Musiikkia ja mukavaa seuraa Maaningalla

Sokka irti -kuoro Kuva: Olavi Rytkönen

Meidän Kuopio -festivaali on yhteisöllinen kaupunkifestivaali, johon kaikki kuopiolaiset ovat tervetulleita mukaan. Kuopion kansalaisopisto oli mukana Meidän Kuopio -festivaalissa myös Maaningalla, Meidän Maaninka -tapahtumapäivän merkeissä.

Keskiviikkona 23.8.2023 Maaningan urheilutalolla oli monipuolista ohjelmaa iltapäivän kolmesta iltaseitsemään. Nykyisiä, entisiä ja tulevia kansalaisopiston opiskelijoita ja opettajia oli mukana tapahtumassa runsaasti ja Sokka irti -sekakuoro esiintyi pienen konserttitauon jälkeen. Tapahtumassa oli mainio tilaisuus jututtaa opiskelijoita. Monta mielenkiintoista tarinaa kuultiin, ja jokainen niistä oli erilainen. Joku on harkinnut kurssille tuloa jopa vuosia, jotakin motivoivat esiintymiset, toista taas mukavan porukan yhteinen harrastus.

Sisko ja sen veli

Kansalaisopiston kautta moni on löytänyt itselleen pitkäaikaisen harrastuksen. Maaninkalainen Asko Tolvanen on nyt mukana Sokka irti -kuorossa, kuoroharrastusta on takana jo peräti viisitoista vuotta. Asko kuuluu laulamisen aikuisiällä aloittaneisiin, hän oli jo ns. miehen iässä tullessaan ensi kertaa kuoroharjoituksiin.

Marjut Hujanen ja Asko Tolvanen Kuva: Olavi Rytkönen

"Laulaminen oli jollain tasolla kiinnostanut aina, mutta aikansa otti ennen kuin aktivoiduin mukaan muiden kanssa laulamaan. Sitä ennen kävin toki paljonkin kuuntelemassa kuorojen konsertteja. Siskoni tunsi minut hyvin ja rohkaisi mukaan. Tämä päätös kannatti, vuodet ovat minunkin osallani tuoneet mukanaan kehittymistä paitsi laulussa, myös muussa itseilmaisussa. Äänissä laulaminen oli aluksi vierasta, mutta hyvässä ohjauksessa siihenkin on päässyt sisälle."

 Askon sisko Marjut Hujanen täydentää veljensä tarinaa. 

" Kyllä tosi on näin, että minähän se velipojan mukaan houkuttelin. Mitäpähän tuo olisi ollut, sellainen kolmen tai neljän vuoden urakka, mutta lopulta lähti. Eikä ole moittinut, päinvastoin. Onpa tainnut suositella hyvää harrastusta muillekin. Meille molemmille tämä hyvä porukka on tärkeä syy olla mukana, yhteinen sävel löytyy muussakin kuin vain laulussa. Arvostamme kansalaisopiston työtä suuresti, sen ansiosta täällä pitäjilläkin on saatavilla hyviä harrastuksia ja mahdollisuuksia oppia uutta ja sivistää itseään. Ja ovathan kurssimaksutkin sellaisia, että kaikilla on mahdollisuus sen puolesta osallistua. Kansalaisopistojen on säilyttävä" Asko ja Marjut linjaavat yksissä tuumin.

Kuorosta vastapainoa arkeen

Kari Rytköstä voi hyvällä syyllä pitää kuorokonkarina. Hän on viime vuonna perustetun Sokka irti -kuoron perustajajäseniä, mutta lauluharrastuksen tarina alkoi jo kolmisenkymmentä vuotta sitten. Tällöin Kari toimi maanviljelijä-yrittäjänä ja kiireisen miehen ajatukset äänenavauskurssilla olivat ristiriitaiset.

"Mieleen tunki väkisinkin, että olenkohan minä nyt oikeassa paikassa, pitäisikö minun sittenkin olla siellä tilallani töissä eikä laulamassa. Tein kuitenkin itselleni selväksi, että kyllä kaksi tuntia pitää viikossa olla vara käyttää hyvään harrastukseen, jonka kautta saa lisävirtaa normiarkeenkin." 

Sokka irti -kuoro Kuva: Olavi Rytkönen

Hyvä vetäjä auttaa kehittymään 

Kari Rytkönen muistaa selvästi, mistä kipinä laulamiseen alkujaan syttyi.

- Olin neljän vanha, kun kuulin radiosta Jussi Björlingin laulavan O Helga Natt. Silloin ensimmäisen kerran syttyi haave joskus vielä itsekin laulaa. Se esitys teki lähtemättömän vaikutuksen, Kari muistelee. Alkuun päästyään Karin kuoroharrastus vei miehen mukanaan. Parhaimmillaan Kari on ollut viidessä kuorossa yhtä aikaa. Vuosien aikana on muodostunut myös käsitys hyvän kuoron edellytyksistä.

Kari Rytkönen Kuva: Olavi Rytkönen

"Minulla on ollut onni saada laulaa hyvien vetäjien johtamissa kuoroissa. Hyvä johtaja on kannustava ja osaa suunnitella ohjelmiston kuoron taitotason mukaiseksi. Joskus ohjelmisto on pidempään laulaneille helpohkoa ja silloin kannustetaan muita ja näin saadaan porukalla homma etenemään."

Heittäytymistä ja laulun iloa 

Kansalaisopiston Sokka irti -kuoro on Kari Rytkösen arvion mukaan nimensä veroinen.

"Meillä on hyvä yhteishenki ja esiintymisissä on mukavaa heittäytymistä, kun mennään yleisön eteen niin eikun sokka irti ja menoksi!"

