Jakamisen paikka

Kuopion kansalaisopiston kuntonyrkkeilijät.

Ei ole sama kuinka merkitykselliseksi itsensä tai tekemisensä tuntee, vaan päinvastoin: juuri sillä on merkitystä. Elinikäinen oppiminen ei ole ikään sidottua, vaan se edistää monipuolista kehittymistä ja aktiivista kansalaisuutta jokaisen opiskelijan kohdalla.

Kansalaisopistojen toimintaa tutkinut professori Jyri Manninen toteaa, että toimijuus tuottaa ihmisille elämänsisältöä. Siksi jokainen ihminen voi aktiivisena toimijana vaikuttaa elämänlaatuunsa ottaen vaikkapa myönteisen ajattelun ja tunneilmaisun osaksi arkeaan.
Kuopion kansalaisopistossa merkityksellisyyden kokemuksia voi tulla saamaan, ja ennen kaikkea myös jakamaan, yhdessä opettajien tai muiden oppijoiden kanssa.

 ”Tämä on ollut tosi kivaa. Uusia tuttavia on tullut paljon.”

”Yhdessä saadaan enemmän aikaan kuin yksin.
Ryhmässä tutustuu muihin ihmisiin ja saa ystävyyssuhteita.
Ollaan samalla asialla, vertaistuki on tärkeää.
Ryhmässä on myös huomioitava toiset, eikä siellä voi sooloilla.
Yhdessä saadaan yhteisiä kokemuksia.
Koetaan erilaisia tunteita ja tuntemuksia. Opitaan toisilta.”

”Mukavaa yhdessäoloa.”

Kuopion kansalaisopiston tanssikurssilaiset.

Kansalaisopistoissa harrastaessa opiskelijat kartuttavat ja pitävät yllä myös omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa liittyvää resurssivarastoaan. Sosiaaliset kontaktit, yksilön kehittyminen, terveys ja hyvinvointi sekä itsensä toteuttaminen näkyvät hyvinvoinnin ja terveyden synnyttämisenä, mutta myös ylläpitämisenä.

Kun tavoite opiskelulle on konkreettinen, tulee opiskelusta motivoivampaa. Kielten opiskelijat haluavat oppia, jotta voisivat käyttää oppimaansa kieltä. Kuvataiteen opiskelijat haluavat saada valmiit taulunsa esille toisten ihmisten nähtäviksi, tanssijat päästä näyttämään oppimansa koreografian ja musiikin opiskelijat kuuluville oppimansa. Esimerkkejä yhdistää halu kehittyä, toteuttaa itseään ja jakaa omaa osaamistaan toisten ihmisten kanssa.

Ehkä tässä piileekin yksi hienoimmista kansalaisopistojen merkityksellisyyden lähteistä; jakaminen. Jaamme mielenkiinnonkohteita sekä onnistumisen elämyksiä ja pettymyksiä kanssaihmisten kesken. Kurssien anti ja merkityksellisyyden kokemukset eivät rajaudu pelkkään oppimiseen, vaan ovat osa suurempaa jakamista, jota opiskellessamme teemme. Merkityksellisyys antaa mahdollisuuden kokea itsensä osana suurempaa kokonaisuutta.

”Osallistuminen on oma valinta ja mielekäs toiminta ja
tekeminen vaikuttaa positiivisesti myös muuhun elämään.”

”Sosiaalinen yhdessäolo iloisten, saman henkisten ryhmäläisten kanssa.”

”Estää erakoitumista ja yksinäisyyden tunnetta.
Yhdessä saadaan enemmän aikaan kuin yksin.
Ryhmässä tutustuu muihin ihmisiin ja saa ystävyyssuhteita.
Ollaan samalla asialla, vertaistuki on tärkeää.”

”Että saa olla yhtä ison kokonaisuuden kanssa, olla jotain.” 

”Iso henkireikä laulujen ja ystävien kera. Laulusta me voimaa saamme.” 

Kuopion kansalaisopiston lauluryhmä.

