Jakamisen paikka

Kuopion kansalaisopiston kuntonyrkkeilijät.

Ei ole sama kuinka merkitykselliseksi itsensä tai tekemisensä tuntee, vaan päinvastoin: juuri sillä on merkitystä. Elinikäinen oppiminen ei ole ikään sidottua, vaan se edistää monipuolista kehittymistä ja aktiivista kansalaisuutta jokaisen opiskelijan kohdalla.

Kansalaisopistojen toimintaa tutkinut professori Jyri Manninen toteaa, että toimijuus tuottaa ihmisille elämänsisältöä. Siksi jokainen ihminen voi aktiivisena toimijana vaikuttaa elämänlaatuunsa ottaen vaikkapa myönteisen ajattelun ja tunneilmaisun osaksi arkeaan.
Kuopion kansalaisopistossa merkityksellisyyden kokemuksia voi tulla saamaan, ja ennen kaikkea myös jakamaan, yhdessä opettajien tai muiden oppijoiden kanssa.

 ”Tämä on ollut tosi kivaa. Uusia tuttavia on tullut paljon.”

”Yhdessä saadaan enemmän aikaan kuin yksin.
Ryhmässä tutustuu muihin ihmisiin ja saa ystävyyssuhteita.
Ollaan samalla asialla, vertaistuki on tärkeää.
Ryhmässä on myös huomioitava toiset, eikä siellä voi sooloilla.
Yhdessä saadaan yhteisiä kokemuksia.
Koetaan erilaisia tunteita ja tuntemuksia. Opitaan toisilta.”

”Mukavaa yhdessäoloa.”

Kuopion kansalaisopiston tanssikurssilaiset.

Kansalaisopistoissa harrastaessa opiskelijat kartuttavat ja pitävät yllä myös omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa liittyvää resurssivarastoaan. Sosiaaliset kontaktit, yksilön kehittyminen, terveys ja hyvinvointi sekä itsensä toteuttaminen näkyvät hyvinvoinnin ja terveyden synnyttämisenä, mutta myös ylläpitämisenä.

Kun tavoite opiskelulle on konkreettinen, tulee opiskelusta motivoivampaa. Kielten opiskelijat haluavat oppia, jotta voisivat käyttää oppimaansa kieltä. Kuvataiteen opiskelijat haluavat saada valmiit taulunsa esille toisten ihmisten nähtäviksi, tanssijat päästä näyttämään oppimansa koreografian ja musiikin opiskelijat kuuluville oppimansa. Esimerkkejä yhdistää halu kehittyä, toteuttaa itseään ja jakaa omaa osaamistaan toisten ihmisten kanssa.

Ehkä tässä piileekin yksi hienoimmista kansalaisopistojen merkityksellisyyden lähteistä; jakaminen. Jaamme mielenkiinnonkohteita sekä onnistumisen elämyksiä ja pettymyksiä kanssaihmisten kesken. Kurssien anti ja merkityksellisyyden kokemukset eivät rajaudu pelkkään oppimiseen, vaan ovat osa suurempaa jakamista, jota opiskellessamme teemme. Merkityksellisyys antaa mahdollisuuden kokea itsensä osana suurempaa kokonaisuutta.

”Osallistuminen on oma valinta ja mielekäs toiminta ja
tekeminen vaikuttaa positiivisesti myös muuhun elämään.”

”Sosiaalinen yhdessäolo iloisten, saman henkisten ryhmäläisten kanssa.”

”Estää erakoitumista ja yksinäisyyden tunnetta.
Yhdessä saadaan enemmän aikaan kuin yksin.
Ryhmässä tutustuu muihin ihmisiin ja saa ystävyyssuhteita.
Ollaan samalla asialla, vertaistuki on tärkeää.”

”Että saa olla yhtä ison kokonaisuuden kanssa, olla jotain.” 

”Iso henkireikä laulujen ja ystävien kera. Laulusta me voimaa saamme.” 

Kuopion kansalaisopiston lauluryhmä.

