Kansalaistaitojen aika

Kuopion kansalaisopiston rehtori Kirsti Turunen

Valtakunnallinen kansalaistaitoviikko on 2.-8.9.2024.
Tutustu Kuopion kansalaisopiston lukuvuoden 2024-2025 kansalaistaitokursseihin.

Kansalaistaidot ovat niitä hyödyllisiä taitoja, joita me kaikki tarvitsemme jokapäiväisessä elämässämme. Ne liittyvät omien asioiden hoitamiseen, itsestä huolehtimiseen, toimimiseen yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä, eloonjäämiseen sekä elämän- ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun. 

Vuonna 2012 toteutetun kansainvälisen PIAAC-tutkimuksen mukaan noin 600 000 suomalaisella oli puutteita perustaidoissa eli lukutaidossa, numerotaidoissa ja tietotekniikkaa soveltavissa ongelmanratkaisutaidoissa. Uusimman PIAAC-tutkimuksen tulokset julkaistaan joulukuussa 2024. Kansalaisopistoissa on valmistauduttu perustaitojen vahvistamiseen valtakunnallisen kansalaistaitohankkeen avulla. Hankkeessa on mm. pohdittu mitä kansalaistaidot ovat 2020-luvulla tai tulevaisuudessa? Pitääkö osata pyydystää kala ja valmistaa se illalliseksi, kirjoittaa kirje tai runo, laatia Tinder-profiili, tilata ruokaa netistä tai osata kuvitella erilaisia tulevaisuuksia? Ajan myötä kansalaistaidot ovat varmasti muuttuneet ja muuttuvat edelleen, hyvä niin.

Tämän päivän yhteiskunnalliset haasteet ovat monimutkaisia ja globaaleja. Kansalaisena elämiseen tarvitaankin nykyään varmasti hyvin monenlaisia taitoja niin henkilökohtaisen elämän kuin työelämänkin näkökulmasta: kriittistä ajattelua, kestävyysosaamista, digitaitoja, vuorovaikutus- ja hyvinvointitaitoja sekä yleisiä uuden oppimisen taitoja. 

Kansalaistaitojen arvostus ja tunnustaminen on tärkeää, jotta voimme luoda osallistuvampaa ja kestävämpää yhteiskuntaa. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omilla teoillaan ja asenteillaan millaista tulevaisuutta kohti kurkotamme. Tulevaisuuden työelämätaidoissa korostuu varmasti luova, analyyttinen ja systemaattinen ajattelu, uteliaisuus ja uuden oppiminen, mutta erityisesti sitkeys, joustavuus ja mukautuvuus. Kansalaisopistoissa on mahdollista päivittää osaamistaan monissa taidoissa nykyiselläänkin, mutta lisäksi opetushallituksen määrittelemät KAPOS-opinnot (KAPOS = kansalliset perustaitojen osaamismerkit) löytynevät tulevaisuudessa monen opiston ohjelmista. Merkkien avulla voidaan tehdä näkyväksi erityisesti työelämässä tarvittavaa osaamista.

Merkkejä tai ei, mielestäni tärkeintä on osata uteliaasti, aidosti ja rohkeasti elää elämäänsä tasapainossa luonnon kanssa. Itse näen tärkeimpinä kansalaistaitoina kyvyn auttaa, avun tarpeen tunnistamisen, kyvyn aitoon kohtaamiseen ja toistemme ainutlaatuisuuden tunnistamiseen, taidon löytää oma arvomme ja taidon antaa arvoa muille.

Juhlistamme kansalaisopistojen 125-vuotiasta taivalta Kansalaistaitoviikon merkeissä 2.–8.9.2024. Tervetuloa mukaan vaikkapa Hyvän Olon Olohuoneeseen (Oma osaaminen käyttöön – Pienillä teoilla kohti kestävää tulevaisuutta) to 5.9.2024 klo 10–12 Puistokartanolle Kuopioon. Ilmaisluentoa voi kuunnella myös etänä omalta kotisohvalta. 

Kirsti Turunen
Kirjoittaja on Kuopion kansalaisopiston rehtori ja vahva inhimillisyyden puolestapuhuja.

Kolumni ilmestyi Koillis-Savossa ja Pitäjäläisessä 29.8.2024.

Uskalla olla - oman elämäsi (utelias) rohkelikko

Kuopion kansalaisopiston rehtori Kirsti Turunen

Kuopion kansalaisopiston rehtorin Kirsti Turusen pääkirjoitus Yhdessä-lehteen toukokuussa 2024. 

