Mielen hyvinvointia kansalaisopistolta 

Tämän vuoden valtakunnallisen mielenterveysviikon teema on kohtaaminen.

Toimin Kuopion kansalaisopistolla koulutussuunnittelijana ja pääsen työssäni aitiopaikalta seuraamaan ja näkemään kohtaamisen monimuotoisuutta talossamme. Meillä kohtaavat kaikenlaiset ja kaikenikäiset ihmiset ja se on ihanaa.

Kollegani, ja talomme musiikinopettaja Petra Lisitsin-Mantere nostaa YAMK opinnäytetyössään tärkeitä asioita kansalaisopiston opiskelijan hyvinvointiin liittyen, jotka istuvat mainiosti mielenterveysviikkoon.

Lisitsin-Mantereen (2020) mukaan kansalaisopisto on ainutlaatuinen ympäristö, jossa erilaiset ihmiset kohtaavat samojen mielenkiinnonkohteiden äärelle. Kursseilla on mahdollisuus tulla hyväksytyksi ja kursseilta saatu anti voi olla elämän parasta sisältöä. Opiskelun parista saadut ystävyyssuhteet voivat jatkua pitkälle tulevaisuuteen. Näitä ystävyyssuhteiden syntymisiä olen itsekin saanut opistolla opettaessani olla todistamassa. Toimintamme ja pedagogiikkamme rohkaisee oman itsensä hyväksymiseen ja arvokkaaksi kokemiseen.

Myös Itä-Suomen yliopiston aikuiskasvatustieteen professori Jyri Mannisen (2018) tekemässä tutkimuksessa opittujen asioiden lisäksi merkittäviä laajempia hyötyjä olivat mm. uuden arkeen tai työhön liittyvän osaamisen kartuttaminen, hyvinvoinnin ja itseluottamuksen lisääntyminen sekä uusien ystävyyssuhteiden muodostuminen.

Korona-aika, jota olemme jo eläneet kohta kaksi vuotta, on lisännyt yksinäisyyttä ja pahoinvointia yhteiskunnassamme. Valtakunnallisen mielenterveysviikon ydinsanoma kannustaa meitä kohtaamaan ja pitämään huolta. Uskon empatian ja yhteisöllisyyden voimaan ja niissä me suomalaiset olemme hyviä.  

Mielestäni aito kohtaaminen on läsnäolon kautta astumista toista ihmistä kohti. Se on tapahtuma, jossa kaksi ihmistä on rehellisesti auki ja vastaanottavaisia toisilleen. Kohdatessa kuulemme ja kuuntelemme, katsomme ja kenties kosketamme. Kirsi Saukkola (2020) kannustaa meitä kohtaamaan ja katsomaan sydämen kautta. Hänen mukaansa sydämellä näkeminen voi olla voimaa antava mielikuva, joka ohjaa meitä sivuuttamaan ennakkokäsityksiämme ja katsomaan toista ihmistä myönteisen kiinnostuneesti ja avoimen uteliaasti.  

Mielenterveysviikko on nyt, mitä sen jälkeen? Mitäpä jos sitoutuisit siihen, että aktiivisesti mielenterveysviikon jälkeenkin harjoittelisit ja harjoittaisit kohtaamisen taitoa. Katsoisit silmiin, vierastakin, hymyilisit tuntemattomalle ja halaisit aina kun siihen on mahdollisuus.

 
Teksti: Hanna-Reetta Metsänheimo, Kuopion kansalaisopiston koulutussuunnittelija
Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisten hyvinvointitaitojen opettaja, positiivisen psykologian asiantuntija

 
Tutustu kansalaisopiston ilmaistapahtumiin mielenterveysviikolla 22.-28.11.2021 ja tule mukaan!

Jyri Manninen: Kansalaisopiston aikuisopiskelijat luokkakuvassa: kansalaisopiston merkitys kuntalaisille ja kunnalle (2018, Kansalaisopistojen liitto KoL)

Kansalaisopistossa suoritettu 

osaaminen näkyviin!