 

Kulttuurin harrastamisessa yhteiset kokemukset synnyttävät merkityksellisyyttä etenkin, jos harrastaja osallistuu kulttuurin syntymisen toteuttamiseen. Merkityksellisyys saa ihmisen tuntemaan tärkeyttä omasta itsestään.

”Oli kiva päästä esittämään oppimiaan - haaa, minäkin osaan!”

”Tuntee kuuluvansa joukkueeseen,
jossa kaikilla on sama päämäärä, eli panna parastaan.” 

 

Kuopion kansalaisopiston lasten- ja nuorten sreetdance -ryhmä.

Motivaatio on keskeinen opiskelijan ominaisuus, joka ohjaa opettamista ja oppimista. Esimerkkejä teorian ja käytännön yhteensovittamisesta löytyy Kuopion kansalaisopiston opiskelijoiden antamista palautteista useita. Voisikin todeta, että, itä laajemmalle alueelle ja moninaisimmin kurssitarjonnoin kansalaisopistot järjestävät toimintaansa, sitä kokonaisvaltaisemmin hyvinvointivaikutukset jakaantuvat alueen ihmisille.

Näin ystävänpäivän aikaan on mukava lueskella opiskelijoiden antamaa palautetta toiminnastamme; yhdessä jakamisesta. Palautteista saamme esiin monia tärkeitä asioita, joita voimme ottaa huomioon esimerkiksi näin ensi lukuvuoden kurssisuunnittelun alla. On tärkeää ymmärtää kurssisisältöjen ja toiminnan moninaista merkitystä eri näkökulmista. Opettajina ja opiskelijoiden arjen jakajina, meidän on tärkeää pysähtyä miettimään, kuinka tärkeää opiskelijoille on joka viikkoinen keskustelu, kuulumisten vaihto, taitojen karttuminen ja positiivisen palautteen saanti. Vuorovaikutushetki opettajan tai ryhmän kanssa voi olla oppilaalle se kaikkein tärkein viikoittainen hetki.

 

Kuopion kansalaisopiston kädentaitojen opiskelijat.

 

”Että saa olla yhtä ison kokonaisuuden kanssa, olla jotain.”

 

Teksti: Petra Lisitsin-Mantere, Kuopion kansalaisopiston musiikinopettaja

Kerro meille kurssitoiveesi 6.3.2022 mennessä!
Toivomme saavamme palautetta juuri sinulta. kerro meille ideoita ja vinkkejä millaisia koulutuksia ja kursseja asuinalueellasi kaivataan Kuopion kansalaisopiston tuottamana. Esittämäsi toiveet huomioidaan lukuvuoden 2022-2023 suunnittelun tukena. 

Anna kurssitoiveesi vastaamalla kyselyyn tästä linkistä.

 

Oppia ja onnistumisia -
hyvän mielen eväitä

Rehtori Kirsti Turunen

Tervetuloa tutustumaan Kuopion kansalaisopistoon. Uusi julkaisumme, Yhdessä-lehti on aivan uudenlainen opinto-opas. Tällä julkaisulla haluamme avata toimintaamme perinteistä luettelomaista katalogia laajemmin: voiko merkityksellistä elämää etsiä opiskellessa, mitä on positiivinen pedagogiikka tai ekososiaalinen sivistys? Yhdessä-lehti kuvastaa arvojamme, jotka pohjautuvat vapaaseen sivistystyöhön.

Kestävään sivistykseen kuuluu näkemys, jossa me kaikki olemme osa samaa systeemiä ja kytköksissä toisiimme aivan arkisten valintojen kautta. Opistona haluamme edistää kulttuuria, joka lisää elämänvoimaa tuovia asioita, positiivisesti ja dialogisesti erilaisten ihmisten kesken.  

