Kielten opiskelua uusin menetelmin ja uteliain mielin

Viime vuosina kieltenopiskelijoiden määrä opistossamme on vähentynyt ja olemme joutuneet miettimään tapoja, joilla voimme turvata kattavan kielikurssivalikoiman ympäri laajaa toimialuettamme. Valitettavasti varsinkin maaseutualueella kielikursseja on jouduttu perumaan vähäisen opiskelijamäärän takia. On ollut harmittavaa perua kurssi, jolle olisi ollut tulossa vain harva, mutta sitäkin innokkaampi kielenharrastaja. Siksi olemme pohtineet, miten voisimme varmistaa heille jatkon rakkaan harrastuksen parissa, ja kokeilleet opetusta verkon välityksellä. Alla olevat sitaatit ovat poimintoja opiskelijoiden antamista kurssipalautteista. 

”Tuntui, että sai loistavaa ja laadukasta opetusta riippumatta siitä, pääsikö luokkahuoneeseen fyysisesti paikalle vai opiskeliko etänä.” 

Erittäin suosittua on ollut samanaikainen lähi- ja etäopetus, jossa opettaja on paikan päällä luokassa ja opiskelijat voivat itse valita, tulevatko luokkaan vai osallistuvatko opetukseen kotoa käsin. Tällaisia kielikursseja on tarjolla sekä Kuopiossa, Nilsiässä että Juankoskella. Osa kurssilaisista haluaa tulla aina paikan päälle, osa taas valitsee tilanteen, esim. säätilan tai oman terveydentilan perusteella, lähteekö mukaan luokkaan vai opiskeleeko etänä. Kurssit mahdollistavat opiskelun myös kauempaa, eikä sitä tarvitse keskeyttää vaikkapa lomamatkan ajaksi. Tämän lisäksi meillä on tarjolla reaaliaikaista etäopetusta, jossa kaikki opiskelijat ja myös opettaja osallistuvat kurssille etänä. Näille kursseille voi osallistua mistä päin maailmaa tahansa ja niillä voikin tutustua uusiin ihmisiin hyvinkin kaukaa. 

”Tein kurssin täysin etänä ja katsoin luennot nauhoitteelta. Itselleni tämä on helpoin ja tehokkain tapa oppia.” 

Useat verkkokurssiemme opettajat tekevät oppitunnista nauhoituksen, jonka opiskelija voi katsoa itselleen sopivaan aikaan, jos ei jostain syystä pääse osallistumaan tunnille. Tämäkin on koettu hyväksi, sillä silloin ei pitkänkään poissaolon aikana jää jälkeen muista. 

”Omaan opiskelutahtiin tehtävät kurssit ovat hyviä, koska ei ole aina mahdollista osallistua nettikursseille tiettyyn aikaan.” 

Tarjoamme myös ajasta riippumattomia verkkokursseja, jotka opiskelija voi suorittaa juuri itselle sopivaan aikaan. Näillä kursseilla opiskelija tutustuu itsenäisesti opetusmateriaaliin ja tekee siihen liittyviä tehtäviä. Erilaisten verkko-opetusmuotojen avulla pystymme siis tarjoamaan opetusta erilaisiin elämäntilanteisiin. Utelias mieli auttaa myös verkko-opiskelussa ja kielen lisäksi siinä oppii myös digitaalisia taitoja. Kokeile sinäkin! 

Nyt sinun on myös mahdollista vaikuttaa lukuvuoden 2024–2025 kurssitarjontaan omalla alueellasi. Keräämme parhaillaan kurssitoiveita. Käy kotisivullamme ja kerro, mikä olisi se kurssi, joka kiehtoisi sinun uteliasta mieltäsi. 

Kirjoittaja on Marjo Markkanen, Kuopion kansalaisopiston kielten suunnittelijaopettaja, joka harrastaa vapaa-ajallaan sukututkimusta.

Teksti julkaistiin Koillis-Savossa ja Pitäjäläisessä 25.1.2024.