 Kuva: TopiasDeanSitra

Tiesitkö, että Oma opintopolku-järjestelmästä näet omat opiskelusuorituksesi keskitetysti?

 
1.8.2021 alkaen Oma opintopolku-järjestelmään voidaan kirjata myös kansalaisopistossa suoritettuja opintoja. Näin kansalaisopiston kursseilla suoritettu osaaminen saadaan osaksi virallisia koulutustietoja.

Kuopion kansalaisopistossa opintopisteitä voi suorittaa kaikilla japanin kielen kursseilla. Kurssien tavoitteet on kirjattu jokaisen kurssin kohdalle kurssikuvaukseen. Kurssin lopussa opettaja arvioi, onko opiskelija saavuttanut vaaditut tavoitteet ja antaa hänelle kurssisuoritusmerkinnän. Tämän jälkeen kurssisuoritus tulee näkyviin sähköisessä Oma opintopolku –järjestelmässä ja sitä voi jakaa esimerkiksi työnantajalle tai toiselle koulutuksenjärjestäjälle. Suorituksen kirjaaminen edellyttää opiskelijan suostumusta eikä siis kaikkien kurssille osallistuvien tarvitse suorittaa opintopisteitä. Voit edelleen osallistua kurssille ilman minkäänlaisia suoritusvaatimuksia.

Mieti kuitenkin, voisiko opintopisteiden suorittamisesta olla sinulle hyötyä. Oman opintopolun kautta voit helposti jakaa suoritusmerkinnän toiselle koulutuksenjärjestäjälle, joka mahdollisesti voi lukea sen osaksi suorittamaasi tutkintoa. Suoritus voi myös auttaa sinua kertomaan paremmin osaamisestasi esim. työhaastattelutilanteessa tai hakeutuessasi koulutukseen. Sen avulla saat oman kielipolkusi selkeästi näkyviin. Ja vaikka et tarvitsisi suoritusmerkintää juuri nyt, saatat tarvita sitä joskus myöhemmin!

 Anna siis osaamisesi näkyä!

Teksti:
koulutussuunnittelija Marjo Markkanen
marjo.markkanen@kuopio.fi
puh. 044 7184721

 

Oppia ja onnistumisia -
hyvän mielen eväitä

Rehtori Kirsti Turunen

Tervetuloa tutustumaan Kuopion kansalaisopistoon. Uusi julkaisumme, Yhdessä-lehti on aivan uudenlainen opinto-opas. Tällä julkaisulla haluamme avata toimintaamme perinteistä luettelomaista katalogia laajemmin: voiko merkityksellistä elämää etsiä opiskellessa, mitä on positiivinen pedagogiikka tai ekososiaalinen sivistys? Yhdessä-lehti kuvastaa arvojamme, jotka pohjautuvat vapaaseen sivistystyöhön.

Kestävään sivistykseen kuuluu näkemys, jossa me kaikki olemme osa samaa systeemiä ja kytköksissä toisiimme aivan arkisten valintojen kautta. Opistona haluamme edistää kulttuuria, joka lisää elämänvoimaa tuovia asioita, positiivisesti ja dialogisesti erilaisten ihmisten kesken.  

 

Yhdessä-lehti 2021-2022

 

Lehdessä pääset myös tutustumaan opettajiimme ja eri aineiden opiskeluun sekä pedagogisiin lähtökohtiimme syvällisemmin. Toki ihan kaikkia (yli 300 opettajaa) emme tähän julkaisuun saaneet mahtumaan, mutta jatkamme esittelyjä Some-kanavissamme. Tarkempaan opinto-ohjelmaan voit tutustua kotisivullamme. Kotisivuilla on myös linkki tämän kauden uutuuksiin ja mielenkiintoisiinkurssipoimintoihin.