 

Yhdessä-lehti 2021-2022

 

Lehdessä pääset myös tutustumaan opettajiimme ja eri aineiden opiskeluun sekä pedagogisiin lähtökohtiimme syvällisemmin. Toki ihan kaikkia (yli 300 opettajaa) emme tähän julkaisuun saaneet mahtumaan, mutta jatkamme esittelyjä Some-kanavissamme. Tarkempaan opinto-ohjelmaan voit tutustua kotisivullamme. Kotisivuilla on myös linkki tämän kauden uutuuksiin ja mielenkiintoisiinkurssipoimintoihin.

Lukuvuonna 2021–22 Kuopion kansalaisopiston teemana on korostaa onnistumisen hetkiä oppimisessa ja erityisesti sen tuottamaa hyvää mieltä. Oppimisen ilo syntyy myönteisessä ilmapiirissä, aidot kohtaamiset ja vuorovaikutus opettajan ja opiskelijoiden kesken antavat hyvää mieltä kaikille.  

Turvallisessa oppimisilmapiirissä on hyvä opetella myös itsensä arvostamista onnistumisten ja epäonnistumisten kautta. Jokainen meistä tekee myös virheitä, se ei ole niin vaarallista, eikä aina tarvitse olla niin kovin ketterä oppijakaan, hitaasti hyvä tulee! Tänä päivänä yhteiskunnassa arvostetaan kovasti mm. tuottavuutta, mutta onko tehostamisen optimointi yms. inhimillistä? Maailmasta pitäisi tehdä parempi, eikä vain tehokkaampi paikka.  

Ekososiaaliseen sivistykseen liittyy laaja-alainen hyvinvointikäsitys, jossa yhdistyvät ekologinen ja sosiaalinen näkökulma. Ekologisuus onkin käsitteenä jo yleisesti tutumpi, mutta erityisesti sosiaalinen kestävyys kuuluu opistomaailman peruslähtökohtiin. Lyhyesti määriteltynä sosiaalinen kestävyys on sitä, että kannamme vastuuta toinen toisistamme ja yhteisestä tulevaisuudestamme. Kaikkien osallisuus ja eriarvoistumisen ehkäisy on osa sosiaalista kestävyyttä. Elämä itsessään on arvokas silloinkin, kun se on täynnä keskeneräisyyttä ja ahdistusta. Yhdessä oppiminen, itsensä toteuttaminen ja kokemus toisten arvostuksesta tuovat hyvää mieltä meille kaikille.

Osaamisperusteisuus  

Kansalaisopistoissa suorittaminen ei ole pääasia, mutta halutessasi voit syksystä 2021 lähtien rekisteröidä opintosi kansalliseen opintosuoritusten Koski-tietokantaan. Opintosuoritusten rekisteröinti tukee elinikäistä oppimista, kaikki kirjatut opinnot voidaan tarvittaessa tunnustaa formaalissa koulutuksessa tai työpaikalla. Kuopion kansalaisopistossa mahdollisuutta suoritusten kirjaamiseen tarjotaan aluksi muutamilla kielikursseilla.

Yhdessä-lehti, Oppia ja onnistumisia

Kestävä elintapa – valoisa tulevaisuus!

Syksyn alkuun kuuluu usein lukujärjestysten tekeminen talvikaudeksi. Jos rakentaisit nyt unelmiesi lukujärjestyksen itsellesi, niin mitä se sisältäisi? Nuori tulevaisuustutkija Perttu Pölönen listaa tulevaisuuden lukujärjestykseen mm. seuraavia asioita: uteliaisuus, myötätunto, intohimo, luovuus, hyvinvointi ja itsetuntemus … aika upeita oppimisen aiheita! Toivottavasti me opistolla pystymme tarjoamaan sinulle sisältöjä oman elämäsi lukujärjestykseen!