Johtajamme Petra Lisitsin-Mantere on saanut kyllä itse kustakin ihan uusia puolia esiin. Kansalaisopistolle täytyy muutenkin antaa tunnustusta näin musiikkimiehenä, tarjolla on oppia kaikenikäisille. Moni viulisti tai pianisti tai kitaristi on saanut alkukipinän kansalaisopiston kautta ja myöhemmin on ollut mukana bändeissä ja kuoroissa tai jopa jatkanut opintoja ihan ammattimuusikoksi asti. Laadukasta oppia matalalla kynnyksellä, ihan niin kuin pitääkin. 

Rita Partala Kuva: Olavi Rytkönen

Kitaristi-laulaja Rita Partala on hyvä esimerkki edellä kuvatusta. Hän soitti ensin kotona täysin omatoimisesti, mutta harrastus syveni kansalaisopistossa. 

Rita kertoo oman harrastuksensa alkutaipaleesta. 

"Sain hyvän opettajan. Arttu neuvoi soinnut ja muut kitaristille hyödylliset perusasiat Niillä eväillä soittamista on ollut hyvä jatkaa ja tiedä vaikka opiskelisin muusikoksi tulevaisuudessa." 

Yhteisesiintymiset motivoivat 

Jouko Uljas on kotoisin Maaningan Tavinsalmelta. Pirteä herrasmies on menneinä vuosikymmeninä ollut ahkera kansalaisopiston palvelujen käyttäjä, mutta viime vuosina hän on keskittynyt musiikkiin. 

Jouko Uljas Kuva: Olavi Rytkönen

 

"Kansalaisopiston musiikkiryhmässä on paljon kivoja asioita. Ennen kaikkea hyvä porukka, jonka kanssa on mukava paitsi harjoitella, ja muutenkin viettää aikaa. Myös esiintymiset ja konsertit motivoivat, on hyvä olla jotain mihin tähdätä." 

Muutaman vuoden takainen yhteiskiertue kuopiolaisten, maaninkalaisten ja lapinlahtelaisten kanssa on jäänyt mieleen. Mukana oli Lapinlahdelta Mahottomat ja Antti Heikkinen ohjasi esityksiä, porukkaa oli yhteensä liki sata esiintymässä ja keikoilla riitti yleisöä. 

 - Siinä saatiin hauskaa ohjelmaa aikaiseksi muillekin kuin kansalaisopiston piireissä oleville. Tällaisia eri porukoiden yhteisjuttuja toivoisimme jatkossakin, Teuvo Mononen Siilinjärveltä kommentoi.

Harjoittelu pitää vireänä 

Tapani Kokkonen Siilinjärveltä vertaa kansalaisopiston kursseja koululaisten elämään. 

Teuvo Mononen, Jouko Uljas, Tapani Kokkonen Kuva: Olavi Rytkönen

"Niin kuin nuoret lukevat läksyjään ja tekevät tehtäviään, niin samapahan se on meilläkin. Jos meinaa kehittyä tai edes pysyä muiden mukana, on harjoiteltava. Ja sehän sopii, ovathan tutkitusti nimenomaan musiikki ja vaikkapa sanaristikot parasta aivojumppaa."

Miehet ovat vuosien varrella saaneet kannustettua porukkaansa uusiakin jäseniä, mutta samat haasteet tulevat yhä uudestaan vastaan. 

"Harva rohkenee kesken kurssin lähteä mukaan ja moni pelkää sitoutumista. Ei iletä lähteä kertaakaan, kun tiedossa on, että joka kerralle ei kuitenkaan pääsisi mukaan. Silti aina tulee uusiakin naamoja mukaan ja enpä muista kenenkään katuneen mukaan tulemistaan" kertovat Jouko, Teuvo ja Tapani ennen kuin nappaavat harmonikat syliin ja kiiruhtavat yhteislaulujen säestystehtäviin, mihin ohjaaja Petra on heidät pikahälytyksellä pyytänyt.

Tekstin, haastattelut ja  kuvat toimitti Meidän Maaninka-päivänä 23.8.2023 Olavi Rytkönen

Jakamisen paikka

Kuopion kansalaisopiston kuntonyrkkeilijät.

Ei ole sama kuinka merkitykselliseksi itsensä tai tekemisensä tuntee, vaan päinvastoin: juuri sillä on merkitystä. Elinikäinen oppiminen ei ole ikään sidottua, vaan se edistää monipuolista kehittymistä ja aktiivista kansalaisuutta jokaisen opiskelijan kohdalla.

Kansalaisopistojen toimintaa tutkinut professori Jyri Manninen toteaa, että toimijuus tuottaa ihmisille elämänsisältöä. Siksi jokainen ihminen voi aktiivisena toimijana vaikuttaa elämänlaatuunsa ottaen vaikkapa myönteisen ajattelun ja tunneilmaisun osaksi arkeaan.
Kuopion kansalaisopistossa merkityksellisyyden kokemuksia voi tulla saamaan, ja ennen kaikkea myös jakamaan, yhdessä opettajien tai muiden oppijoiden kanssa.

 ”Tämä on ollut tosi kivaa. Uusia tuttavia on tullut paljon.”

”Yhdessä saadaan enemmän aikaan kuin yksin.
Ryhmässä tutustuu muihin ihmisiin ja saa ystävyyssuhteita.
Ollaan samalla asialla, vertaistuki on tärkeää.
Ryhmässä on myös huomioitava toiset, eikä siellä voi sooloilla.
Yhdessä saadaan yhteisiä kokemuksia.
Koetaan erilaisia tunteita ja tuntemuksia. Opitaan toisilta.”

”Mukavaa yhdessäoloa.”

