Kielten opiskelua uusin menetelmin ja uteliain mielin

Viime vuosina kieltenopiskelijoiden määrä opistossamme on vähentynyt ja olemme joutuneet miettimään tapoja, joilla voimme turvata kattavan kielikurssivalikoiman ympäri laajaa toimialuettamme. Valitettavasti varsinkin maaseutualueella kielikursseja on jouduttu perumaan vähäisen opiskelijamäärän takia. On ollut harmittavaa perua kurssi, jolle olisi ollut tulossa vain harva, mutta sitäkin innokkaampi kielenharrastaja. Siksi olemme pohtineet, miten voisimme varmistaa heille jatkon rakkaan harrastuksen parissa, ja kokeilleet opetusta verkon välityksellä. Alla olevat sitaatit ovat poimintoja opiskelijoiden antamista kurssipalautteista. 

”Tuntui, että sai loistavaa ja laadukasta opetusta riippumatta siitä, pääsikö luokkahuoneeseen fyysisesti paikalle vai opiskeliko etänä.” 

Erittäin suosittua on ollut samanaikainen lähi- ja etäopetus, jossa opettaja on paikan päällä luokassa ja opiskelijat voivat itse valita, tulevatko luokkaan vai osallistuvatko opetukseen kotoa käsin. Tällaisia kielikursseja on tarjolla sekä Kuopiossa, Nilsiässä että Juankoskella. Osa kurssilaisista haluaa tulla aina paikan päälle, osa taas valitsee tilanteen, esim. säätilan tai oman terveydentilan perusteella, lähteekö mukaan luokkaan vai opiskeleeko etänä. Kurssit mahdollistavat opiskelun myös kauempaa, eikä sitä tarvitse keskeyttää vaikkapa lomamatkan ajaksi. Tämän lisäksi meillä on tarjolla reaaliaikaista etäopetusta, jossa kaikki opiskelijat ja myös opettaja osallistuvat kurssille etänä. Näille kursseille voi osallistua mistä päin maailmaa tahansa ja niillä voikin tutustua uusiin ihmisiin hyvinkin kaukaa. 

”Tein kurssin täysin etänä ja katsoin luennot nauhoitteelta. Itselleni tämä on helpoin ja tehokkain tapa oppia.” 

Useat verkkokurssiemme opettajat tekevät oppitunnista nauhoituksen, jonka opiskelija voi katsoa itselleen sopivaan aikaan, jos ei jostain syystä pääse osallistumaan tunnille. Tämäkin on koettu hyväksi, sillä silloin ei pitkänkään poissaolon aikana jää jälkeen muista. 

”Omaan opiskelutahtiin tehtävät kurssit ovat hyviä, koska ei ole aina mahdollista osallistua nettikursseille tiettyyn aikaan.” 

Tarjoamme myös ajasta riippumattomia verkkokursseja, jotka opiskelija voi suorittaa juuri itselle sopivaan aikaan. Näillä kursseilla opiskelija tutustuu itsenäisesti opetusmateriaaliin ja tekee siihen liittyviä tehtäviä. Erilaisten verkko-opetusmuotojen avulla pystymme siis tarjoamaan opetusta erilaisiin elämäntilanteisiin. Utelias mieli auttaa myös verkko-opiskelussa ja kielen lisäksi siinä oppii myös digitaalisia taitoja. Kokeile sinäkin! 

Nyt sinun on myös mahdollista vaikuttaa lukuvuoden 2024–2025 kurssitarjontaan omalla alueellasi. Keräämme parhaillaan kurssitoiveita. Käy kotisivullamme ja kerro, mikä olisi se kurssi, joka kiehtoisi sinun uteliasta mieltäsi. 

Kirjoittaja on Marjo Markkanen, Kuopion kansalaisopiston kielten suunnittelijaopettaja, joka harrastaa vapaa-ajallaan sukututkimusta.

Teksti julkaistiin Koillis-Savossa ja Pitäjäläisessä 25.1.2024.

Kielten suunnittelijaopettaja Marjo Markkanen (oik.) opettaa Kuopion kansalaisopistossa myös saksaa.

Arki, pyhä – ja uusi alku

Ainahan sitä joulun alla puhistaan kiirettä ja joulustressiä. Joulustressi on parhaimmillaan kivaa stressiä. Lahjoja ostaessa ja ruokia valmistaessa ajatellaan lämmöllä läheisiä ja heidän toiveitaan. Toisaalta moneen jouluun kuuluu budjetin venyttelyä, hikisiä siivoiluja, suvun ja perheen odotusten paineita, tiskin ja hellan välissä uurastamista sekä pettymyksiä täyttymättömistä toiveista.  

Jokaiselle joulunviettäjälle soisi mahdollisuuden rauhoittumiseen kaiken tohinan ja stressin jälkeen, mahdollisuuden nauttia juuri omannäköisestä ja omankokoisesta joulusta.  