Löytyisikö opinto-ohjelmastamme joku kurssi, joka toisi elämääsi hyvän mielen eväitä? Tule rohkeasti mukaan, meillä oppii kaikki.
Kaikki kurssit ja ilmoittautumisen löydät tästä linkistä
 
Teksti: Kirsti Turunen, Kuopion kansalaisopiston rehtori 

Aineisto on julkaistu Yhdessä-lehdessä syksyllä 2021

Karjalan kieli ja kulttuuri –kurssi täytti 40 vuotta

"Tulgua terveh!" - Karjalainen tervehdys

Vuosi 2018 on eurooppalaisen kulttuuriperinnön teemavuosi ja sen mukaisesti Kuopion kansalaisopiston lukuvuoden 2018-2019 teemalauseeksi on valittu ”Ihmiseltä ihmiselle”. Karjalan kieli ja kulttuuri –kurssi on toteuttanut paikallisen elävän kulttuuriperinnön vaalimista ja levittämistä tärkeällä tavalla – kokoontumalla yhtäjaksoisesti jo 40 vuoden ajan.

Merkkivuotta juhlistettiin ke 21.11.2018 pienimuotoisesti kurssin kokoontumisella, jossa läsnä oli myös  Kuopion kansalaisopiston henkilökuntaa.

Tilaisuudessa piti puheen Kuopion kansalaisopiston rehtori Kirsti Turunen.

Karjalan kieli ja kulttuuri -kurssi aloitti Kuopion kansalaisopistossa syksyllä 1979. Kurssin aloittamisen taustalla olivat salmilaiset aktiivihenkilöt, mm. pappisseminaarin rehtori Johannes Suhola sekä kauppias Anni Romonen.

Kurssin toiminnassa on korostunut alusta lähtien sekä karjalan kielen, että paikalliskulttuurin vaaliminen. Kantavana teemana on ollut ”Kui meillä ennen Salmis”. Vanhat salmilaiset kertoivat karjalaksi ja suomeksi elämästä Salmissa: miten oltiin kalassa, metsällä, peltotöissä tai rahdinajossa. Juteltiin niin arkielämän tapahtumista kuin juhlista – pruasniekoista. Nuoremmat osallistujat kuuntelivat ja tallensivat mieleensä tarinoita. Koska painettua materiaalia ei juuri ollut, sitä piti tehdä itse. Vähitellen tueksi saatiin sitten painettua tekstiä Petroskoin Karjalasta, myöhemmin myös kirjoja. Kurssin perussisältö on säilynyt samankaltaisena: välittää tietoa karjalaisesta kulttuurista, tavoista, perinteistä ja kielestä. Kuopion kansalaisopistossa toimii lisäksi myös v. 2018 aloittanut toinen karjalan kurssi, joka keskittyy pelkästään kielenopiskeluun.

40-vuotisjuhlassa kurssin perinteet olivat vahvasti läsnä. Osallistujat keskustelivat karjalaisesta kulttuurista ja –kielestä, esitettiin runoja ja päivitettiin kuulumisia Karjalasta. Runsaasti oli myös pohdintaa karjalaisten asemasta nykypäivänä ja kulttuurin esillä olemisesta. Luennoissa pohdittiin mm. karjalan kielen roolia virastoissa ja kuinka esim. lasten elokuvia voisi kääntää ja dubata karjalan kielelle.

Karjalan kielellä kirjoitettuja ja käännettyjä runoja jaettiin kurssilaisten kesken.



Luennoissa pohdittiin mm. karjalan kielen roolia viihteessä ja kuinka esim. lasten elokuvia voisi kääntää ja dubata karjalan kielelle.

Karjalan kieli ja kulttuuri -kurssin nykyinen opettaja Kari P Koslonen on ollut mukana toiminnassa lähes koko kurssin ajan, aluksi opiskelijana ja viimeiset 27 vuotta (v. 1991 lähtien) kurssin opettajana. Hänen edeltäjiään olivat:

1979   Suhola Johannes 
1980   Suhola Johannes, Romonen Anni
1981   Romonen  Anni  
1982   Rouhola  Seppo
1983 - 86  Peiponen  Niina
1987 - 90  Ollikainen  Niina



Kari P Koslonen

Kurssin opetus jatkuu keväällä 16.1.2019 alkaen.

Linkki ilmoittauttautumiseen: Karjalan kieli ja kulttuuri KEVÄT

Teksti: Eero Laitinen ja Aki Savolainen
Kuvat: Aki Savolainen

Sisällissodan varjo: Sodat suomalaisten sukujen taakkana

Lähikuva Puistokartanon päädyn tiiliseinästä: asevelvollisten kirjoituksia 1930 –luvulta.