Kuopion kansalaisopiston tanssikurssilaiset.

Kansalaisopistoissa harrastaessa opiskelijat kartuttavat ja pitävät yllä myös omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa liittyvää resurssivarastoaan. Sosiaaliset kontaktit, yksilön kehittyminen, terveys ja hyvinvointi sekä itsensä toteuttaminen näkyvät hyvinvoinnin ja terveyden synnyttämisenä, mutta myös ylläpitämisenä.

Kun tavoite opiskelulle on konkreettinen, tulee opiskelusta motivoivampaa. Kielten opiskelijat haluavat oppia, jotta voisivat käyttää oppimaansa kieltä. Kuvataiteen opiskelijat haluavat saada valmiit taulunsa esille toisten ihmisten nähtäviksi, tanssijat päästä näyttämään oppimansa koreografian ja musiikin opiskelijat kuuluville oppimansa. Esimerkkejä yhdistää halu kehittyä, toteuttaa itseään ja jakaa omaa osaamistaan toisten ihmisten kanssa.

Ehkä tässä piileekin yksi hienoimmista kansalaisopistojen merkityksellisyyden lähteistä; jakaminen. Jaamme mielenkiinnonkohteita sekä onnistumisen elämyksiä ja pettymyksiä kanssaihmisten kesken. Kurssien anti ja merkityksellisyyden kokemukset eivät rajaudu pelkkään oppimiseen, vaan ovat osa suurempaa jakamista, jota opiskellessamme teemme. Merkityksellisyys antaa mahdollisuuden kokea itsensä osana suurempaa kokonaisuutta.

”Osallistuminen on oma valinta ja mielekäs toiminta ja
tekeminen vaikuttaa positiivisesti myös muuhun elämään.”

”Sosiaalinen yhdessäolo iloisten, saman henkisten ryhmäläisten kanssa.”

”Estää erakoitumista ja yksinäisyyden tunnetta.
Yhdessä saadaan enemmän aikaan kuin yksin.
Ryhmässä tutustuu muihin ihmisiin ja saa ystävyyssuhteita.
Ollaan samalla asialla, vertaistuki on tärkeää.”

”Että saa olla yhtä ison kokonaisuuden kanssa, olla jotain.” 

”Iso henkireikä laulujen ja ystävien kera. Laulusta me voimaa saamme.” 

Kuopion kansalaisopiston lauluryhmä.

 

Kulttuurin harrastamisessa yhteiset kokemukset synnyttävät merkityksellisyyttä etenkin, jos harrastaja osallistuu kulttuurin syntymisen toteuttamiseen. Merkityksellisyys saa ihmisen tuntemaan tärkeyttä omasta itsestään.

”Oli kiva päästä esittämään oppimiaan - haaa, minäkin osaan!”

”Tuntee kuuluvansa joukkueeseen,
jossa kaikilla on sama päämäärä, eli panna parastaan.” 

 

Kuopion kansalaisopiston lasten- ja nuorten sreetdance -ryhmä.

Motivaatio on keskeinen opiskelijan ominaisuus, joka ohjaa opettamista ja oppimista. Esimerkkejä teorian ja käytännön yhteensovittamisesta löytyy Kuopion kansalaisopiston opiskelijoiden antamista palautteista useita. Voisikin todeta, että, itä laajemmalle alueelle ja moninaisimmin kurssitarjonnoin kansalaisopistot järjestävät toimintaansa, sitä kokonaisvaltaisemmin hyvinvointivaikutukset jakaantuvat alueen ihmisille.

Näin ystävänpäivän aikaan on mukava lueskella opiskelijoiden antamaa palautetta toiminnastamme; yhdessä jakamisesta. Palautteista saamme esiin monia tärkeitä asioita, joita voimme ottaa huomioon esimerkiksi näin ensi lukuvuoden kurssisuunnittelun alla. On tärkeää ymmärtää kurssisisältöjen ja toiminnan moninaista merkitystä eri näkökulmista. Opettajina ja opiskelijoiden arjen jakajina, meidän on tärkeää pysähtyä miettimään, kuinka tärkeää opiskelijoille on joka viikkoinen keskustelu, kuulumisten vaihto, taitojen karttuminen ja positiivisen palautteen saanti. Vuorovaikutushetki opettajan tai ryhmän kanssa voi olla oppilaalle se kaikkein tärkein viikoittainen hetki.

 

Kuopion kansalaisopiston kädentaitojen opiskelijat.

 

”Että saa olla yhtä ison kokonaisuuden kanssa, olla jotain.”

 

Teksti: Petra Lisitsin-Mantere, Kuopion kansalaisopiston musiikinopettaja

Kerro meille kurssitoiveesi 6.3.2022 mennessä!
Toivomme saavamme palautetta juuri sinulta. kerro meille ideoita ja vinkkejä millaisia koulutuksia ja kursseja asuinalueellasi kaivataan Kuopion kansalaisopiston tuottamana. Esittämäsi toiveet huomioidaan lukuvuoden 2022-2023 suunnittelun tukena. 

Anna kurssitoiveesi vastaamalla kyselyyn tästä linkistä.

 

Kansalaisopisto luovuuden innoittajana 

 

Kuvassa Asta Hiltunen ja Leena Jauhiainen. Kuva: Petra Lisitsin-Mantere

 

Senioriopiskelijat Leena Jauhiainen ja Asta Hiltunen
Iskelmien ystävistä kertovat

 

Leena Jauhiainen

”Omalla kohdallani kansalaisopiston merkitys mielenterveyden ja psyykkisten voimavarojen ylläpitäjänä on kiistaton. Näin Seniori-ikäisenä opisto-opiskelijana se näkyy ja tuntuu elämässäni hyvin monella tapaa. Sen huomaa esimerkiksi kesäisin, kun kansalaisopiston toiminta on tauolla. Silloin kaipaankaan sitä viikoittaista rytmiä, minkä kansalaisopiston ryhmät tuovat arkielämään.

