Tiedä, mitä syöt

Työpöytäni laatikosta osui silmään ruokamessuilta mukaan tarttunut rintanappi, jossa luki ruohonvihreällä pohjalla Tiedä, mitä syöt. Koko kesän ja syksyn olen totisesti tiennyt, mitä suuhuni laitan, kun luonto ja puutarha on luovuttanut satoaan. 

Kesäkurpitsaa oikein ja nurin, keittona, pihveinä, paistoksena ja kakkuna. Perunaa perinteisesti tillitupsun ja voinokareen kanssa, mutta usein myös yrttiöljyn maustamana salaattina. Makeat kirsikkatomaatit sujahtivat suuhun sellaisenaan, mutta superherkkua niistä tuli myös uunissa paahdettuna, samoin kuin punajuurista. Päälle valuttelin hunajaa, jonka ahkeroineet mehiläiset asuvat pesissään vajaan kilometrin päässä. 

Uutena viljelykokeiluna oli mangoldi, joka yllätti helpolla kasvatuksella ja suurella sadolla. Lehtiä napsin salaattiin, paistoin pannulla ja täytin kääryleiksi. Satoisa vihannes kestää lehtikaalin tavoin hyvin kylmää, joten sitä saa nauttia pakkasiin saakka. 

Omenapuuni piti välivuoden, mutta ystäväni puusta omenia riitti minunkin tarpeisiini. Uunissa pehmennetyt kanelin höystämät omenalohkot ovat talvella herkkua maustamattoman jogurtin kera tai kaurapuuron aateloijana. Naapurilta saadun chilisadon tulistama omenahillo höystää hienosti syksyn pataruokia. 

Maaseudulla varttuneena kasvimaa ja oman sadon säilöminen talven varalle on tullut perintönä, samoin kuin marjastus. Ja miten ihanalle mustikka talvella maistuukaan, kun liitän siihen muiston isän kanssa tehdystä marjaretkestä. 

Sen lisäksi, että hyvin valittu ruoka ravitsee meitä, sen kautta voimme myös luoda muistoja ja osoittaa välittämistä toisille ihmisille. Ruoka on myös mitä suurimmassa määrin arvovalinta. Haluammeko tietää, mistä syömämme ruoka on peräisin? Miten se on kasvatettu ja tuotettu? Kaikilla ei ole mahdollisuutta kasvattaa itse suuhunpantavaa, mutta useimmilla meistä on mahdollisuus mennä metsään ja hyödyntää upeaa marja- ja sienisatoamme. Lähes kaikilla on mahdollisuus valita, mitä ruokaa poimii ostoskoriinsa. Valitsemalla kotimaista arvostamme myös hienoa ruokakulttuuriamme sekä ruuan eteen tehtyä työtä koko tuotantoketjussa. Viisaat valinnat, kuten kasvisten lisääminen, vähentävät myös ruokatuotannon ympäristökuormitusta. 

Hyvä ruoka on myös osa hyvää arkea.  Yhdessä valmistettu ja nautittu ateria edistää myös sosiaalista kestävyyttä. Mitä monitahoisempia merkityksiä ymmärrämme ruualla olevan, sitä enemmän kiinnitämme huomiota siihen, kuka sen on valmistanut, miten ja missä se on tehty tai minkälaisen reitin se on kulkenut. Pidetään huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme, lautasellinen kerrallaan. 

Anu Korhonen
Kuopion kansalaisopiston kotitalousopettaja ja innokas siirtolapuutarhuri.

Kolumni ilmestyi 26.9.2024 Koillis-Savossa ja Pitäjäläisessä.

 

Kansalaistaidoilla kohti kestävää tulevaisuutta ja hyvää elämää

Valokuvaaja Vicente Serra.

Jos kysyisimme katugallupissa, mitä kansalaistaidot ovat, vastaukset todennäköisesti vaihtelisivat ruuanlaitosta budjetointiin ja siivouksesta ekologiseen elämään. Joku varmasti liittäisi mukaan teknologiaosaamisen ja digilukutaidon, hyvää lähimmäisyyttä unohtamatta. Kansalaistaidoilla viitataan kaikkiin niihin taitoihin, joita tarvitsemme päivittäisessä elämässämme, kuten Wikipedia asian tiivistää.