Terveelliseen ruokailuun liittyy sanonta, jota joulun aikaan kuulee: ”Ei ole väliä sillä, miten syö joulun ja uuden vuoden välillä, vaan sillä miten syö uudenvuoden ja joulun välillä.” Tämä sama ohje taitaa päteä muuhunkin kuin syömiseen. Ei se haittaa, jos me hieman joulun aikaan touhotamme ja stressaamme, kunhan taito huolehtia itsestä ja omasta hyvinvoinnista säilyy pitkillä arjen suorilla, pyhien välillä.  

Sellainen vanhaltakin kalskahtava sana kuin ”kansalaistaito” on jälleen noussut puheeseen. Millaisia kansalaistaitoja me nykyaikana tarvitsemme? Tulee osata talousasioita ja on osattava asioida nettipalveluissa. On ymmärrettävä omien kulutusvalintojen ympäristövaikutuksia. Tietysti maailman tilanteen ollessa epävarma, varautumisen taidot nousevat tarpeellisten taitojen joukkoon. Näihin taitoihin kuuluu varautuminen esim. sellaiseen tilanteeseen, jossa sähkönjakelu häiriintyisi. Kansalaistaitoihin kuulunee myös mm. medialukutaito, taito seuloa objektiivista ja olennaista näkökulmaa esiin maailman moninaisesta tietotulvasta.  

Hyvinvointitaidot voi niin ikään nimetä kansalaistaidoksi. Tietenkin perusterveys, turvallisuus ja toimeentulo ovat kivijalkoina hyvinvoinnille. Mutta hyvinvointi koostuu monista muistakin asioista. Haluamme kokea olevamme osaavia ja merkityksellisiä. Tarvitsemme toisia ihmisiä ympärillemme, haluamme olla osallisina, tasa-arvoisina jäseninä jossakin ryhmässä, ehkä perheessä tai vaikkapa urheilujoukkueessa. Työ, harrastukset, yhdistystoiminta, opiskelu tarjoavat meille mahdollisuuksia löytää uutta, jakaa ajatuksia, haastaa itseämme, olla luovia, iloita onnistumisista. Hyvinvointitaitoihin kuuluu myös taito hiljentyä ja levätä (muulloinkin kuin joulunpyhinä).  

Kun perusasiat ovat kunnossa, hyvinvointitaitojen kehittäminen on paljolti omissa käsissämme. Ei ole tarvetta tehdä suurellisia, julkisia uudenvuodenlupauksia. Silti voi miettiä minkäkokoisin askelin tulevana vuonna voisi kulkea kohti parempaa vointia ja mieltä. Oman hyvinvoinnin eteen tehdyt teot voivat parhaimmillaan laittaa hyvän kiertämään ja koitua muidenkin iloksi.  

Anna Pohjalainen. Kirjoittaja on Kuopion kansalaisopiston apulaisrehtori, joka arvostaa kestävää elämäntapaa ja keskusteluja ystävien kanssa. 

Teksti julkaistiin Koillis-Savossa ja Pitäjäläisessä  30.12.2023.

Apulaisrehtori Anna Pohjalainen.

Tehtiin hyvää yhdessä

Mitä kansalaisopiston kurssi “Iskelmien ystävät” on merkinnyt vuonna 2023?

Viikot alkoivat rattoisasti, kun heti maanantaisin oli lauluharjoitukset. Harjoittelimme uutta esitystä “Muistan kuumaa nuoruuttain”. Harjoittelu oli tavoitteellista ja motivoivaa, olihan kesällä tiedossa useita esiintymisiä. Muistia joutui kehittämään, että laulujen sanat painuivat mieleen. Laulaminen vahvisti fyysistä kuntoa ja toi hyvää mieltä. Kurssilla on mukavia ihmisiä, joista on tullut hyviä ystäviä.

Olvi-säätiön apurahan turvin pystyimme järjestämään ilmaiskonsertteja, joita pidimme ympäri maakuntaa tusina kertaa ja niissä kohtasimme kaikkiaan yli tuhat kuulijaa. Monet kuulijat tulivat kiittämään esitysten jälkeen, miten he olivat kokeneet laulukonsertit mukavana ja mieltä virkistävänä.

Syksystä 2022 lähtien kävimme pienryhmissä pitämässä laulutuokioita palvelu- ja hoitokodeissa. Oli ilahduttavaa, kuinka innoissaan asukkaat olivat näistä laulutuokioista. Jopa sänkyyn hoidettavat ihmiset lauloivat meidän mukana tuttuja iskelmiä ja vanhoja koululauluja. Kovasti meitä toivotettiin tulemaan uudelleen. Kaikkiaan laulutuokioita pidettiin 30 kertaa ja ne tavoittivat lähes 800 henkilöä.

Laulaminen on yhdistänyt kurssilaisia ja pienryhmässä kävimme jopa Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla esiintymässä ihan ilman kurssin ohjaajaa.