 

Kulttuurin harrastamisessa yhteiset kokemukset synnyttävät merkityksellisyyttä etenkin, jos harrastaja osallistuu kulttuurin syntymisen toteuttamiseen. Merkityksellisyys saa ihmisen tuntemaan tärkeyttä omasta itsestään.

”Oli kiva päästä esittämään oppimiaan - haaa, minäkin osaan!”

”Tuntee kuuluvansa joukkueeseen,
jossa kaikilla on sama päämäärä, eli panna parastaan.” 

 

Kuopion kansalaisopiston lasten- ja nuorten sreetdance -ryhmä.

Motivaatio on keskeinen opiskelijan ominaisuus, joka ohjaa opettamista ja oppimista. Esimerkkejä teorian ja käytännön yhteensovittamisesta löytyy Kuopion kansalaisopiston opiskelijoiden antamista palautteista useita. Voisikin todeta, että, itä laajemmalle alueelle ja moninaisimmin kurssitarjonnoin kansalaisopistot järjestävät toimintaansa, sitä kokonaisvaltaisemmin hyvinvointivaikutukset jakaantuvat alueen ihmisille.

Näin ystävänpäivän aikaan on mukava lueskella opiskelijoiden antamaa palautetta toiminnastamme; yhdessä jakamisesta. Palautteista saamme esiin monia tärkeitä asioita, joita voimme ottaa huomioon esimerkiksi näin ensi lukuvuoden kurssisuunnittelun alla. On tärkeää ymmärtää kurssisisältöjen ja toiminnan moninaista merkitystä eri näkökulmista. Opettajina ja opiskelijoiden arjen jakajina, meidän on tärkeää pysähtyä miettimään, kuinka tärkeää opiskelijoille on joka viikkoinen keskustelu, kuulumisten vaihto, taitojen karttuminen ja positiivisen palautteen saanti. Vuorovaikutushetki opettajan tai ryhmän kanssa voi olla oppilaalle se kaikkein tärkein viikoittainen hetki.

 

Kuopion kansalaisopiston kädentaitojen opiskelijat.

 

”Että saa olla yhtä ison kokonaisuuden kanssa, olla jotain.”

 

Teksti: Petra Lisitsin-Mantere, Kuopion kansalaisopiston musiikinopettaja

Kerro meille kurssitoiveesi 6.3.2022 mennessä!
Toivomme saavamme palautetta juuri sinulta. kerro meille ideoita ja vinkkejä millaisia koulutuksia ja kursseja asuinalueellasi kaivataan Kuopion kansalaisopiston tuottamana. Esittämäsi toiveet huomioidaan lukuvuoden 2022-2023 suunnittelun tukena. 

Anna kurssitoiveesi vastaamalla kyselyyn tästä linkistä.

Pieni on suurta – 

Teatteriharrastus kansalaisopistossa on innokkaiden harrastajien areena

 

Kuva:Esityksestä Satumaista satuilua

Tänä vuonna ei kansalaisopistossa lähdetty tekemään pitkää kokoillan esitystä ollenkaan epävarman maailmantilanteen takia. Viime kevään Jäniksen vuosi peruuntui, koska emme saaneet sitä esittää. Emme myöskään voineet velvoittaa keväällä kurssilla olleita tulemaan uudestaan mukaan syksyllä ja moni muukin aikataulullinen asia koronatilanteen epävarmuuden lisäksi aiheutti sen, että se esitys jäi esittämättä. Se harmitti kaikkia kovin ja siksipä ei haluttu tänä vuonna enää toista samanlaista harmitusta. Pitkää näytelmää kun harjoitellaan koko vuosi, eli ensin koko syksy kerran viikossa ja sitten vielä koko kevät. Päätimme tehdä pienimuotoisempia esityksiä ja vieläpä pienryhmissä siten, että ei haittaisi jos joku sairastuisi ja olisi poissa esityksestä tai harjoituksista. Nyt kun pienienkin sairastumisien takia pitää olla poissa. Jäniksen vuodesta tosin ehkä kuullaan vielä. Katsotaan kuinka käy. 