Vertaisten tapaaminen ja tutuksi tuleminen muiden ryhmäläisten kanssa on kokonaan oma juttunsa. Kansalaisopiston ryhmiin osallistuminen tuo tunteen ”johonkin kuulumisesta”. Se on erittäin tärkeä tunne tämän päivän maailmassa, jossa suuri osa ihmisistä elää yksin kotioloissaan.

Olen itse käynyt senioreiden lauluryhmässä useita vuosia. Näistä vuosien yhteisistä kokoontumisista on muodostunut ryhmäämme vahva yhteisöllisyyden henki. Huomaamme heti, kun joku on poissa. Kyselemme kuulumisia ja olemme kiinnostuneita toistemme elämästä. Me olemme tuttuja tai ”puolituttuja” toisillemme. Meidän opettajamme on osannut oikealla tavalla vahvistaa ryhmähenkeämme ja innoittaa meitä aina uusiin ja vaativimpiin ohjelmistoihin. Minulla vahvistuu joka kerta harjoituksissamme tunne, että lauluryhmämme on ennen kaikkea meidän yhteisen osaamisen ja innoituksen tuoma nautinto laulamisen ilosta. On hienoa, kun altot, sopraanot, baritonit ja bassot – kaikki yhdessä luovat sen oikean, meidän hyvän.

Kun on opettaja, joka kannustaa ja innoittaa uusiin tapoihin koota esityksiä, se nostattaa meissä ryhmäläisissä uinuvaa luovuutta ja esittämisen innostusta aivan uudella tavalla. Meissä on monenlaisia luovien alojen taitajia, jotka omalla panoksellaan lisäävät esitystemme monipuolisuutta.

Itse olen kokenut aivan uuden elämän esittämieni runojen kohdalla. Nuoruudessani, kun lapset olivat pieniä, kirjoittelin paljon loruja ja lastenrunoja. Sittemmin, kun läksin työelämään, jäi kirjoittelu pöytälaatikkoon. Mutta nyt, seniorivuosina runot ja lausuminen ovat tulleet vahvasti elämääni uudelleen. Ja mikä sen mukavampaa, kun runoa ja laulua voi yhdistää. Se kasvattaa valtavasti intoa kirjoittaa, kun meillä on teemana, esim. syksy, johon kirjoitat laulujen lisäksi runon. Ja nyt, näin korona-aikana meidän opettajamme loihtii meille uusia esiintymisen kanavia, kun livekonsertit eivät ole mahdollisia. Me teemme sosiaaliseen mediaan omia pieniä koosteita tuotoksistamme. Voiko tämän voimaannuttavampaa olla, kuin elää arkea tällaisten harrastusten kanssa.”

 

Asta Hiltunen

”Laulamista en ollut harrastanut vuosikymmeniin sitten kouluaikojen. Työelämässä ollessa kaipasin liikuntaa ja itämainen tanssi oli minulle sopiva.

Eläkkeelle jäätyäni päätin kokeilla jotain uutta ja tulin mukaan Iskelmäsenioreiden ryhmään. Tämä on kivan leppoisa ryhmä ja siinä uskaltaa olla oma itsensä, vaikka välillä päästelisi soraääniäkin. Ryhmästä olen saanut uusia mukavia ystäviä.

Uusien laulujen opetteleminen ja muistaminen antaa aivoille sopivasti virikkeitä. Harjoittelusta tulee tavoitteellisempaa, kun on tiedossa myös esiintymisiä. Esiintymisistä tulee itselle hyvä mieli, kun näkee yleisön nauttivan.

Opettaja pyysi tekemään runoja laulujen välisanoiksi ja laulukaverin innostamana minäkin kokeilin, osaanko tehdä tavallisesta elämästä kertovia ”Savolaesia haekuja”. Ne eivät ole mihinkään tiettyyn kaavaan valettuja ja kuvaavat siten myös tekijäänsä.”

 

Teksti: Leena Jauhiainen ja Asta Hiltunen, Kuopion kansalaisopiston opiskelijat

 

Tutustu tästä musiikin kurssitarjontaan

Yhdessä hyvää elämää!

Rehtori Kirsti Turunen

Tulevan lukuvuoden teema Kuopion kansalaisopistossa on Yhdessä hyvää elämää. Päädyimme tähän tematiikkaan pohdittuamme hyvin poikkeuksellisen kevään vaikutuksia ihmisiin ja yhteiskuntaan. Mitä onkaan hyvä elämä ja kuinka me opistona voisimme sitä parhaiten toteuttaa?

Kulunut kevät sai monet varmasti pohtimaan elämää ja sen merkityksellisyyttä. Hyvä elämä on tuntevaa ja ainutlaatuista, mutta sen ei tarvitse olla täydellistä ollakseen hyvää. Filosofi Frank Martela neuvoo: ole yhteydessä itseesi tekemällä asioita, jotka ovat sinulle tärkeitä ja ole yhteydessä muihin rakentamalla läheisiä ihmissuhteita ja tekemällä toisille jotain hyvää. Opisto haluaa olla paikka, jossa näitä asioita voi toteuttaa kuka vaan, milloin vaan, yhdessä.