Hyväntekeväisyyteen osallistuimme lahjoittamalla Joulupuu-keräykseen oman rahan lisäksi yhden esiintymisestä saadun palkkion, yhteensä 500 euroa käytettäväksi lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukemiseen. Lisäksi eräs laulaja keksi villasukkatempauksen. Kaikkiaan kertyi yli 60 sukkaparia ja lapasia sekä pipoja, jotka kävimme luovuttamassa laulun kera asunnottomien palvelukeskukseen.

Kansalaisopiston kurssin myötä olemme tehneet hyvää itsemme lisäksi myös monille vanhuksille, joille ei ole liiemmälti kulttuuria tai muuta mielen virkistystä tarjolla. Innolla odotan, mitä ensi vuosi tuo tullessaan.

Nimimerkki “Yksi kurssilainen”

Iskelmien Ystävät keväällä 2023.

Paljon muutakin kuin itsetehty

Käsitöiden tekeminen on vanha perinne. Vaikka monen elämässä kiire ja teknologia ovat läsnä, on käsitöillä edelleen vahva paikka arjessamme. Ne tarjoavat monenlaisia hyötyjä niin henkisesti kuin fyysisestikin, ja ovat muutakin kuin vain ajanvietettä. Käsitöiden hyödyllisyydestä puhuminen on tärkeää, sillä siten voidaan kannustaa ihmisiä sisällyttämään käsityöt myös osaksi heidän omaa arkeaan.

Käsitöiden tekemisellä on useita konkreettisia hyötyjä. Käsillä tekeminen voi auttaa rentoutumaan, tai se voi olla erinomainen tapa vähentää stressiä. Monet ihmiset kokevat, että esimerkiksi neulominen, sorvaaminen tai muiden käsityölajien parissa työskentely auttaa heitä keskittymään hetkeen sekä unohtamaan arjen huolet. Tämä stressin lievitys voi puolestaan parantaa henkistä hyvinvointia.

Käsitöillä on positiivinen yhteys myös fyysiseen hyvinvointiin ja kehitykseen. Monet käsityöt edellyttävät tarkkuutta ja hienomotoriikkaa, minkä vuoksi niiden voidaan ajatella kehittävän myös aivojen sekä käsien toimintaa. Toisaalta esimerkiksi neulominen voi olla hyvä tapa ehkäistä nivelongelmia, tai sen avulla voi myös lievittää kipua.

Käsitöitä voidaan tarkastella myös ekologisesta näkökulmasta. Käsin tehdyt esineet ovat yleensä kestävämpiä kuin vastaavat massatuotetut esineet. Toisaalta ne voivat vähentää ympäristön kuormitusta, sillä useat käsitöiden tekijät käyttävät kierrätysmateriaaleja ja pyrkivät vähentämään jätettä. Tämä on yksi askel kohti kestävämpää tulevaisuutta. Lisäksi taloudellisuus ja tunnearvo liittyvät vahvasti käsitöihin, sillä monet ihmiset tekevät käsitöitä lahjoiksi perheelleen ja ystävilleen. Tämä ei pelkästään säästä rahaa, vaan se myös lisää henkilökohtaista arvoa lahjoille. Itsetehty lahja on useassa tilanteessa paljon merkityksellisempi kuin ostettu tuote, ja se tuottaa hyvää mieltä sekä lahjan saajalle että antajalle.

Käsitöiden tekeminen voi myös yhdistää ihmisiä. Käsityöharrastukset ovat usein sosiaalisia ja samalla ne tarjoavat mahdollisuuden jakaa tietoa ja taitoja muiden kanssa. Tämä yhdessä tekeminen voi osaltaan edistää yhteisöllisyyttä ja auttaa luomaan uusia ystävyyssuhteita.

Käsitöillä on siis monia hyödyllisiä puolia, jotka ulottuvat henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista ekologisiin ja taloudellisiin etuihin sekä yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Ne tarjoavat mahdollisuuden jättää arjen kiireet taakseen ja luoda jotain ainutlaatuista omilla käsillään. Muuttuvan maailman keskellä onkin tärkeää muistaa käsitöiden hyödyllisyys ja niiden merkitys paremman elämän rakentamisessa sekä välittää arvokasta käsityökulttuuria myös tuleville sukupolville.

Konsta Tiihonen. Kirjoittaja on Kuopion kansalaisopiston kädentaitojen suunnittelijaopettaja, joka lapsena haaveili tulevansa Spidermaniksi, mutta nyt aikuisena hän ymmärtää, että ne ovatkin käsitöitä harrastavat ihmiset, jotka pelastavat maailman. 

Teksti julkaistiin Koillis-Savossa ja Pitäjäläisessä Kuopion kansalaisopiston loka-marraskuun 2023 kolumnina.

Kädentaitojen suunnittelijaopettaja Konsta Tiihonen kuvassa vasemmalla.