Tehtiin hyvää yhdessä

Mitä kansalaisopiston kurssi “Iskelmien ystävät” on merkinnyt vuonna 2023?

Viikot alkoivat rattoisasti, kun heti maanantaisin oli lauluharjoitukset. Harjoittelimme uutta esitystä “Muistan kuumaa nuoruuttain”. Harjoittelu oli tavoitteellista ja motivoivaa, olihan kesällä tiedossa useita esiintymisiä. Muistia joutui kehittämään, että laulujen sanat painuivat mieleen. Laulaminen vahvisti fyysistä kuntoa ja toi hyvää mieltä. Kurssilla on mukavia ihmisiä, joista on tullut hyviä ystäviä.

Olvi-säätiön apurahan turvin pystyimme järjestämään ilmaiskonsertteja, joita pidimme ympäri maakuntaa tusina kertaa ja niissä kohtasimme kaikkiaan yli tuhat kuulijaa. Monet kuulijat tulivat kiittämään esitysten jälkeen, miten he olivat kokeneet laulukonsertit mukavana ja mieltä virkistävänä.

Syksystä 2022 lähtien kävimme pienryhmissä pitämässä laulutuokioita palvelu- ja hoitokodeissa. Oli ilahduttavaa, kuinka innoissaan asukkaat olivat näistä laulutuokioista. Jopa sänkyyn hoidettavat ihmiset lauloivat meidän mukana tuttuja iskelmiä ja vanhoja koululauluja. Kovasti meitä toivotettiin tulemaan uudelleen. Kaikkiaan laulutuokioita pidettiin 30 kertaa ja ne tavoittivat lähes 800 henkilöä.

Laulaminen on yhdistänyt kurssilaisia ja pienryhmässä kävimme jopa Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla esiintymässä ihan ilman kurssin ohjaajaa.

Hyväntekeväisyyteen osallistuimme lahjoittamalla Joulupuu-keräykseen oman rahan lisäksi yhden esiintymisestä saadun palkkion, yhteensä 500 euroa käytettäväksi lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukemiseen. Lisäksi eräs laulaja keksi villasukkatempauksen. Kaikkiaan kertyi yli 60 sukkaparia ja lapasia sekä pipoja, jotka kävimme luovuttamassa laulun kera asunnottomien palvelukeskukseen.

Kansalaisopiston kurssin myötä olemme tehneet hyvää itsemme lisäksi myös monille vanhuksille, joille ei ole liiemmälti kulttuuria tai muuta mielen virkistystä tarjolla. Innolla odotan, mitä ensi vuosi tuo tullessaan.

Nimimerkki “Yksi kurssilainen”

Iskelmien Ystävät keväällä 2023.

Paljon muutakin kuin itsetehty

Käsitöiden tekeminen on vanha perinne. Vaikka monen elämässä kiire ja teknologia ovat läsnä, on käsitöillä edelleen vahva paikka arjessamme. Ne tarjoavat monenlaisia hyötyjä niin henkisesti kuin fyysisestikin, ja ovat muutakin kuin vain ajanvietettä. Käsitöiden hyödyllisyydestä puhuminen on tärkeää, sillä siten voidaan kannustaa ihmisiä sisällyttämään käsityöt myös osaksi heidän omaa arkeaan.

Käsitöiden tekemisellä on useita konkreettisia hyötyjä. Käsillä tekeminen voi auttaa rentoutumaan, tai se voi olla erinomainen tapa vähentää stressiä. Monet ihmiset kokevat, että esimerkiksi neulominen, sorvaaminen tai muiden käsityölajien parissa työskentely auttaa heitä keskittymään hetkeen sekä unohtamaan arjen huolet. Tämä stressin lievitys voi puolestaan parantaa henkistä hyvinvointia.

Käsitöillä on positiivinen yhteys myös fyysiseen hyvinvointiin ja kehitykseen. Monet käsityöt edellyttävät tarkkuutta ja hienomotoriikkaa, minkä vuoksi niiden voidaan ajatella kehittävän myös aivojen sekä käsien toimintaa. Toisaalta esimerkiksi neulominen voi olla hyvä tapa ehkäistä nivelongelmia, tai sen avulla voi myös lievittää kipua.