Lukuvuonna 2021–22 Kuopion kansalaisopiston teemana on korostaa onnistumisen hetkiä oppimisessa ja erityisesti sen tuottamaa hyvää mieltä. Oppimisen ilo syntyy myönteisessä ilmapiirissä, aidot kohtaamiset ja vuorovaikutus opettajan ja opiskelijoiden kesken antavat hyvää mieltä kaikille.  

Turvallisessa oppimisilmapiirissä on hyvä opetella myös itsensä arvostamista onnistumisten ja epäonnistumisten kautta. Jokainen meistä tekee myös virheitä, se ei ole niin vaarallista, eikä aina tarvitse olla niin kovin ketterä oppijakaan, hitaasti hyvä tulee! Tänä päivänä yhteiskunnassa arvostetaan kovasti mm. tuottavuutta, mutta onko tehostamisen optimointi yms. inhimillistä? Maailmasta pitäisi tehdä parempi, eikä vain tehokkaampi paikka.  

Ekososiaaliseen sivistykseen liittyy laaja-alainen hyvinvointikäsitys, jossa yhdistyvät ekologinen ja sosiaalinen näkökulma. Ekologisuus onkin käsitteenä jo yleisesti tutumpi, mutta erityisesti sosiaalinen kestävyys kuuluu opistomaailman peruslähtökohtiin. Lyhyesti määriteltynä sosiaalinen kestävyys on sitä, että kannamme vastuuta toinen toisistamme ja yhteisestä tulevaisuudestamme. Kaikkien osallisuus ja eriarvoistumisen ehkäisy on osa sosiaalista kestävyyttä. Elämä itsessään on arvokas silloinkin, kun se on täynnä keskeneräisyyttä ja ahdistusta. Yhdessä oppiminen, itsensä toteuttaminen ja kokemus toisten arvostuksesta tuovat hyvää mieltä meille kaikille.

Osaamisperusteisuus  

Kansalaisopistoissa suorittaminen ei ole pääasia, mutta halutessasi voit syksystä 2021 lähtien rekisteröidä opintosi kansalliseen opintosuoritusten Koski-tietokantaan. Opintosuoritusten rekisteröinti tukee elinikäistä oppimista, kaikki kirjatut opinnot voidaan tarvittaessa tunnustaa formaalissa koulutuksessa tai työpaikalla. Kuopion kansalaisopistossa mahdollisuutta suoritusten kirjaamiseen tarjotaan aluksi muutamilla kielikursseilla.

Yhdessä-lehti, Oppia ja onnistumisia

Kestävä elintapa – valoisa tulevaisuus!

Syksyn alkuun kuuluu usein lukujärjestysten tekeminen talvikaudeksi. Jos rakentaisit nyt unelmiesi lukujärjestyksen itsellesi, niin mitä se sisältäisi? Nuori tulevaisuustutkija Perttu Pölönen listaa tulevaisuuden lukujärjestykseen mm. seuraavia asioita: uteliaisuus, myötätunto, intohimo, luovuus, hyvinvointi ja itsetuntemus … aika upeita oppimisen aiheita! Toivottavasti me opistolla pystymme tarjoamaan sinulle sisältöjä oman elämäsi lukujärjestykseen!

Löytyisikö opinto-ohjelmastamme joku kurssi, joka toisi elämääsi hyvän mielen eväitä? Tule rohkeasti mukaan, meillä oppii kaikki.
Kaikki kurssit ja ilmoittautumisen löydät tästä linkistä
 
Teksti: Kirsti Turunen, Kuopion kansalaisopiston rehtori 

Aineisto on julkaistu Yhdessä-lehdessä syksyllä 2021

Pieni on suurta – 

Teatteriharrastus kansalaisopistossa on innokkaiden harrastajien areena

 