Ihmiseltä ihmiselle –luento – ja keskustelutilaisuudet
ke 7.11.2018 klo 18.30-20.30, Puistokartano, Puistokatu 20, Kuopio
Alustajina Sirpa Kähkönen, kirjailija ja Ilpo Rannankari, tuomiorovasti

Keskustelutilaisuuden teemoina olivat mm. vuoden 1918 tapahtumat Kuopiossa, yhteiskunnan jakautuminen ja suhtautuminen kirkkoon, sovinto ja eheytyminen, sotien taakka suomalaisissa suvuissa. Ilpo Rannankarin ja Sirpa Kähkösen mielenkiintoisten alustusten jälkeen yleisö osallistui aktiivisesti keskusteluun. Erityisesti Sirpa Kähkösen teoksissaan esille nostamat ihmiskohtalot kannustivat tilaisuuden osallistujia kertomaan vastaavanlaisia tarinoita omasta suvustaan. Ilpo Rannankarin osuus antoi kattavan kuvan kirkon asemasta ja suhtautumisesta sisällissodan tapahtumiin sekä kirkon ja uskonnollisuuden merkityksestä valkoisen ja punaisen osapuolen kannalta. 

Yleisön kanssa käyty keskustelu laajeni myös yleisemmin pohtimaan sodan ja rauhan kysymyksiä ja mm. sitä, miten yhteiskunnallista vastakkainasettelua voitaisiin välttää meidän aikanamme.

Tilaisuus täytti Opistosalin ääriään myöten.

Sirpa Kähkösen alkupuheenvuoro Puistokartanon Opistosalissa. Valkokankaalla on kuva Puistokartanosta 100 v sitten, jolloin rakennuksessa toimi sisällissodan jälkeen punaisten vankileiri.

Ilpo Rannankari kommentoi yleisöpuheenvuoroa. Valkokankaalla kuva palavasta Tampereesta 1918.



Kuopion kansalaisopiston rehtori Kirsti Turunen lausui tilaisuuden päätössanat.

Teksti ja kuvat: Eero Laitinen

Tutkimus: Kansalaisopisto-opiskelulla merkittäviä suoria ja välillisiä hyötyjä sekä yksilölle että yhteiskunnalle

Kansalaisopisto-opiskelulla on merkittäviä suoria ja välillisiä hyötyjä sekä yksilölle että yhteiskunnalle, selviää Kansalaisopistojen liiton tuoreesta tutkimuksesta Kansalaisopiston aikuisopiskelijat luokkakuvassa: kansalaisopiston merkitys kuntalaisille ja kunnalle. Sekä laadullinen että määrällinen aineisto vahvistavat jo aikaisemmissa tutkimuksissa saadut tulokset: kursseille osallistuminen tuottaa suurimmalle osalle vastaajista opittujen asioiden lisäksi merkittäviä laajempia hyötyjä, kuten hyvinvointia, itseluottamusta, uutta arkeen tai työhön liittyvää osaamista ja ystävyyssuhteita.

Itä-Suomen yliopiston aikuiskasvatustieteen professori Jyri Mannisen tekemässä tutkimuksessa arvioitiin teemahaastattelujen (n = 29) ja verkkokyselyn (n = 5 214) avulla, mitä ja miksi kansalais- ja työväenopistojen aikuisopiskelijat opiskelevat, minkälaisia hyötyjä kursseille osallistuminen tuottaa ja syntyykö opiskelusta myös taloudellisia vaikutuksia osallistujille itselleen tai yhteiskunnalle. Aineistot kerättiin opistojen vakioasiakkailta eli vähintään kolmena vuotena elämänsä aikana eri kursseille osallistuneilta aikuisilta.

– Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun kansalaisopisto-opiskelun merkitystä tutkitaan näin laajasti, kertoo Kansalaisopistojen liiton toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen. Kansalaisopistot seuraavat opiskelijoitaan läheltä ja ovat itse tienneet opiskelun hyvää tekevät vaikutukset jo pitkään. On hienoa saada myös tutkittua tietoa arjen havaintojen tueksi.

Vastaajat tunnistivat itsessään monenlaisia kansalaisopisto-opiskelun myötä syntyneitä muutoksia, jotka liittyvät mm. osaamiseen ja koulutuskokemuksiin, sosiaaliseen osallistumiseen ja suvaitsevaisuuteen sekä hyvinvointiin ja terveyskäyttäytymiseen. Kansalaisopistossa opiskelu on lisännyt selvästi opiskelijoiden arjen digitaitoja (38 % vastaajista), luottamusta omaan oppimiskykyynsä (92,6 %) sekä motivaatiota opiskella myös muualla kuin opistossa (75,7 %). Opiskelu on laajentanut vastaajien ystävä- ja kollegaverkostoja (87,0 %) sekä lisännyt tunnetta laajempaan yhteisöön kuulumisesta (79,2 %). Vaikka kyse on harrastustavoitteisesta opiskelusta, tunnisti moni myös työhön liittyviä hyötyjä, kuten ammatillisen osaamisen (47,6 %) ja työhön liittyvän tietotekniikan hallinnan (26,7 %) lisääntyneen.

Noin puolet vastaajista tunnisti erilaisia taloudellisia vaikutuksia, joita kursseille osallistuminen on tuottanut joko heille itselleen tai yhteiskunnalle. Vaikutukset näkyvät yksilön elämässä esimerkiksi lisätuloina tai säästöinä itse tehtyjen vaatteiden tai korjausten myötä.

Myös opiskelijoiden onnellisuuden tunne (84,1 % vastaajista) sekä pyrkimykset noudattaa terveitä elämäntapoja (64,4 %) ovat kansalaisopisto-opiskelun myötä kasvaneet. Kuntalaisen kohentunut hyvinvointi vähentää välillisesti kunnan sote-kustannuksia sekä heijastuu yhdessä työhyvinvoinnin lisääntymisen kanssa myös työtehon kasvuun (51,8 %).

– Päättäjät tarkastelevat koulutuksen merkitystä nykyään pääasiassa työelämän ja kilpailukyvyn näkökulmasta, joten myös kansalaisopistot ovat joutuneet puolustamaan olemassaoloaan ja merkitystään taloudellisilla argumenteilla, joita päättäjät ehkä helpommin kuuntelevat. Omaehtoisen opiskelun tuottamat hyvinvointihyödyt ja uusi osaaminen lisäävät varmasti suomalaisen työn kilpailukykyä ja tuottavuutta, puhumattakaan säästöistä sote-kuluissa. Tällainen kansalaisopiston sosiaalisen tuottavuuden arviointi on haastavaa, mutta tämä uusi tutkimus osoittaa ainakin sen, että opiskelu tuottaa myös taloudellisia vaikutuksia, kommentoi professori Manninen.

Tutkimuksen perusteella kansalaisopistolla on selvä yhteys kuntien hyvinvointitehtävään, sillä sekä yksilön että lähiyhteisön elämänlaadun paraneminen tekee kunnasta paremman paikan asua ja elää.

Torstaina 20.9.2018 julkaistu tutkimus löytyy kokonaisuudessaan osoitteesta https://kansalaisopistojenliitto.fi/wp-content/uploads/2018/09/Kansalaisopiston_aikuisopiskelijat_luokkakuvassa_2018.pdf

Lisätiedot:

Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen, Kansalaisopistojen liitto
p. 040 741 0641, jaana.nuottanen@kansalaisopistojenliitto.fi

Professori Jyri Manninen, Itä-Suomen yliopisto
p. 050 381 5359, jyri.manninen@uef.fi