 

Kuva:Esityksestä Satumaista satuilua

 
 

Yhden syksyn tai yhden kevään mittainen prosessi on tosi nopea. On vain 10 harjoitusta ja sitten esitys. Lähtökohtana on ensin, että jokainen saa esittää ideoita millainen esitys kiinnostaisi tehdä ja mitkä aiheet kiinnostavat juuri nyt. Syksyn kurssilla kaikki saivat ensin tehdä itselleen mieleisen roolihahmon ja kun yhteinen aihe löytyi ryhdyimme keksimään ja kirjoittamaan kohtauksia näiden roolihahmojen ympärille. Aiheeksi muovaantuivat sattumat, kommellukset ja mokat ja kun näin kävi, oli suorastaan pakko ottaa esitykseen mukaan myös muutama Daniel Harmsin Sattumista. Lopulta saimme kutsua esitykseemme 50 miinus oman porukkamme luku, eli 36 ihmistä katsojiksi. Olipa hienoa, että tällä kertaa kuitenkin saimme esittää harjoittelemamme esityksen.

 

Kuva:Esityksestä Satumaista satuilua

 
 

Kevätpuolella lähdettiin hyvin samankaltaisesti liikkeelle ja aiheeksi muodostuivat aikuisten sadut. Ryhdyimme muokkaamaan vanhoja tuttuja satuja uuteen aikuisille sopivampaan muotoon. Lisäksi näyttelijät saivat itse päättää ja tuoda esityskimaraan mukaan muitakin omia esitysideoitaan. Tänä vuonna on siis tehty kaksi pienimuotoista esitystä siinä ajassa, jossa yleensä tehdään yksi pitkä kokoillan esitys. Aika hieno suoritus sanoisin!

 

Kuva:Esityksestä Satumaista satuilua

 
 

Tällaisella lyhyemmällä kurssilla opiskelijat saavat itse tehdä tosi paljon. Kaikki saavat tuoda esitykseen mukaan haluamiaan asioita ja esimerkiksi päättää itse millaisia roolihahmoja haluavat esittää ja kuinka monessa pienessä esityksessä he ovat mukana. Jos vertaa pitkään kokoillan näytelmään, jossa ohjaaja valitsee näytelmän ja roolit, on tällaisella pienimuotoisten esitysten kurssilla opiskelijoilla itsellään paljon enemmän valinnan vapautta ja toisaalta myös vastuuta. Ohjaaja ei valitse tekstejä vaan opiskelijat joko kirjoittavat tai improavat tekstipohjan pieniin esityksiinsä itse. Myös roolit saa valita itse ja sen, kuinka paljon on vuorosanoja. Ohjaaja ohjailee ensisijaisesti prosessia, mutta toki myös viime silauksen kaikkiin pieniin esityksiin. On hyvä muistaa, että pieni ei ole negatiivinen sana. Pienimuotoinen esitys voi olla hyvin tehty siinä missä koko illan ”suuri” esityskin. 

 

Kuva:Esityksestä Satumaista satuilua

Ilman innokkaita harrastajia näistä esityksistä ei tulisi mitään. Ammattimaisesti näytelmiä ja esityksiä tehdessä on ohjaajan lisäksi mukana usein myös muita ammattilaisia, kuten puvustaja, lavastaja, rekvisiitan tekijä ja etsijä, kuiskaaja, musiikin tekijä, tekniikkavastaava, ääniajaja, valosuunnittelija, markkinointisuunnittelija ja niin edelleen. Kansalaisopiston esityksiin tähtäävillä kursseilla opiskelijat saavat itse tehdä ison osan näistä osa-alueista. On upeaa miten asialle omistautuneita teatterin harrastajat Kuopiossa ovat. Kun jokin tietynlainen vaate on puuttunut, on Hilin valtavista roolivaatevarastoista löytynyt heti juuri sopiva. Tai jos jotain on pitänyt virkata niin Tuula on hoitanut homman ja virkannut meille toinen toistaan upeampia korvia, kärsiä ja saparoita. Teksteistä suurin osa on opiskelijoiden itse kirjoittamia. Voisin luetella ihan jokaisen kurssille osallistujan, koska kaikki aina panostavat esityksiin paljon ja usein se on sitä niin sanottua näkymätöntä esityksen osaa, mutta ilman näitä ihan kaikkia osasia ei esitystä olisi.  

