5.4.2022

Kevään merkki

 

Kevätnäyttely 2021-2022 -  Hyvän mielen eväitä
Teos:Markus Johansson

Keväitä on monenlaisia, ja tämä kevät on moniin aikaisemmin koettuihin verrattuna varsin erilainen. Jo useampi viikko on vierähtänyt epäuskoisissa ja hämmentyneissä tunnelmissa maailmalta kantautuvia uutisia seurattaessa. Epävarmuutta ruokkivan ilmapiirin myötä monet tutut ja toistuvat asiat nousevat arvokkaiksi – tällaisesta esimerkki voi olla vaikkapa jonkin harrastuksen parissa vietetty aika.

Kuopion kansalaisopistolla kevätnäyttelyn koostamista vuosi vuoden jälkeen uudelleen voi pitää kevään saapumisen varmana merkkinä. Se on vuodenkierrossa merkittävä tapahtuma, jonka myötä luodaan katsaus kuluneen vuoden uurastuksen tuloksiin. Oppilastöiden esille laittaminen tapahtuu Kuopion kansalaisopistossa tänä vuonna pelkästään sähköisesti – vaikka koronaan liittyviä rajoituksia puretaan, on edelleen tärkeää toimia kestävällä ja vastuullisella tavalla. Tulevaisuudessa tavoitteena on palata tuttuun käytäntöön.

Näyttelyssä on jälleen nähtävänä satoja kuvataiteen ja kädentaitojen opiskelijoiden töitä. Kevätnäyttelyssä esillä olevat teokset ovat osa laajempaa kokonaisprosessia. Näkyvän lopputuloksen taakse, matkan varrelle jäänyt hiljainen sisältö on varmasti yhtä merkityksellistä, mutta sitä ei sellaisenaan voi taltioida tai tehdä näkyväksi. Vaikka itse näyttelyn visuaaliseen sisältöön on helppo jäädä kiinni, kannattaa ymmärtää oppimisen, tekemisen ja itselleen omistautumisen merkitys sen takana. Se on arvokasta opiskeluun käytettyä aikaa.

Kevätnäyttely, kuten myös konsertit ja teatteriesitykset, ovat ulkopuolisen silmin tarkasteltuna opiston näkyvintä ja yhteisöllisintä toimintaa. Monille opiskelijoille ne ovat on maamerkkejä, joiden sivuuttamisen myötä oman tekemisen edistymistä on luontevaa hahmottaa ja peilata muiden aikaansaannoksiin. Joillekin tällainen tapahtuma ja siihen osallistuminen on tavoitteellinen päämäärä, toisille se taas tulee kurssin loppumisen oheistuotteena. Molemmissa tapauksissa, tavoitteista huolimatta, se on merkittävä osa yhteisen osallistumisen ja tekemisen kaarta.

Juha-Pekka Pohjalainen kuvataiteen suunnittelijaopettaja

Kursseille tullaan usein omista lähtökohdista, mutta ryhmässä toimintaan liittyy oleellisesti vuorovaikutus. Vaikka lähtökohtaiset motiivit olisivatkin erilaisia, avaa yhteisen mielenkiinnon kohteen parissa toimiminen uusia näkökulmia. Yhdessä tekeminen palkitsee yhteisen jakamisen, kokemisen ja ymmärtämisen muodossa – oli kyseessä sitten viikonlopun mittainen lyhytkurssi tai kokonaisuus, johon osallistutaan tuttujen kanssaopiskelijoiden tavoin vuosi vuoden perään uudelleen.

Toivottavasti mahdollisimman moni kokee tänäkin keväänä ilon, oivaltamisen sekä innostumisen tunteita, ja rohkaistuu olemaan utelias uusien oivallusten eteenpäin kannustamana – ja aiemmin opitun tukemana. Oppimisessa suurinta antia on väitetysti se, että koskaan ei voi tulla valmiiksi.

Yhdessä tekeminen avaa uusia tapoja maailman näkemiseen.

Teksti: Juha-Pekka Pohjalainen
Kuopion kansalaisopiston kuvataiteen suunnittelijaopettaja 

Kirjoitus on julkaistu Pitäjäläisessä ja Uutis-Jousessa 30.3.2022

Kevätnäyttely - Hyvän mielen eväitä avautuu verkkonäyttelynä 22.4.2022
osoitteessa kuopionkansalaisopisto.kuvat.fi



1.3.2022

Maailma tarvitsee nyt myötätuntoa - mitä sinulle kuuluu?

 

Yhdessä hyvää elämää.
    

 

Joku viisas kauan on sitten sanonut: jotta voi olla hyvä toisille, täytyy ensin olla hyvä itselleen. Aito myötätunto kumpuaa sydämestä. Maailma tarvitsee näinä päivinä yhä enemmän myötätuntoa ja rakkautta. 

  

Elämä ei ole helppoa kenellekään. On realismia tiedostaa, tunnistaa ja hyväksyä, että elämään kuuluu vaikeita ja hyvin raskaitakin kokemuksia. Myötätunto on ihmisyyteen kuuluva inhimillinen supervoima, joka auttaa meitä jaksamaan arjessa. Se auttaa meitä palautumaan ja olemaan aidosti avuksi itselle ja sitä kautta muille ja koko maailmalle. Myötätunto tekee meistä psyykkisesti joustavampia, ihmisenä lempeämpiä ja henkisesti vahvempia. 