Tällaisena poikkeuksellisena aikana sosiaalisten kontaktien ja itsensä kehittämisen merkitys korostuu. Elämä on oppimista ja uusien taitojen harjoittelua. Oppimiseen liittyy parhaimmillaan innostus, kun innostut jostakin, syttyy sisälläsi liekki. Jos et vielä tiedä mistä innostut, kokeile kaikkea mahdollista. Tule tekemään todeksi unelmiasi nyt, sillä laulun sanoin: maailma on kaunis ja hyvää elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille ja mielen vapaus (Vexi Salmi). Uskalla elää ja unelmoida, sillä aika on rajallista. Tämän päivän teoilla ja valinnoilla muokkaat sitä elämää, joka on tulevaisuutesi. Unohda sitku, elä nyt!

Tänä vuonna opinto-oppaamme on täynnä toinen toistaan upeampia mahdollisuuksia elää hyvää elämää, tässä ja nyt. Kurssivalikoimassa näkyy vahvasti ekologisuus, opetuksen monimuotoisuus, yhteisöllisyys ja digitaalisuus. Tarjolla on yhteisiä kursseja lapsille ja aikuisille sekä rohkeasti eri ainealueita yhdistäviä kursseja kuten meditatiivinen valokuvaus ja esimerkiksi kieliä voi opiskella vaikkapa laulujen tai neulomisen kautta.

Digitaalisuus on tullut luontevaksi osaksi opetusta kasvokkain kohtaamisen lisäksi. Verkkokursseista löytyy runsaasti esim. kielten kursseja, mutta muissakin aineissa hyödynnetään digitaalisuutta: älylaitteita hyödynnetään käsitöissä ja senioreiden Aivotreeniä älylaitteella-pelikurssilla, digitaalisessa piirtämisessä ja klassista kaikille livelähetyksissä.

Opinto-ohjelmaan on saatu mahtumaan monenlaisia hyvän mielen eväitä itsensä tutkimiseen ja kehittämiseen; löytyy hengähdyshetkiä ja halipysäkkiä, välillä voi vaikka pysähtyä pohtimaan ihmiskäsitystä ja arvoja hyvän elämän perustana.

Kevätlukukautta väritti korona, syksystä emme vielä tiedä. Tätä kirjoittaessa yhteiskuntaa on alettu pikkuhiljaa avata. Vaikka tulevaisuus on vielä hämärän peitossa, kannattaa katseet suunnata eteenpäin. Juuri nyt on aika luoda tulevaisuutta. Vaikka yhteiskuntamme toipumiseen menee pitkään, toivon, ettei se toivu aivan ennalleen. Toivon, että uuteen maailmanjärjestykseen jää edes ripaus enemmän inhimillisyyttä ja toisten auttamisen halua, pysähtymistä ja läsnäoloa tässä hetkessä.

Syksyllä tavataan: Yhdessä hyvän elämän äärellä!

Kirsti Turunen
Kuopion kansalaisopiston rehtori

Kielimatka Etelä-Tiroliin - Sprachreise nach Südtirol 13.-17.4.2019 Volkshochschule Kuopio

Tutustu saksan kielen opiskelijaryhmän kielimatkan raporttiin tästä.

Karjalan kieli ja kulttuuri –kurssi täytti 40 vuotta

"Tulgua terveh!" - Karjalainen tervehdys

Vuosi 2018 on eurooppalaisen kulttuuriperinnön teemavuosi ja sen mukaisesti Kuopion kansalaisopiston lukuvuoden 2018-2019 teemalauseeksi on valittu ”Ihmiseltä ihmiselle”. Karjalan kieli ja kulttuuri –kurssi on toteuttanut paikallisen elävän kulttuuriperinnön vaalimista ja levittämistä tärkeällä tavalla – kokoontumalla yhtäjaksoisesti jo 40 vuoden ajan.

Merkkivuotta juhlistettiin ke 21.11.2018 pienimuotoisesti kurssin kokoontumisella, jossa läsnä oli myös  Kuopion kansalaisopiston henkilökuntaa.

Tilaisuudessa piti puheen Kuopion kansalaisopiston rehtori Kirsti Turunen.

Karjalan kieli ja kulttuuri -kurssi aloitti Kuopion kansalaisopistossa syksyllä 1979. Kurssin aloittamisen taustalla olivat salmilaiset aktiivihenkilöt, mm. pappisseminaarin rehtori Johannes Suhola sekä kauppias Anni Romonen.

Kurssin toiminnassa on korostunut alusta lähtien sekä karjalan kielen, että paikalliskulttuurin vaaliminen. Kantavana teemana on ollut ”Kui meillä ennen Salmis”. Vanhat salmilaiset kertoivat karjalaksi ja suomeksi elämästä Salmissa: miten oltiin kalassa, metsällä, peltotöissä tai rahdinajossa. Juteltiin niin arkielämän tapahtumista kuin juhlista – pruasniekoista. Nuoremmat osallistujat kuuntelivat ja tallensivat mieleensä tarinoita. Koska painettua materiaalia ei juuri ollut, sitä piti tehdä itse. Vähitellen tueksi saatiin sitten painettua tekstiä Petroskoin Karjalasta, myöhemmin myös kirjoja. Kurssin perussisältö on säilynyt samankaltaisena: välittää tietoa karjalaisesta kulttuurista, tavoista, perinteistä ja kielestä. Kuopion kansalaisopistossa toimii lisäksi myös v. 2018 aloittanut toinen karjalan kurssi, joka keskittyy pelkästään kielenopiskeluun.

40-vuotisjuhlassa kurssin perinteet olivat vahvasti läsnä. Osallistujat keskustelivat karjalaisesta kulttuurista ja –kielestä, esitettiin runoja ja päivitettiin kuulumisia Karjalasta. Runsaasti oli myös pohdintaa karjalaisten asemasta nykypäivänä ja kulttuurin esillä olemisesta. Luennoissa pohdittiin mm. karjalan kielen roolia virastoissa ja kuinka esim. lasten elokuvia voisi kääntää ja dubata karjalan kielelle.