Käsitöitä voidaan tarkastella myös ekologisesta näkökulmasta. Käsin tehdyt esineet ovat yleensä kestävämpiä kuin vastaavat massatuotetut esineet. Toisaalta ne voivat vähentää ympäristön kuormitusta, sillä useat käsitöiden tekijät käyttävät kierrätysmateriaaleja ja pyrkivät vähentämään jätettä. Tämä on yksi askel kohti kestävämpää tulevaisuutta. Lisäksi taloudellisuus ja tunnearvo liittyvät vahvasti käsitöihin, sillä monet ihmiset tekevät käsitöitä lahjoiksi perheelleen ja ystävilleen. Tämä ei pelkästään säästä rahaa, vaan se myös lisää henkilökohtaista arvoa lahjoille. Itsetehty lahja on useassa tilanteessa paljon merkityksellisempi kuin ostettu tuote, ja se tuottaa hyvää mieltä sekä lahjan saajalle että antajalle.

Käsitöiden tekeminen voi myös yhdistää ihmisiä. Käsityöharrastukset ovat usein sosiaalisia ja samalla ne tarjoavat mahdollisuuden jakaa tietoa ja taitoja muiden kanssa. Tämä yhdessä tekeminen voi osaltaan edistää yhteisöllisyyttä ja auttaa luomaan uusia ystävyyssuhteita.

Käsitöillä on siis monia hyödyllisiä puolia, jotka ulottuvat henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista ekologisiin ja taloudellisiin etuihin sekä yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Ne tarjoavat mahdollisuuden jättää arjen kiireet taakseen ja luoda jotain ainutlaatuista omilla käsillään. Muuttuvan maailman keskellä onkin tärkeää muistaa käsitöiden hyödyllisyys ja niiden merkitys paremman elämän rakentamisessa sekä välittää arvokasta käsityökulttuuria myös tuleville sukupolville.

Konsta Tiihonen. Kirjoittaja on Kuopion kansalaisopiston kädentaitojen suunnittelijaopettaja, joka lapsena haaveili tulevansa Spidermaniksi, mutta nyt aikuisena hän ymmärtää, että ne ovatkin käsitöitä harrastavat ihmiset, jotka pelastavat maailman. 

Teksti julkaistiin Koillis-Savossa ja Pitäjäläisessä Kuopion kansalaisopiston loka-marraskuun 2023 kolumnina.

Kädentaitojen suunnittelijaopettaja Konsta Tiihonen kuvassa vasemmalla.

Harrastamisesta intoa kaamokseen

Vapaa-ajan harrastukset tarjoavat hyvää vastapainoa arjen kiireille ja työelämän alati kasvaville vaatimuksille. Itselle tärkeiden asioiden tekeminen tukee hyvinvointia ja sen voimauttava vaikutus heijastuu jaksamiseen. Harrastus voi tarjota myös mahdollisuuden uuden oppimiseen sekä kasvuun ja kehittymiseen. Oppiminen on sekä etsimistä että löytämistä, ja se pohjautuu haluun tehdä.

Oppiminen ei aina tarkoita tyhjiön täyttämistä, vaan se voi olla myös jo omaksutun täydentämistä. Harrastuksen kautta oppiminen ei välttämättä ole tavoitteellista, vaan sen sijaan se voi olla vähittäin ajan myötä rakentuva prosessi, jossa vanhojen, jo opittujen, tietojen ja taitojen käyttäminen luo uutta. Parhaimmillaan tämä on koko elämän läpi toteutuvaa tekemistä, jossa oman vapaaehtoisen tekemisen kautta saatava mielihyvä pitää motivaatiotason korkealla.

