vanhuuteen ja Ikäystävällinen Kuopio ––ohjelmien työtä eli ikäihmisten toimintakyvyn tukemista. Toiminta on linkittynyt myös Vanhusneuvostojen toimintaan sekä Kuopiossa että Pieksämäellä. Hanke on omalta osaltaan ollut mukana lisäämässä senioripedagogiikan näkyvyyttä molempien kaupunkien tasolla. Näkyvyyden avulla on pystytty herättämään keskustelua ja vaikuttamaan senioreita koskeviin asenteisiin. 

Hanke on herättänyt laajaa kiinnostusta ja saanut erittäin positiivista palautetta sekä senioriväestön että yhteistyökumppaneiden keskuudessa. Hanketta on esitelty sekä paikallisesti että valtakunnallisesti erilaisissa tilaisuuksissa ja artikkeleissa. Se on ollut esillä posterin muodossa myös WHO:n Healthy Cities –verkoston konferenssissa Belfastissa syksyllä 2018.

Ikääntyneiden suhteellinen osuus väestöstä lisääntyy jatkuvasti. Hankkeen myötä on osoittautunut selväksi, että senioriväestölle kohdennetuille hankkeille on tarvetta ja niiden vaikutuksilla on suuri merkitys senioriväestön hyvinvointiin ja sitä kautta myös kansantalouteen.

Teksti: Marjo Markkanen, Kuopion kansalaisopisto