Karjalan kielellä kirjoitettuja ja käännettyjä runoja jaettiin kurssilaisten kesken.



Luennoissa pohdittiin mm. karjalan kielen roolia viihteessä ja kuinka esim. lasten elokuvia voisi kääntää ja dubata karjalan kielelle.

Karjalan kieli ja kulttuuri -kurssin nykyinen opettaja Kari P Koslonen on ollut mukana toiminnassa lähes koko kurssin ajan, aluksi opiskelijana ja viimeiset 27 vuotta (v. 1991 lähtien) kurssin opettajana. Hänen edeltäjiään olivat:

1979   Suhola Johannes 
1980   Suhola Johannes, Romonen Anni
1981   Romonen  Anni  
1982   Rouhola  Seppo
1983 - 86  Peiponen  Niina
1987 - 90  Ollikainen  Niina



Kari P Koslonen

Kurssin opetus jatkuu keväällä 16.1.2019 alkaen.

Linkki ilmoittauttautumiseen: Karjalan kieli ja kulttuuri KEVÄT

Teksti: Eero Laitinen ja Aki Savolainen
Kuvat: Aki Savolainen

Ihmiseltä ihmiselle

Kuopion kaupunki on ottanut rohkean tavoitteen uudessa strategiassaan: olemme hyvän elämän pääkaupunki vuoteen 2030 mennessä. Tähän tavoitteeseen päästäksemme toimimme avoimesti, innostavasti, yhdessä ja asukasta varten. Hyvän elämän pääkaupunki korostaa terveyttä, elinvoimaa ja arjen rikkautta kaikessa toiminnassa. Alku ainakin vaikuttaa lupaavalta sillä Kuntarating-tutkimuksen mukaan Kuopiossa asuvat v. 2017 Suomen 20 suurimman kaupungin tyytyväisimmät asukkaat.

Monille hyvä elämä voi tarkoittaa vaikkapa hyviä harrastusmahdollisuuksia tai ylipäänsä mahdollisuutta toteuttaa itseään. Kansalaisopiston rooli tulevaisuuden kunnassa on varmasti edelleenkin toimia elinikäisen oppimisen mahdollistajana, mutta rinnalle tähän nousee esim. edellytysten luominen paikalliselle ja alueelliselle osallisuudelle. Toiminnallamme vahvistamme yhteisöllisyyttä ja vähennämme syrjäytymisriskiä olemalla kumppani monille eri tahoille. Näin edistämme parhaiten kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä, hyvää elämää kaiken kaikkiaan.

Kunnat ovat lähtökohtaisesti ihmisten näköisiä paikkoja, joissa paikallisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Tulevaisuustutkija Ilkka Halavan mukaan kaupunkien paremmuus mitataan niiden kyvyssä luoda ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta. Keskeisessä roolissa tässä tehtävässä hän näkee mm. kansalaisopistot. Tähän ajatukseen on varsin helppo yhtyä, onhan yli satavuotisen historian ajan opistojen toimintatapana ollut juuri ihmisten kohtaamisen mahdollistaminen! Opetus on pääosin ryhmäopetusta, ei pääsykokeita ja kurssimaksut ovat varsin kohtuullisia. Näin on syntynyt luonnollisesti hyvin erilaisten ihmisten kohtaamispaikkoja. Yhdistävä tekijä opiskelijoilla on itsensä omaehtoinen kehittäminen ja kiinnostus opetettavaan aiheeseen. Tällainen sivistystyö pitää sisällään usein myös omien ennakkoluulojen kohtaamista, mitä parhainta sivistystä siis!

Hyvään elämään kuuluu tulevaisuudessakin varmasti myös sivistys. Laajasti ajateltunahan sivistyksellä tarkoitetaan tietojen ja taitojen oppimisen lisäksi ennen kaikkea ihmisen kykyä ja halua käyttää näitä taitoja myös lähiympäristönsä parhaaksi. Tämän päivän sivistykseen pitäisi kuulua itseisarvoisesti taito kohdata eri mieltä olevia ihmisiä ja toimia yhdessä jokaisen ihmisen ainutlaatuisuutta kunnioittaen. Opistomme tulevan lukuvuoden teemaksi olemmekin valinneet: Ihmiseltä ihmiselle. Tällä haluamme viestiä, kuinka tärkeää ihmiselle on tulla huomatuksi ja olla osa ympäröivää yhteiskuntaa. Sivistys ei ole tila vaan elinikäinen prosessi, johon hyvän elämän pääkaupungissa annetaan hyvät puitteet, opisto omalta osaltaan.

Tulevana lukuvuonna tuomme myös vahvasti esille eurooppalaisen kulttuuriperinnön teemavuotta. Hankkeemme nimi on ”Elävän kulttuuriperinnön teema Kuopion kansalaisopistossa”. Teema näkyy useiden eri ainealueiden kursseissa. Sisällöissä nousevat esille paikalliset itäsuomalaiset ja yleensä suomalaiset sekä myös eurooppalaiset kulttuuriperinteet. Tärkeä osa toimintaa on perinteiden säilyttäminen ja siirtäminen, esimerkiksi taito- ja taideaineissa, kotitaloudessa, musiikissa, tanssissa ja kirjoittajakursseilla.

Olemme jälleen koonneet monipuolisen kurssikokoelman tarjolle, toivottavasti Sinäkin löydät joukosta juuri itseäsi kiinnostavia aiheita. Tervetuloa mukaan!