Kansalaisopistossa opiskeleminen tarjoaa hyvän kanavan harrastamalla oppimiseen ja omien taitojen hyödyntämiseen sekä itsenäiseen tekemiseen ja yhdessä olemiseen. Useiden eri ainealueiden sisällöistä löytyy tarjontaa niin senioreille, työikäisille sekä lapsille ja nuorille. Valittavana on niin viikonlopun mittaisia kuin koko lukuvuodenkin ajan säännöllisesti kokoontuvia kursseja, joista jokainen voi poimia itselleen sopivimman vaihtoehdon.

Tämän syksyn aikana on Kuopion kansalaisopistossa ollut havaittavissa myönteinen piirre kursseille ilmoittautumisessa. Esimerkiksi useimmat kuvataiteen, mutta myös kirjallisuuden ja näyttämötaiteen kurssit ovat keränneet kiinnostuneita osallistujia varsin nopeasti ja opiskelijoita on varasijoillakin runsaasti. Myös aivan uusia kursseja on saatu käynnistymään. Tämä kertonee osaltaan koronanjälkeisen tilanteen kehittymisestä vähitellen kohti normaalia – ihmiset ovat jälleen uskaltaneet lähteä etsimään uusia elämänsisältöjä harrastamisen kautta.

Harrastuksen aloittaminen on useimmiten myönteinen kokemus – siihen voi liittyä pitkän aikavälin haaveen toteutuminen, mutta toisinaan siihen samalla kytkeytyy epävarmuuden tunne. Taustalla voi olla moni tekijöitä, vaikkapa epävarmuus omasta osaamisesta. Sitoutuminen pitkäjänteiseen tekemiseen voi sekin askarruttaa. Kynnyksen ylittäminen vaatii aina halun astua eteenpäin, ja useimmiten haaste kannattaa ottaa vastaan. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että kynnys tulisi ylittää korkealle astuen, vaan askel tulisi pikemminkin sovittaa itselleen sopivaksi – harvoinpa mikään asia tuntuu nautinnolta, jos siihen sisältyy suorittamisen pakko.

Toivottavasti oppimisen kautta mahdollisimman monelle avautuu uusia innostuksen, toiveikkuuden, löytämisen ilon ja tyytyväisyyden täyteisiä elämyksiä. Oppimisen suurenmoisimpiin piirteisiin liittyy se tosiasia, että aina on mahdollista oppia lisää, ja uutta oppimalla avautuu aina vain uusia kanavia valittavaksi. Harrastamalla oppiminen on erinomainen tapa taistella arkista harmautta ja tylsistymistä vastaan.

Juha-Pekka Pohjalainen. Kirjoittaja on Siilinjärvellä asuva Kuopion kansalaisopiston kuvataiteen suunnittelijaopettaja.

Teksti julkaistiin Koillis-Savossa ja Pitäjäläisessä syyskuussa 2023.

Kuvataiteen suunnittelijaopettaja Juha-Pekka Pohjalainen kuvassa vasemmalla.

Onnellinen elämä – myös ikääntyneenä

Kuopion kansalaisopiston alkavan lukuvuoden teema on Utelias mieli - Iloa hyvän olon huomiseen. Utelias ja avoin mieli on tärkeä kaikissa elämän vaiheissa. Se on itseasiassa keskeinen, kun ajatellaan esimerkiksi uuden oppimista ja hyvinvoinnin kokemusta. Uteliaan ja avoimen mielen avulla on mahdollista löytää ja kokea asioita, jotka lisäävät sosiaalista pääoma ja rikastuttavat elämää. On tärkeää tehdä asioita, joista nauttii, samoin kuin välillä rohkeasti ja uteliaasti astua kokeilemaan ja oppimaan uutta. Vaikka maailmassa myllertää, voimme itse vaikuttaa, yllättävän paljon, omaan hyvän olon kokemukseemme tekemällä mieluisia asioita ja oppimalla uutta yhdessä toisten kanssa. Kuopion kansalaisopiston kursseilla opiskelee tänä syksynä yli 9500 opiskelijaa, joista reilu 3200 on eläkeikäisiä.