Kansalaistaitojen opettelu alkaa kotoa. Tämä vastuu ei ole siirrettävissä millekään muulle taholle, mutta oppilaitokset, kuten kansalaisopistot, ovat erinomainen tuki tällä polulla. Hyvä kansalaisuus ja kansalaisuuteen kasvaminen ovat olleet vapaan sivistystyön, eli kansalaisopistojen ja työväenopistojen, keskeisiä arvoja jo vuodesta 1899 – siis peräti 125 vuotta!

Käsitykset tarpeellisista taidoista ovat muuttuneet ajan myötä. Lypsäminen tai heinänteko eivät ole enää välttämättömiä suurelle osalle nykyihmisistä, mutta vaatteiden korjaaminen tai kolmen päivän kotivara hyödyttävät kaikkia. 1960-luvulla digilukutaitoa ei vielä tunnettu, mutta nykyään se on tärkeä osaamisalue. 

Elämä on elinikäistä oppimista. Uusia kansalaistaitoja tarvitaan ja onneksi niitä voi oppia kansalaisopistoissa. Kansalaisopistot eivät vain välitä tietoa, vaan toimivat myös innostavina kasvualustoina ja auttavat kehittämään kriittistä ajattelua, empatiakykyä ja aktiivista kansalaisuutta.

Kansalaistaidot kunniaan

Kansalaistaidot Kunniaan -hanke on nyt käynnistynyt Kuopion kansalaisopistossa Kansalaisopistojen liiton johdolla. Hankkeen päämääränä on kehittää koulutuskokonaisuuksia ja tarjontaa sekä tehdä kansalaisopistoja tunnetuiksi matalan kynnyksen ”kansalaistaitokeskuksina”. 

Kuopion kansalaisopiston rehtorin Kirsti Turusen mukaan hankkeessa on jo pohdittu, mitkä ovat 2020-luvun ja tulevaisuuden kansalaistaitoja ja millaisia kursseja tarvitaan nyt. Onko kysyntää metsästys-, sienestys- ja kalastuskursseille vai tulisiko järjestää opetusta esimerkiksi kirjeiden kirjoittamisessa tekstarisukupolville?

Lukuvuoden 2024–2025 kursseissa näkyykin jo uusi, palapelinpalaa muistuttava Kansalaistaito-merkki. Merkin avulla on helppo tunnistaa ne kurssit ja luennot, joilla opitaan tärkeitä jokapäiväisessä elämässä tarvittavia taitoja.

Oma osaaminen näkyväksi

Toinen tämän vuoden uudistus on KAPOS-merkit, jotka liittyvät myös kansalaistaitoihin. Opetushallituksen kehittämät, perustaitojen osaamismerkit tekevät osaamisen näkyväksi. KAPOS-merkit auttavat tunnistamaan ja sanoittamaan taitoja sekä motivoivat ja ohjaavat oppimaan lisää. 

Merkkejä voi hyödyntää sekä työelämässä että koulutukseen haettaessa. Hyväksytystä suorituksesta tulee merkintä KOSKI-tietovarantoon, ja opiskelija voi jakaa merkin haluamalleen taholle Oma Opintopolku -palvelun kautta. KAPOS-merkkejä on mahdollista suorittaa Kuopion kansalaisopistossa keväästä 2025 lähtien.

Kansalaistaidot ovat avain hyvään elämään ja kestävään yhteiskuntaan. On ensiarvoisen tärkeää, että kansalaistaitoja edistetään ja tuetaan kaikilla tasoilla, olipa kyse koulutuksesta, yhteisötoiminnasta tai poliittisista päätöksistä. Kansalaistaidot muodostavat perustan, jonka avulla voimme rakentaa kestävämpää ja oikeudenmukaisempaa maailmaa tuleville sukupolville.

Maija Voutilainen
Kuopion kansalaisopiston tiedottaja
Tämä artikkeli julkaistiin Kuopion kansalaisopiston Yhdessä-lehdessä.

Tutustu Kuopion kansalaisopiston kansalaistaitokursseihin ja ilmoittaudu mukaan.

Lue Kuopion kansalaisopiston Yhdessä-lehti.