Kiitos kuuluu siis ihan kaikille innokkaille tekijöille!
Tämän kevään tuleva esityksemme striimataan.

 

Teksti: Johanna Leksis, kurssin opettaja

 

22.4.2021 klo 18 Zoom–livestriimaus
SATUMAISTA SATUILUA -aikuisten satuja ja muita pieniä esityksiä

Liity mukaan tästä linkistä

Meeting ID: 957 0609 0859
Passcode: 220421

Lämpimästi tervetuloa katsomaan!

Katso tästä linkistä lisää näytelmästä.
 

 

Lapset hyppäävät  mielikuvitusmaailmaan                                              

Kuopion kansalaisopistolla kokoontuvat keskiviikkoisin 8–10-v. sekä 10–12-v. lasten ilmaisutaidon ryhmät. Hyppäämme yhdessä keskellä arkiviikkoa omiin mielikuvitusmaailmoihin draaman ja teatterin keinoin. Olemme ehtineet tehdä kaikenlaista lukuvuoden 2020–2021 aikana, ja saaneet muodostettua molemmista ryhmistä tiiviit ja hyvin toimivat, nauru ja ilo ovat läsnä kaikilla opetuskerroilla.

Ryhmien tavoitteena on tutustua ilmaisutaidon ja teatterin eri työtapoihin ja harjoituksiin yhteistoiminnallisin menetelmin. Jokaisella kerralla ryhmissä lämmitellään erilaisilla peleillä ja leikeillä, sekä luodaan pienryhmissä itse käsikirjoitetut piennäytelmät eri aiheista.

 

Lämmittelemme aina aluksi vaihtelevin harjoituksin, joissa tutustutaan ilmaisun eri osa-alueisiin. Lapset pääsevät harjoittelemaan asioiden keksimistä ja ilmaisemista sanallisesti sekä fyysisesti. Suosittuja pelejä ovat sanaselityspelit sekä eri kirjaimella alkavien tai tiettyyn kategoriaan kuuluvien sanojen keksiminen. Kaikissa harjoituksissa tärkeänä osa-alueena on ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen, sillä onnistuneiden piennäytelmien luominen vaatii hyviä yhteistyötaitoja. Lämmittelyharjoituksissa luodaan myös omia roolihahmoja, joilla kurssilaiset pääsevät harjoittelemaan erilaisiin hahmoihin eläytymistä ja näyttelemistä.

Lukuvuoden aikana olemme ehtineet tehdä useita piennäytelmiä eri aiheista. Kurssilaiset saavat itse käsikirjoittaa näytelmien juonen sekä luoda omat hahmot näytelmiinsä. Ryhmien kokoonpanoja vaihdellaan paljon, jolloin yhteistyöhön tulee säännöllistä vaihtuvuutta. Näytelmien aiheina on ehtinyt tänä lukuvuotena olemaan jo historia, erilaiset juhlat, koulumaailma sekä kuvaukset eri ammattialojen työpäivistä. Välillä kurssilaiset saavat valita näytelmän aiheen täysin itse, ja olemme nähneetkin jo Among us-pelimaailmaan sekä Harry Potteriin liittyviä fantasiaseikkailuja. Syksyllä teimme halloweenin aikaan myös kauhunäytelmiä, ja joulun lähestyessä kurssilaiset saivat käsikirjoittaa joulupukkiin ja tonttuihin liittyviä tarinoita. Piennäytelmiä esitettäessä harjoittelemme myös kohtausten siirtymiä, sekä kuuluvaa ja selkeää äänenkäyttöä lavalla. Myös yleisöllä on tärkeä tehtävä antaa kehuja ja rakentavaa palautetta kaikkien esitysten jälkeen.