Tiedote julkaistu: 20.09.2018, 09:00, Kansalaisopistojen liitto KoL

Kansalaisopisto sivistää hyvän elämän pääkaupungissa

Kuopion kaupunki on ottanut rohkean tavoitteen uudessa strategiassaan: olemme hyvän elämän pääkaupunki vuoteen 2030 mennessä (ehkäpä jo matkan varrellakin). Tähän tavoitteeseen päästäksemme toimimme avoimesti, innostavasti, yhdessä ja asukasta varten. Hyvän elämän pääkaupunki korostaa terveyttä, elinvoimaa ja arjen rikkautta kaikessa toiminnassa. Alku ainakin vaikuttaa lupaavalta, Kuntarating-tutkimuksen mukaan Kuopiossa asuvat v. 2017 Suomen 20 suurimman kaupungin tyytyväisimmät asukkaat.

Että ihmisen ois hyvä olla!

Mitä se hyvä elämä sitten on? Monille se voi tarkoittaa vaikkapa hyviä harrastusmahdollisuuksia tai ylipäänsä mahdollisuutta toteuttaa itseään. Perinteisesti tätä tehtävää ovat hoitaneet mm. kansalaisopistot. Pystyvätkö opistot vastaamaan tähän haasteeseen myös tulevaisuudessa? Kansalaisopiston rooli tulevaisuuden kunnassa on varmasti edelleenkin toimia elinikäisen oppimisen mahdollistajana, mutta rinnalle tähän nousee esim. edellytysten luominen paikalliselle ja alueelliselle osallisuudelle. Toiminnallamme vahvistamme yhteisöllisyyttä ja vähennämme syrjäytymisriskiä olemalla kumppani monille eri tahoille. Näin edistämme parhaiten kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä, hyvää elämää kaiken kaikkiaan.

Ihmisten kohtaamisen mahdollistaminen

Kunnat ovat lähtökohtaisesti ihmisten näköisiä paikkoja, joissa paikallisen vuorovaikutuksen merkitys korostuu. Tulevaisuustutkija Ilkka Halavan mukaan kaupunkien paremmuus mitataan niiden kyvyssä luoda ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta. Keskeisessä roolissa tässä tehtävässä hän näkee kansalaisopistot, kirjastot ja museot. Tähän ajatukseen on varsin helppo yhtyä, onhan yli satavuotisen historian ajan opistojen toimintatapana ollut juuri ihmisten kohtaamisen mahdollistaminen! Opetus on pääosin ryhmäopetusta, ei pääsykokeita ja kurssimaksut ovat varsin kohtuullisia. Näin on syntynyt luonnollisesti hyvin erilaisten ihmisten kohtaamispaikkoja. Yhdistävä tekijä opiskelijoilla on ainoastaan itsensä omaehtoinen kehittäminen ja kiinnostus opetettavaan aiheeseen. Tällainen sivistystyö pitää sisällään usein myös omien ennakkoluulojen kohtaamista, mitä parhainta sivistystä siis!

Sivistystyötä riittää vielä

Hyvään elämään kuuluu tulevaisuudessakin varmasti myös sivistys. Laajasti ajateltunahan sivistyksellä tarkoitetaan tietojen ja taitojen oppimisen lisäksi ennen kaikkea ihmisen kykyä ja halua käyttää näitä taitoja myös lähiympäristönsä parhaaksi. Tämän päivän sivistykseen pitäisi kuulua itseisarvoisesti taito kohdata eri mieltä olevia ihmisiä ja toimia yhdessä jokaisen ihmisen ainutlaatuisuutta kunnioittaen. Tässä valitettavasti taitaa riittää sivistystyötä vielä useiksi vuosiksi. Sivistys ei ole tila vaan elinikäinen prosessi, johon hyvän elämän pääkaupungissa annetaan hyvät puitteet. Kansalaisopistoilla on tärkeä tehtävä olla tuottamassa näitä mahdollisuuksia sivistyneeksi kasvamisen prosessiin!

Teksti: Kirsti Turunen
Kuopion kansalaisopiston rehtori
KoL:n hallituksen jäsen

Artikkeli on julkaistu Kansalaisopistojen liiton (KoL) sivuilla 25.5.2018.