Voi kun kevät jo tulisi, pitkä on talvi -päivittelyt kuuluivat usein keskusteluissa tänä vuonna vielä toukokuun lähestyessä. Monen mieli kaipasi jo lämpöä ja valoa, positiivisuuttamme koeteltiin niin ilmojen kuin maailman levottomuuksien takia. Säästetään, leikataan, miten käy hoitotakuiden ja perustoimeentulon kanssa, pärjätäänkö? Resilienssiämme koetellaan nyt kovin ja moni pohdiskeleekin syntyjä syviä; onneksi ihminen on kuitenkin ikuinen oppija (se vanhakin koira) ja matkaamme yhdessä kohti parempaa tulevaisuutta. Uskon nimittäin, että meillä kaikilla on sisäsyntyinen uteliaisuuden jyvänen sisällämme. 

Lukuvuotemme teema: Utelias mieli, iloa hyvän olon huomiseen antaa valtavasti mahdollisuuksia uuden opinto-ohjelman rakentamiseen. Uteliaisuutta on toki monenlaista, mutta itse näen tämän piirteen hyvänä. Utelias ihminen on nimittäin ennen kaikkea rohkea! Uteliaisuus on vastausten etsimistä kysymyksiin, vaikeisiinkin ja jopa omien ajatusten kyseenalaistamista.  Utelias ihminen heittäytyy helpommin tutusta tuntemattomaan. Epäonnistumista ei pidä pelätä ja itselleen on osattava nauraa, siinäpä vasta rohkea ihminen!   

Iloa hyvän olon huomiseen -tematiikan kautta haluamme lisätä luottamusta parempaan huomiseen. Tulevaisuutta luomme yhdessä mm. perustaitojen, kuten dialogi-, läsnäolo- ja tunnetaitojen vahvistamisen kautta. Usein asiakaspalautteissamme on maininta siitä, kuinka hauskaa on opiskella yhdessä ja tutustua uusiin ihmisin. Ystävien saaminen onkin yksi useimmin mainittu ”oheistuote” kursseillamme. Opiskelun ohella kun on luontevaa harjoitella mm. vuorovaikutustaitoja. 

Näin sivistyksen juhlavuonna on myös hyvä muistutella sivistyksen merkityksestä. Sivistykseen kuuluu positiivinen uteliaisuus muita kohtaan. Sivistynyt, utelias ihminen ei tuomitse, vaan haluaa oppia toisesta lisää. Parhaimmillaan sivistys on arkista ja jopa käytännöllistä uteliaisuutta uuden oppimiseen. Sivistyksen yhteiskunnallista merkitystä perustellaan usein sillä, että se tarjoaa mahdollisuuksia identiteettien vahvistamiseen. Hyvä näin. Emme kuitenkaan kasva ihmisiksi vain itsemme vuoksi, vaan elämme enemmän tai vähemmän yhteydessä toisiin ihmisiin. Käsityksemme omasta itsestämme muuttuu toimiessamme muiden ihmisten kanssa, osallistuessamme vaikkapa kielikursseille tai joogatunneille. 

Tämän painetun mini "opinto-oppaan" olemme koonneet erityisesti senioriväestöä ajatellen. Lehdestä löytyy ohjeita ilmoittautumiseen, tietoa Hyvän Olon Olohuoneesta ja luennoista, kurssipoimintoja ja uusien asioiden esim. Kaikukortin ja kansalaistaitojen esittelyä. Terveisiä koko vapaan sivistyksen kentältä tuo Björn Wallén kirjoituksellaan Sivistyksen seitsemän lajia elämän kudelmassa. Kaikkeen opiston tarjontaan pääset parhaiten tutustumaan digitaalisesti verkkosivuillamme (opistopalvelut.fi/kuopio) ja sosiaalisen median kanavillamme Facebookissa ja Instagramissa. 

Jos haluat lisätä elon paloa, uteliaisuutta ja uuden oppimista elämääsi, kannattaa aloittaa pienistä asioista. Aloita kokeilemalla uusia asioita, tule vaikka mukaan Mysteeri-kurssille. Pienet askeleet voivat johtaa suuriin harppauksiin, ja voit huomata, että olet oppinut ja kasvanut enemmän kuin osasit arvatakaan. 