Kuva:Esityksestä Satumaista satuilua

Tänä vuonna ei kansalaisopistossa lähdetty tekemään pitkää kokoillan esitystä ollenkaan epävarman maailmantilanteen takia. Viime kevään Jäniksen vuosi peruuntui, koska emme saaneet sitä esittää. Emme myöskään voineet velvoittaa keväällä kurssilla olleita tulemaan uudestaan mukaan syksyllä ja moni muukin aikataulullinen asia koronatilanteen epävarmuuden lisäksi aiheutti sen, että se esitys jäi esittämättä. Se harmitti kaikkia kovin ja siksipä ei haluttu tänä vuonna enää toista samanlaista harmitusta. Pitkää näytelmää kun harjoitellaan koko vuosi, eli ensin koko syksy kerran viikossa ja sitten vielä koko kevät. Päätimme tehdä pienimuotoisempia esityksiä ja vieläpä pienryhmissä siten, että ei haittaisi jos joku sairastuisi ja olisi poissa esityksestä tai harjoituksista. Nyt kun pienienkin sairastumisien takia pitää olla poissa. Jäniksen vuodesta tosin ehkä kuullaan vielä. Katsotaan kuinka käy. 

 

Kuva:Esityksestä Satumaista satuilua

 
 

Yhden syksyn tai yhden kevään mittainen prosessi on tosi nopea. On vain 10 harjoitusta ja sitten esitys. Lähtökohtana on ensin, että jokainen saa esittää ideoita millainen esitys kiinnostaisi tehdä ja mitkä aiheet kiinnostavat juuri nyt. Syksyn kurssilla kaikki saivat ensin tehdä itselleen mieleisen roolihahmon ja kun yhteinen aihe löytyi ryhdyimme keksimään ja kirjoittamaan kohtauksia näiden roolihahmojen ympärille. Aiheeksi muovaantuivat sattumat, kommellukset ja mokat ja kun näin kävi, oli suorastaan pakko ottaa esitykseen mukaan myös muutama Daniel Harmsin Sattumista. Lopulta saimme kutsua esitykseemme 50 miinus oman porukkamme luku, eli 36 ihmistä katsojiksi. Olipa hienoa, että tällä kertaa kuitenkin saimme esittää harjoittelemamme esityksen.

 

Kuva:Esityksestä Satumaista satuilua

 
 

Kevätpuolella lähdettiin hyvin samankaltaisesti liikkeelle ja aiheeksi muodostuivat aikuisten sadut. Ryhdyimme muokkaamaan vanhoja tuttuja satuja uuteen aikuisille sopivampaan muotoon. Lisäksi näyttelijät saivat itse päättää ja tuoda esityskimaraan mukaan muitakin omia esitysideoitaan. Tänä vuonna on siis tehty kaksi pienimuotoista esitystä siinä ajassa, jossa yleensä tehdään yksi pitkä kokoillan esitys. Aika hieno suoritus sanoisin!

 

Kuva:Esityksestä Satumaista satuilua

 
 

Tällaisella lyhyemmällä kurssilla opiskelijat saavat itse tehdä tosi paljon. Kaikki saavat tuoda esitykseen mukaan haluamiaan asioita ja esimerkiksi päättää itse millaisia roolihahmoja haluavat esittää ja kuinka monessa pienessä esityksessä he ovat mukana. Jos vertaa pitkään kokoillan näytelmään, jossa ohjaaja valitsee näytelmän ja roolit, on tällaisella pienimuotoisten esitysten kurssilla opiskelijoilla itsellään paljon enemmän valinnan vapautta ja toisaalta myös vastuuta. Ohjaaja ei valitse tekstejä vaan opiskelijat joko kirjoittavat tai improavat tekstipohjan pieniin esityksiinsä itse. Myös roolit saa valita itse ja sen, kuinka paljon on vuorosanoja. Ohjaaja ohjailee ensisijaisesti prosessia, mutta toki myös viime silauksen kaikkiin pieniin esityksiin. On hyvä muistaa, että pieni ei ole negatiivinen sana. Pienimuotoinen esitys voi olla hyvin tehty siinä missä koko illan ”suuri” esityskin. 