Mielen hyvinvointi ja aktiivinen, omannäköinen toimijuus sekä sosiaaliset suhteet ovat merkittäviä tekijöitä hyvään ja onnelliseen elämään. Tätä tukemaan käynnistyvät nyt syksyllä, yhdessä Vanhustyön keskusliiton kanssa toteutettavat, senioreille suunnatut, maksuttomat, Hyvän Olon Olohuoneet.

Hyvän Olon Olohuone edistää ikääntymisen voimavaroja ja hyvinvoivan vanhuuden sisältöjä. Samalla se kokoaa osallistujia myönteisen vanhuuden dialogin äärelle ja edistää vanhuuden ennakointia. Ikääntyminen voi tuoda mukanaan uusia mahdollisuuksia ja uudenlaista vapautta. Saatat viettää eläkkeellä vuosikymmeniä elämästäsi. Miksi et suunnittelisi jo hyvissä ajoin juuri oman näköistäsi ja itsellesi mielekästä elämää?

Ikääntyvien ryhmä on moninainen eikä yhtä oikeaa tapaa vanheta ole. Omaa ikääntymistä kannattaa lähestyä avoimin mielin ja pohtia, mihin voi itse vaikuttaa ja millaista vanhuutta haluaa elää nyt ja tulevaisuudessa. Haastamme sinut mukaan pohtimaan, mitkä asiat ovat tärkeitä ja millaista polkua haluat kulkea.

Hyvän Olon Olohuoneet alkavat syyskuun 7. päivä klo 10-12 asumisen teemalla, jossa saadaan tietoa ja ideoita kotiin ja asumiseen. Miten sinä haluaisit asua ikääntyneenä? Miten turvallinen koti tukee ikääntymistä? Syksyn muut aiheet keskittyvät uneen, aivojen terveyteen sekä tunteisiin.

Keskustellaan mm. mikä merkitys laadukkaalla unella on hyvinvointiimme, millaiset asiat vaalivat aivojen terveyttä ja miten ottaa haltuun tunteiden vuoristorata ja kohdata sekä löytää merkitystä myös vaikeista tunteista.

Hyvän Olon Olohuoneet jatkuvat myös ensi vuonna, tammikuussa, tärkeillä hyvää ikääntymistä tukevilla teemoilla. Keskustellaan taloudellisesta mielenrauhasta ja siitä, mikä merkitys sillä on hyvään ikääntymiseen. Helmikuussa ollaan liikunnan äärellä ja puhutaan, kuinka liikunta voi tuoda iloa vuosiin. Ihmiselämän yksi tukipilareista on se, että elämä tuntuu mielekkäältä. Maaliskuussa pohdimmekin, mitkä asiat tuovat hyvää oloa omassa arjessa. Kevään viimeinen kerta pureutuu asiakirjoihin ja siihen, miten tärkeää oma ääni on saada kuuluviin asiakirjojen kautta.

Vaikka kokoontumiset ovat Kuopiossa, Puistokartanossa, myös maaseudulta - omalta kotisohvalta - osallistuminen näihin on helppoa, yksin tai ystävän kanssa. Teknistä tukea ja opastusta etäyhteyteen tarjoaa mm. yhteistyökumppanimme Savonetti.

Tavataan, Hyvän Olon Olohuoneessa, uteliain mielin ja tehdään yhdessä iloa hyvän olon huomiseen!

Kirjoittajat: Hanna-Reetta Metsänheimo, suunnittelijaopettaja, Kuopion kansalaisopisto. Hanna-Reettaa kiinnostaa ikäystävällisen yhteiskunnan rakentaminen ja arvotyöskentely. Hän innostuu helposti ja rakastaa positiivisen psykologian opiskelua. Tarja Siltanen, vanheneminen.fi koordinaattori, VTKL. Tarja on luonnossa viihtyvä futismutsi, joka näkee ikääntymisen arvokkaana elämänvaiheena.

Teksti julkaistiin Koillis-Savossa ja Pitäjäläisessä elokuussa 2023.

Tarja Siltanen ja Hanna-Reetta Metsänheimo