Teksti: Kirsti Turunen, Rehtori
(Artikkeli julkaistu lv. 2018-2019 opinto-oppaassa)

Laulun lähteillä – harmonista laulua oppimassa Lourdesissa

Tunnelmat risteilivät jännityksestä riemuun, kun astelin kohti helmikuisen auringon paisteessa hohtavaa jettiä. Häivähtipä siinä pieni haikeuskin ajatellessani, että olisipas toisaalta kiva lähteä hiihtämään kimaltaville hangille, mutta tunne kaikkosi pian hevosvoimien kiskaistessa matkustajat siniselle pilvettömälle taivaalle.

Kaikki sai alkunsa vuonna 2008, kun Kuopiossa järjestettiin Kide-festivaalin yhteydessä Hilkka-Liisa Vuoren pitämä Hiljaisen rukouslaulun kurssi. Minä olin elänyt elämääni siihen asti tasavireisessä maailmassa, tietämättä luonnollisen harmonian ihanuudesta. Tuona kirkkaana tammikuun päivänä minulle avautui musiikillinen maailma, josta halusin palavasti oppia lisää. Halu oppia lisää tästä ihanasta äänien maailmasta johti minut professori Reznikoffin kursseille oppimaan lisää harmonisesta laulusta. Saman tien syventävänä jatkona oli tämä Erasmus+ -opintomatka.

Matkani päämääränä keväällä 2017 oli Ranskan lounaisosassa, Pyreneiden vuoriston juurella sijaitseva Lourdes, kaupunki, jonka historiaan liittyy eräs kristillinen pyhimystarina. Elipä Lourdesissa 1800-luvun puolenvälin tienoilla muuan Bernadotte-niminen tyttö, jolle itse Neitsyt Maria ilmestyi. Neitsyt Maria ilmoitti Bernadottelle paikan, johon oli puhkeava parantava lähde ja jossa Neitsyt Maria kehotti ihmisiä kylpemään. Aikalaiset eivät uskoneet lähteen olemassa oloa ja Bernadottea pidettiin aluksi hulluna. Myöhemmin osoittautui kuitenkin, että Bernadotte oli oikeassa. Kyseiselle paikalle rakennettiin kirkko ja parantava vesi virtaa lähteestä edelleen. Tuon lähteen suulla kävimme laulamassa useamman kerran kurssin aikana. Kurssin aiheena oli paikkaan sopivasti äänen resonanssi kehossa ja ääniterapia.

Aiheesta kiinnostuneita kurssilaisia oli saapunut parikymmentä useammasta Euroopan maasta. Lauloimme käytännössä aamusta iltaan välillä kuunnellen professori Reznikoffin mielenkiintoisia luentoja aiheesta. Majoituimme edelleen toimivassa luostarissa nimeltään Centre Spirituel de l’Assomption Lourdes. Retkiä teimme vuoristoon, jossa lauloimme romaaniselta ajalta peräisin olevassa katedraalissa ymmärtääksemme paremmin tilan merkityksen äänen resonanssin kannalta. Vierailimme myös luonnonkauniissa kylässä nimeltään Bartrès, jossa Bernadotte oli aikanaan viettänyt myös aikaa. Sen lisäksi konsertoimme pienellä yhtyeellä Sacre Coerin kirkossa.

Professori Reznikoffin opetuksen ytimessä ovat luonnonpuhtaat intervallit ja niiden synnyttämien yläsävelten tiedostaminen ja muodostaminen. Professorin tunneilla lauletaan lähes aina hyvin hiljaa niin kehoresonanssi kuin tilan resonanssi tiedostaen. Tietyt yläsävelharjoitukset kuitenkin lauletaan todella lujaa. Ohjelmiston keskiössä ovat antiikin kristilliset laulut, jotka ovat peräisin pääasiassa keskiajalta. Reznikoffin mukaansa puhdas, pyhä musiikki voi parantaa ihmistä syvällä tasolla.

Matka oli unohtumaton elämys ja kaikki sujui matkalla hyvin. Heikohko ranskankielen taitonikaan ei haitannut kansainvälistä kommunikaatiota, vaan päinvastoin kielitaitoni koheni kaiken kulttuurisen oppimisen lisäksi: poskisuudelmat sujuivat viikon lopulla jo paljon mallikkaammin ja muutaman ranskankielisen sanan lausuin jo varsin mallikkaasti. Voin suositella vastaavanlaista matkaa ihan kaikille kiinnostuneille! Kurssin järjestäjänä toimi Ecole de Louange.

Lisää harmonisesta laulusta voit lukea www.harmoninenlaulu.org



Teksti ja kuvat: musiikkipedagogi Tiina Taskinen-Viinikainen

Ukulelelähettiläät hyvää mieltä jakamassa

Kuopion kansalaisopistolla on alkanut vuonna 2017 puolitoistavuotinen Seniorit voimavaraksi -hanke. Sen yhtenä tavoitteena on aktivoida ja osallistaa kuntalaisia toimimaan oman ja toistensa hyvinvoinnin edistäjinä. Hankkeen puitteissa suunnitellaan ja kokeillaan uusia kursseja ja toimintamuotoja yhdessä yhteistyökumppanien kanssa, joita ovat mm. Pieksämäen seutuopisto, Kuopion kaupungin hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen ja vanhuspalveluiden toimijat, vanhusneuvosto, SPR, Senioreiden ATK-yhdistys Savonetti ry, Kuopion seudun omaishoitajat ja läheiset ry, Kuopion lyseon lukio ja Pohjois-Savon muisti ry.