Kielten suunnittelijaopettaja Marjo Markkanen (oik.) opettaa Kuopion kansalaisopistossa myös saksaa.

Arki, pyhä – ja uusi alku

Ainahan sitä joulun alla puhistaan kiirettä ja joulustressiä. Joulustressi on parhaimmillaan kivaa stressiä. Lahjoja ostaessa ja ruokia valmistaessa ajatellaan lämmöllä läheisiä ja heidän toiveitaan. Toisaalta moneen jouluun kuuluu budjetin venyttelyä, hikisiä siivoiluja, suvun ja perheen odotusten paineita, tiskin ja hellan välissä uurastamista sekä pettymyksiä täyttymättömistä toiveista.  

Jokaiselle joulunviettäjälle soisi mahdollisuuden rauhoittumiseen kaiken tohinan ja stressin jälkeen, mahdollisuuden nauttia juuri omannäköisestä ja omankokoisesta joulusta.  

Terveelliseen ruokailuun liittyy sanonta, jota joulun aikaan kuulee: ”Ei ole väliä sillä, miten syö joulun ja uuden vuoden välillä, vaan sillä miten syö uudenvuoden ja joulun välillä.” Tämä sama ohje taitaa päteä muuhunkin kuin syömiseen. Ei se haittaa, jos me hieman joulun aikaan touhotamme ja stressaamme, kunhan taito huolehtia itsestä ja omasta hyvinvoinnista säilyy pitkillä arjen suorilla, pyhien välillä.  

Sellainen vanhaltakin kalskahtava sana kuin ”kansalaistaito” on jälleen noussut puheeseen. Millaisia kansalaistaitoja me nykyaikana tarvitsemme? Tulee osata talousasioita ja on osattava asioida nettipalveluissa. On ymmärrettävä omien kulutusvalintojen ympäristövaikutuksia. Tietysti maailman tilanteen ollessa epävarma, varautumisen taidot nousevat tarpeellisten taitojen joukkoon. Näihin taitoihin kuuluu varautuminen esim. sellaiseen tilanteeseen, jossa sähkönjakelu häiriintyisi. Kansalaistaitoihin kuulunee myös mm. medialukutaito, taito seuloa objektiivista ja olennaista näkökulmaa esiin maailman moninaisesta tietotulvasta.  

Hyvinvointitaidot voi niin ikään nimetä kansalaistaidoksi. Tietenkin perusterveys, turvallisuus ja toimeentulo ovat kivijalkoina hyvinvoinnille. Mutta hyvinvointi koostuu monista muistakin asioista. Haluamme kokea olevamme osaavia ja merkityksellisiä. Tarvitsemme toisia ihmisiä ympärillemme, haluamme olla osallisina, tasa-arvoisina jäseninä jossakin ryhmässä, ehkä perheessä tai vaikkapa urheilujoukkueessa. Työ, harrastukset, yhdistystoiminta, opiskelu tarjoavat meille mahdollisuuksia löytää uutta, jakaa ajatuksia, haastaa itseämme, olla luovia, iloita onnistumisista. Hyvinvointitaitoihin kuuluu myös taito hiljentyä ja levätä (muulloinkin kuin joulunpyhinä).  

Kun perusasiat ovat kunnossa, hyvinvointitaitojen kehittäminen on paljolti omissa käsissämme. Ei ole tarvetta tehdä suurellisia, julkisia uudenvuodenlupauksia. Silti voi miettiä minkäkokoisin askelin tulevana vuonna voisi kulkea kohti parempaa vointia ja mieltä. Oman hyvinvoinnin eteen tehdyt teot voivat parhaimmillaan laittaa hyvän kiertämään ja koitua muidenkin iloksi.  

Anna Pohjalainen. Kirjoittaja on Kuopion kansalaisopiston apulaisrehtori, joka arvostaa kestävää elämäntapaa ja keskusteluja ystävien kanssa. 

Teksti julkaistiin Koillis-Savossa ja Pitäjäläisessä  30.12.2023.

Apulaisrehtori Anna Pohjalainen.