 

Kuva:Esityksestä Satumaista satuilua

Ilman innokkaita harrastajia näistä esityksistä ei tulisi mitään. Ammattimaisesti näytelmiä ja esityksiä tehdessä on ohjaajan lisäksi mukana usein myös muita ammattilaisia, kuten puvustaja, lavastaja, rekvisiitan tekijä ja etsijä, kuiskaaja, musiikin tekijä, tekniikkavastaava, ääniajaja, valosuunnittelija, markkinointisuunnittelija ja niin edelleen. Kansalaisopiston esityksiin tähtäävillä kursseilla opiskelijat saavat itse tehdä ison osan näistä osa-alueista. On upeaa miten asialle omistautuneita teatterin harrastajat Kuopiossa ovat. Kun jokin tietynlainen vaate on puuttunut, on Hilin valtavista roolivaatevarastoista löytynyt heti juuri sopiva. Tai jos jotain on pitänyt virkata niin Tuula on hoitanut homman ja virkannut meille toinen toistaan upeampia korvia, kärsiä ja saparoita. Teksteistä suurin osa on opiskelijoiden itse kirjoittamia. Voisin luetella ihan jokaisen kurssille osallistujan, koska kaikki aina panostavat esityksiin paljon ja usein se on sitä niin sanottua näkymätöntä esityksen osaa, mutta ilman näitä ihan kaikkia osasia ei esitystä olisi.  

Kiitos kuuluu siis ihan kaikille innokkaille tekijöille!
Tämän kevään tuleva esityksemme striimataan.

 

Teksti: Johanna Leksis, kurssin opettaja

 

22.4.2021 klo 18 Zoom–livestriimaus
SATUMAISTA SATUILUA -aikuisten satuja ja muita pieniä esityksiä

Liity mukaan tästä linkistä

Meeting ID: 957 0609 0859
Passcode: 220421

Lämpimästi tervetuloa katsomaan!

Katso tästä linkistä lisää näytelmästä.
 

Taiteen tekeminen on oppimista ja jakamista - harrastajallekin

 

Kuva: Kevätnäyttely 2021, keramiikka

Sadat, ellei tuhannet ihmiset Kuopion alueella harrastavat vuosittain taito- ja taideaineita mm kansalaisopistossa. Kansalaisopiston taideharrastajissa on monenikäisiä ja -taitoisia tekijöitä. Jokainen harrastaakin omiin tavoitteisiinsa peilaten, ja jokaisella on omanlaisensa innostuksen kohteet. Luovuuden, itse tekemisen ja taitamisen merkityksiä ei tarvitse perustella kansalaisopistolla, jossa nämä asiat nähdään olennaisena osana kokonaisvaltaista hyvinvointia. 

 

Kuva: Kevätnäyttely 2021, maalaus

 

Kansalaisopisto on vapaan sivistystyön oppilaitos, jonka tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia kehittyä oppimalla. Taiteen tekemisenkin voi nähdä eräänlaisena tutkimisena. Tutkitaan muotoja, värejä, ympäristöä, ihmisiä ja ilmiöitä. Kun asioita tutkii ja pohtii, yleensä väistämättä tapahtuu oppimista, oivalluksia. Taideharrastus onkin parhaimmillaan elämän ja ihmisenä olemisen opiskelua, jolloin ollaan vapaan sivistystyön ytimessä. Kuvataideharrastuksen parissa oppiminen voi liittyä hyvin monentasoisiin asioihin: sommitteluun, värioppiin, ympäristön ja ihmisten havainnointiin tai vaikkapa oman itsen tuntemiseen.  Aivan kuten kirjoittaja, myös kuvantekijä, tehdessään joutuu jäsentämään ajatuksiaan ja käsityksiään aiheeseen liittyen. Idea ja ajatus hahmottuu tekemisen myötä selkeämmäksi.