Lasten ilmaisutaidon ryhmien toiminta jatkuu koko kevään, ja ehdimme keksiä ja käsikirjoittaa vielä useita piennäytelmiä ennen kesää. Tämä yhteinen mielikuvitusmaailmoihin heittäytyminen on ilonpilkahdus keskellä tavallista arkiviikkoa!

 

Teksti:Tiina Hakkarainen, kurssin opettaja  

Tutustu tästä lasten ja nuorten kurssitarjontaan

Satavuotiaan Kuopion kansalaisopiston satavuotias sekakuoro Veljsiskot Unkariin

Kuoron ohjelmistossa oli muutama vuosi sitten siilinjärveläisen muusikon ja lauluntekijän Vesa Pölkin sävellys ”Kallavesj”. Säveltäjä sattui kuulemaan jossakin konsertissa esityksemme. Tavattuaan kuoromme johtajan Miia Liukon, hän totesi keskustelun päätteeksi ”Minä haluaisin lähteä teidän kanssa joskus Unkariin”. Pölkki on aktiivinen Suomi-Unkari Seuran toimija, ja on aiemmin käynyt oman kuoronsa (Sekakuoro Sekaset Siilinjärveltä) kanssa Unkarissa. Veljsiskot pohti asiaa hallituksen keskuudessa ja lopputulema oli että ”mikä jottei”. Niinpä pidettiin yhteyttä Vesan kanssa ja siitä idea lähti kasvamaan. Otimme kuoron ohjelmistoon muutamia Unkarin kielisiä lauluja, joita on harjoiteltu nyt koko talven ajan. Outo kieli hieman tuntuu vaikealta laulaa, mutta sitkeällä harjoittelulla tulosta on syntynyt. Unkarin kieli alkaa jo sujua kohtalaisesti, vaikka emme edelleenkään ymmärrä täysin mitä laulamme.

Matka suuntautuu Györiin, joka on Kuopion ystävyyskaupunki jo vuodesta 1968. On siis 40-vuotisjuhlat. Isäntäkuorona Györissä on paikallinen sekakuoro Győrzámolyi Bárdos Lajos kórus - siis Lajos Bárdos kuoro Győrzámoly nimisestä kylästä. Se sijaitsee noin 10 km Győristä, ja siellä asuu noin 2000 ihmistä.

Kuoronjohtaja oli Győrin Liszt musiikkikoulun alarehtori yli 30 vuotta. Hän on jo eläkkeellä. Hän on käynyt Kuopiossa, 1970-80 luvuilla kaksi kertaa kansantanssiryhmän kanssa, hän soitti alttoviulua. Lajos Bárdos kuoro on harrastajakuoro.

Veljsiskot esiintyy paikallisessa vanhainkodissa esittäen suomalaisia ja unkarilaisia kansanlauluja. Lauantaina esiinnymme paikallisessa kirkossa yhdessä isäntäkuoron kanssa ensin erikseen ja sitten yhdessä. Yhdessä esitettäviä lauluja ovat Sibeliuksen Finlandia ja Kai Chydeniuksen Kalliolle kukkulalle. Győrzámolyi Bárdos Lajos kuoro nimenomaan halusi oppia laulamaan myös suomalaisia lauluja.

Lauantaina 7.4.2018 Veljsiskot esiintyy yhdessä toisen opiston kuoron, Pikantin kanssa Kuopion kaupungintalon juhlasalissa, esittäen mm. Unkarin matkan ohjelmistoa. Konsertti alkaa klo 14.00. Konsertin yhteydessä Kuopion kansalaisopiston opiskelijat ry. jakaa stipendejä opiskeluissaan edistyneille opiskelijoille.

Teksti: Kuoron jäsen Eino Huuskonen