Yksi uusista syksyllä 2017 alkaneista kursseista on yhdessä Pohjois-Savon Muisti ry:n kanssa toteutettu Ukulelelähettiläät -ryhmä, joka saa ja antaa hyvää mieltä kanssaihmisille musiikin merkeissä. Ryhmä on myös hyväksytty osaksi Suomi 100 ohjelmakokonaisuutta. Ukulelelähettiläät harjoittelevat ohjelmistoaan ja jalkautuvat sen jälkeen ympäri Kuopion aluetta pitämään sekä avoimia harjoituksia että konsertteja. Syksyn aikana avoimia harjoituksia on pidetty mm. Kuopion klubitalolla ja Pohjois-Savon Muistin muistikahvilassa ja syyslukukauden päätteeksi ryhmä konsertoi KYSillä. Harjoitukset ja esiintymiset jatkuvat myös kevätlukukaudella.

Moni ukulelelähettiläistä lähti mukaan toimintaan uteliaisuudesta ja halusta musisoida ryhmässä. Ajatus siitä, että musiikkia voi viedä mukana ja jakaa siten iloa muille, innosti monia. Osalla opiskelijoista ei ollut juurikaan kokemusta soittamisesta ennen ryhmään tuloa, kun taas osa oli soitellut ukuleleä jo jonkin aikaa. He kaikki pitävät yhteissoiton harjoittelua tärkeänä. Vaikka ukulelen soittoa on helppo oppia itsekseenkin, yhdessä soittaminen täydentää harjoittelua ja on luontainen jatko yksin soittamiselle. ”Soitto kuulostaa paremmalta porukassa”, ukulelelähettiläs Martti Rissanen toteaa. Hänen mielestään edistyneempien osaamista on myös kiva seurata.

Kurssilaisten mielestä ryhmässä soittaminen on ollut erittäin mukavaa ja innostavaa. Ryhmän ilmapiiri on iloinen ja rento eikä virheiden tekeminen pelota. Vaikka soittajat ovat eritasoisia, he täydentävät hyvin toisiaan. Jokaisella on mahdollisuus osallistua omalla tasollaan, soittamalla sitä mitä osaa. Vaikka esiintyminen joitakin kurssilaisia hieman jännittää, ryhmän tuella siitäkin selviää. Ryhmän opettaja Juuso Happonen iloitsee siitä, että opiskelijoiden edistyminen näkyy selvästi. Moni aloitti syksyllä aivan alkeista ja nyt he ovat jo oppineet paljon.  Myös Martti Rissanen kertoo, että on mukava oppia uutta. ”On hienoa huomata kuinka taidot kehittyvät”, hän sanoo.

Ukulelelähettiläät huolehtivat sekä omasta että toisten hyvinvoinnista. He jakavat hyvää mieltä kuulijoilleen, mutta ryhmässä soittaminen on antanut paljon myös heille itselleen. Soittaminen antaa vastapainoa työlle ja tekee hyvää aivoille. Maria Saarelalle se on tuonut muistoja ja tunnelmia menneisyydestä, omasta aiemmasta soittoharrastuksesta, jonka tunnelmiin on kiva palata. Marian mukana ryhmään on liittynyt kaksi maahan muuttanutta nuorta Tarinaharjusta ja hän korostaakin sitä, kuinka tärkeää on pitää huolta siitä, että kaikki pääsevät osallistumaan. Ukulelelähettiläissä tämä on mahdollista!


Teksti: Marjo Markkanen
Kuvat: Vicente Serra

Rautavaaran puu- ja metallityöt

Piirillä on pitkät perinteet. Nimi ja tarkoitus ovat muuttuneet; huonekalujen entisöinnistä puutöihin ja nykyisin puu- ja metallityöt. Kurssin kokoontumisaika on saatu kolmesta neljään tuntiin illassa ihan käytännön ja matkojen takia. Nykyinen neljä tuntia illassa on hyvä, ehtii alussa vaikka liimata ja lopuksi vielä työstää aihiota.

Kurssilaiset ovat todella motivoituneet ja taitavia käsistään. Yritin kahvittelua tarjota illan aikana, mutta se vie vaan kuulema hyvää työaikaa ja näin emme nauti kahvia. Sosiaalisuus kurssilaisten kesken on avointa ja autetaan jokainen jokaista.

Mitä olemme saaneet aikaan? Etupäässä työt ovat jokaisen omia tarpeita vastaavia. Muutama vuosi sitten oli halu tehdä leipäkorvoja. Kesän aikana hankin ja sahautin kelolautaa ja siitä sitten askartelemaan.

Tämä korvo kuvattu viime viikolla täydessä työssä. Korvoja, myös koristeeksi, valmistui kymmenkunta.                 

Kurssilaisista osa osallistunut puukontekokursseille ja jatkanut innostusta puutöillä. Tämän damascus-puukon  terä on 19-kerroksinen.

Kaasuahjo on nopea raudan kuumentaja. Damascus-terän taonnassa välttämätön. Tässä raudasta taipui metallisen vetoaisan vetosilmukka.

Aikaa ja vaivaa vaativia

Koristepihakaivo ja postilaatikkoteline (kuvassa Sauli Ryynänen)

Jokakodin tarve-esineitä

Leikkuulaudat (pintakäsittely puuttuu), kenkäteline ja tarvikearkku

Huonekalujen entisöintiä

Kiikkutuoli ja nojatuoli

Vuosien aikana on valmistunut hyvinkin monenlaisia esineitä ja niissä toteutetut työtavat ovat moninaisia: ahjotaonta, metallisorvaus ja nojatuolien verhous. Tämä kuvakavalkadi kertoo läpileikkauksen toiminnastamme.

Uudet opiskelijat ovat tervetulleita kurssillemme nikkaroimaan. 


Teksti ja kuvat: Pekka Julkunen