 

Kuva:Kevätnäyttely 2021, lasitekniikat

 

Tekeminen on prosessi ja lopputulosta usein myös esitetään julkisesti tai jaetaan ainakin oman opiskeluryhmän kesken, ja monet janoavat palautetta ja vinkkejä tekemiseensä.  Palautteista opitaan lisää. Tarve jakaa asioita on ajankohtainen - kaikkihan jaetaan somessa nykyään - mutta onhan siihen muitakin keinoja. Taiteen tekijä yrittää välittää ajatuksensa tai tunteensa muille taiteen välineillä, jotka ovat ehkä hitaampia mutta varsin varteenotettavia vielä näin sosiaalisen mediankin aikana. Joidenkin taideteorioiden mukaan taide ei ole taidetta ennen kuin se kohtaa yleisönsä. Tarvitaan siis kohtaaminen, jakaminen ja sieltä syntyy merkityksiä. Kansalaisopiston taideharrastajilla näiden jakamisten merkitys on hyvin konkreettinen. Ryhmällä, opiskelijoiden keskinäisellä vuorovaikutuksella, on suuri rooli opiskelussa. Koska on kokoonnuttu yhteisen mielenkiinnonkohteen äärelle, jakaminen on luontevaa. Ongelmat ja onnistumiset ovat hyvin käytännönläheisiä, tai pieniäkin, mutta kanssaopiskelija ymmärtää ja vertaispalaute on vilpitöntä ja kannustavaa. Merkityksellistä on myös oman teoksen saaminen yhteiseen isoon näyttelyyn.

Taide ja taiteen tekeminen toimii parhaimmillaan eräänlaisena aktivoijana. Tutkiminen, ihmettely, löytämisen ilo, uuden näkökulman ymmärtäminen, kauneuden kokeminen tai ruman käsittely lienevät ihmiselle terveellisiä. Ne aktivoivat ajattelemaan ja tuntemaan ja tarjoavat keinon ihmetellä ja ymmärtää lisää. Nämä asiat eivät liity tietenkään vain kuvataiteeseen vaan muihinkin taiteenlajeihin ja moniin eri harrastuksiin, joiden ääressä ihminen kohtaa uusia asioita ja joutuu laittamaan itsensä likoon.

 

Kuva: Kevätnäyttely 2021, grafiikka

 

Kansalaisopistolla näkee lähes päivittäin konkreettisesti taiteen tekemisen ja harrastamisen tuottamaa iloa ja tuskaa. Tuskakin yleensä kääntyy voitoksi ja voimaksi, jos vain ei luovuteta.  Taideharrastus voi olla tekemisen riemua, aivojumppaa, yhteisöllistä osallistumista, itsensä likoon laittamista, uuden oppimista, itsensä kohtaamista ja maailman kohtaamista. Taide voi olla yksi konsti terveenä ja ehyempänä ihmisenä olemiseen. 

 

Kuva:kevätnäyttely 2021, kalligrafia

 

Parhaimman kuvan asian todellisesta laidasta saa ryhtymällä taiteen harrastajaksi. Taideharrastuksen voi aloittaa kurkistamalla esimerkiksi kansalaisopiston kevätnäyttelyyn, jossa satojen harrastajien sadat kädentaitojen ja kuvataideaineiden teokset ovat jälleen esillä. Vaikka opiskelijoiden tuottamat tapahtumat ja näyttelyt ovat tasokkaita ja niissä voi oikeasti nautiskella taiteesta, yleisö ei silti saa kokea kuin pintaraapaisun. Tekijöillä on takanaan lukuvuoden mittainen oppimisen ja tekemisen prosessi, joka taitaa olla tärkeämpi kuin itse teokset. Tule siis sinäkin mukaan oppimaan ja jakamaan!

 

 

Teksti: Anna Pohjalainen, Kuopion kansalaisopiston kuvataideopettaja

 

Tutustu ja ihastu: Kevätnäyttely 2021 verkossa

 

Kevätnäyttely 2021 verkossa: https://kuopionkansalaisopisto.kuvat.fi

Instagram: kuopionkansalaisopisto_kuvis