Pitkän talven jälkeen ainakin oma mieleni kaipaa kauneutta, harmoniaa, hetkeen pysähtymistä, lepoakin. Jokaisella meillä on oma tapamme olla utelias, haastetaan toisemme, yllätetään itsemme ja tehdään yhdessä parempaa tulevaisuutta! 

Iloa ja hyvää oloa huomiseen!

Kirsti

Lue Kuopion kansalaisopiston Yhdessä-lehti.

Tutustu kansalaisopiston verkkokaupassa kurssitarjontaan ja ilmoittaudu mukaan.

Onko pakko?

 

Kuopion kansalaisopiston apulaisrehtori Anna Pohjalainen

Teinien vanhemmille ja opettajille saattaa olla tuttu lausahdus ”ei oo motia”, ei huvita. Itse kukin lienee toisinaan pysähtynyt miettimään, miksi teemme asioita. Tai emme tee. Mikä meitä motivoi työssä, harrastuksessa tai muuten elämässä? Jos esimerkiksi työstään ei löydä muuta iloa kuin palkkapäivän, on motiivi ulkoinen. Sama pätee teiniin, joka laittaa astiat koneeseen vain koska äiti uhkasi viikkorahan perumisella, ei siksi että keittiö olisi viihtyisämpi ja työt jaettaisiin tasapuolisemmin. Motiivi jää ulkoiseksi, ellei itsellä ole halu aidosti tehdä asioita.

 

Ulkoisen motivaation varassa toimiminen vaatii keppiä ja porkkanaa. Nämäkin voivat toimia, mutta sitoutuminen tekemiseen on heikohkoa ja laatu kärsii.

Joissakin asioissa saatamme itse asettaa itsellemme keppejä. Epäonnistumisen pelko tai syyllisyys saattavat olla voimakkaitakin motiiveja jonkun tekemisen taustalla. Ponnistelu ei näiden keppien uhatessa voi tuottaa työn iloa tai hyvää mieltä. Joskus asioita tulee tehtyä myös tavan vuoksi tai velvollisuuden tunnosta. Silloin voi olla aihetta tarkastella, kenen vuoksi tekee asioita ja mihin mieluummin voisi voimavarojaan käyttää. Mikä toisi hyvinvointia itselle ja läheisille? 

Mieleisen asian parissa, sopivan kokoisten haasteiden äärellä, syttyy sisäinen halu tehdä ja saada aikaan, näyttää omaa parasta osaamistaan. Erityisen innostavaa on, kun saamme jakaa asioita yhdessä toisten kanssa tai tuottaa tekemisellämme jollekin toiselle hyvää. Parhaimmillaan olemme, kun saamme tehdä työtä koskevia päätöksiä ja vaikuttaa asioihin. Autonomia ja vapaus ovatkin sisäisen motivaation peruspilareita. Myös työn tai harrastuksen merkityksellisyyden näkeminen on tärkeää motivaation ja hyvinvointimme kannalta. Meidät ihmiset on yleensä koodattu niin, että tekemällä hyvää toisille, saamme itsellemmekin siitä hyvää mieltä. 

Sisäisesti motivoituneillakin on arjessa varmasti pakollisia asioita, jonka tekemiseen ei motia meinaa löytyä. Äkkiä ajatellen vaikkapa kotityöt voivat olla sellaisia, että sydämen palo uhkaa joskus hiipua. Teinin äidin motkotus kotitöistä voi tuntua ulkoisiin motiiveihin perustuvalta, molemminpuoliselta pakolta. Toisaalta se kuitenkin tähtää siihen, että lapsesta kasvaisi muita huomioiva, arjen askareista selviävä itsenäinen ihminen. Vanhemmalla on varmasti sisäinen motivaatio tähän isompaan tavoitteeseen. Sen pitäminen mielessä ja luottamus omaan osaamiseen kasvattajana auttaa jaksamaan läpi arjen jankutusten.

Anna Pohjalainen
Kirjoittaja on kahden teinin äiti, opiskelija ja kansalaisopiston apulaisrehtori.

Esteettömyyttä edistäen ja tasa-arvoa tavoitellen

Esteettömyys ja siihen pyrkiminen ovat olennainen osa nyky-yhteiskuntaa. Esteettömyydellä varmistetaan, että kaikki ihmiset voivat osallistua täysivaltaisesti eri elämänalueille riippumatta vammasta, toimintarajoitteesta tai taloudellisesta tilanteesta. Esteettömyys luo yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Mutta toteutuuko se vielä kaikkialla? 

Valitettavasti ei. Kansalaisopistoissa tähän asiaan on herätty. Seitsemän kansalaisopiston yhteinen, parhaillaan meneillään oleva Esteet nurin! -hanke syntyi, kun alettiin pohtimaan, kuinka opistot voisivat omalta osaltaan edistää osallisuutta ja esteiden madaltamista. Kuopion kanasalaisopisto on yksi hankkeeseen osallistuvista opistoista. Tavoitteenamme on tehdä Kuopion kansalaisopistosta paikka, jossa jokaisella on mahdollisuus oppia ja kehittyä, riippumatta taustasta, asuinpaikasta tai elämäntilanteesta. 

Kuluvan lukuvuoden aikana olemme pyrkineet löytämään keinoja, jotka vahvistavat osallistumisen tasa-arvoa, edistävät esteettömyyttä ja parantavat saavutettavuutta. Olemme tarkastelleet opetuksen, tukitoimien ja opetustilojen esteettömyyttä monelta kantilta, kuunnellen sekä senioreiden että eri alojen kokemusasiantuntijoita. Olemme pyrkineet varmistamaan, että tieto kursseista on helposti saatavilla ja että opiskelu, opetus ja tilat ovat kaikkien saavutettavissa. Vaikka opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä esteettömyyteen opiskelussa ja tiloissa, monille liikkuminen opiskelupaikalle on ollut haaste. Onneksi olemme saaneet myös positiivista palautetta yhteiskyydeistä, jotka osaltaan helpottavat matkustamista. 

Kurssimaksut ovat aiheuttaneet keskustelua vuodesta toiseen. Vaikka kansalaisopistojen kurssimaksut ovat huomattavasti edullisempia kuin muiden tahojen, kustannukset saattavat kuitenkin muodostua esteiksi joillekin. Tätä estettä on madallettu Kuopion kansalaisopistossa opintosetelialennuksilla, työttömien 50 % kurssimaksualennuksella, Kaikukortilla ja alkavana lukuvuonna myös opiskelija-alennuksella (20 %). On tärkeää muistaa myös opiston järjestämät maksuttomat tapahtumat, luennot, näyttelyt ja esitykset, joihin vuonna 2022 osallistui yli 6000 kuntalaista. Kansalaisopisto toimii myös tärkeänä ponnahduslautana kohti työelämää monille tettiläisille, harjoittelijoille ja oppisopimusopiskelijoille. 

Opiskelun lisäksi kansalaisopistot tarjoavat yhteisöllisyyttä, joka voi olla äärimmäisen tärkeää esimerkiksi yksinäisille tai työttömille. Esimerkiksi Kuopion kansalaisopistossa erilaiset ryhmät, kuten mm. palvelutaloissa ja toimintakeskuksissa toimivat laulu- ja liikuntaryhmät, ovat tuoneet iloa monille ja tarjonneet mahdollisuuden sosiaaliseen vuorovaikutukseen. 

Opiskelijoiden monimuotoisuus on myös osa esteettömyyttä. Kuopion kansalaisopisto ei ole pelkästään aikuisten ja seniorien (25 %) oppimisympäristö, merkittävä määrä opetuspaikoista (17 %) on lapsille ja nuorille. Tämä osoittaa, että kansalaisopisto on todellinen oppimisen keidas kaikenikäisille, olivat sitten kyseessä lapset, nuoret, aikuiset tai seniorit. Kansalaisopistossa opiskelee myös lukuisia eri kansallisuuksia. Naisten oppimistarpeisiin opistomme on pystynyt vastaamaan hyvin, mutta siinä, osaammeko vastata miesten opiskelutoiveisiin on vielä petrattavaa. 

Toiveiden kuuleminen ja niissä esiin tulevien asioiden edistäminen on myös iso osa esteettömyyttä. Nyt onkin hyvä aika vaikuttaa ja kertoa, mitä sinä toivot Kuopion kansalaisopistolta. Kuinka me voisimme tarjota mielekkäitä ja esteettömiä opiskelumahdollisuuksia ja edistää tasa-arvoa. 

Johanna Jussila
Kirjoittaja on Kuopion kansalaisopiston suunnittelijaopettaja, jolle tasa-arvo ja esteettömyys ovat sydämen asia.