 

Myötätuntoa on tutkittu vuosikymmenien ajan neurotieteissä, positiivisen psykologian ja mindfulnessin parissa. Ihan arkisimmillaan myötätunto on aktiivista, rakastavaa ystävällisyyttä ja hyväsydämisyyttä itseään ja muita kohtaan. Se on halua auttaa, lohduttaa ja välittää muista. Myötätunto ei ole sääliä eikä pelkästään empatiaa. Siihen liittyy aina aktiivista toimintaa ja tekoja toisten hyväksi. Aito myötätunto ei myöskään väsytä kuten empatia voi joskus tehdä.  

 

Myötätuntotutkija, Kristin Neff, on kehittänyt itsemyötätunnon käsitteen ja tutkinut sen vaikutusta ihmisen hyvinvointiin. Itsemyötätunto ja myötätunto ovat keskinäisessä riippuvuussuhteessa eli nivoutuvat ajatukseen: kun olen myötätuntoinen itselleni, välitän sitä ympäristööni ja kun olen ulos päin myötätuntoinen, se tekee minulle hyvää. Neff on tutkimustensa perusteella määritellyt kolme askelta, jotka auttavat vaalimaan ja vahvistamaan myötätuntoa. Nämä ovat: pysähtyminen eli tietoisen läsnäolon harjoittaminen, yhteisen jaetun ihmisyyden huomaaminen ja ystävällisten tekojen tekeminen itselle, toisille ja koko maailmalle.

  

Myötätuntoisuuden ensimmäinen ja tärkein edellytys on läsnäolo. Tähän mindfulness on erinomainen työkalu. Läsnäolon harjoittaminen saa meidät herkemmin tunnistamaan ne hetket, jolloin voimme huonosti tai joku lähellämme kärsii surusta, väsymyksestä, yksinäisyydestä tai mistä tahansa inhimillisestä kokemuksesta. 

  

Myötätuntoisuutta voi harjoitella, valjastaa ja vahvistaa. Meillä Kuopion kansalaisopistossa näitä supervoimia opiskellaan mm. erilaisilla mindfulness, hengityskoulu, stressinhallinta ja lasten ja aikuisten tunnetaito -kursseilla sekä monilla ilmaisluennoilla, joille voi osallistua myös etänä.   

 

Mitäpä hyvää ja kaunista tähän saapuvaan kevääseen toivoisin? Sitä, että muistaisimme, myötätunto on ennen kaikkea VALINTA olla rakastava ja ystävällinen itseä ja toisia kohtaan. 

    

Teksti: Hanna-Reetta Metsänheimo  

Kuopion kansalaisopiston koulutussuunnittelija, ihmeellisen elämän ihmettelijä, positiivisen psykologian asiantuntija.


Kirjoitus on julkaistu Uutis-Jousessa 24.2.2022

 

9.2.2022

Jakamisen paikka


Kuopion kansalaisopiston kuntonyrkkeilijät.


Ei ole sama kuinka merkitykselliseksi itsensä tai tekemisensä tuntee, vaan päinvastoin: juuri sillä on merkitystä. Elinikäinen oppiminen ei ole ikään sidottua, vaan se edistää monipuolista kehittymistä ja aktiivista kansalaisuutta jokaisen opiskelijan kohdalla.

Kansalaisopistojen toimintaa tutkinut professori Jyri Manninen toteaa, että toimijuus tuottaa ihmisille elämänsisältöä. Siksi jokainen ihminen voi aktiivisena toimijana vaikuttaa elämänlaatuunsa ottaen vaikkapa myönteisen ajattelun ja tunneilmaisun osaksi arkeaan.
Kuopion kansalaisopistossa merkityksellisyyden kokemuksia voi tulla saamaan, ja ennen kaikkea myös jakamaan, yhdessä opettajien tai muiden oppijoiden kanssa.

 ”Tämä on ollut tosi kivaa. Uusia tuttavia on tullut paljon.”

”Yhdessä saadaan enemmän aikaan kuin yksin.
Ryhmässä tutustuu muihin ihmisiin ja saa ystävyyssuhteita.
Ollaan samalla asialla, vertaistuki on tärkeää.
Ryhmässä on myös huomioitava toiset, eikä siellä voi sooloilla.
Yhdessä saadaan yhteisiä kokemuksia.
Koetaan erilaisia tunteita ja tuntemuksia. Opitaan toisilta.”

”Mukavaa yhdessäoloa.”

Kuopion kansalaisopiston tanssikurssilaiset.


Kansalaisopistoissa harrastaessa opiskelijat kartuttavat ja pitävät yllä myös omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa liittyvää resurssivarastoaan. Sosiaaliset kontaktit, yksilön kehittyminen, terveys ja hyvinvointi sekä itsensä toteuttaminen näkyvät hyvinvoinnin ja terveyden synnyttämisenä, mutta myös ylläpitämisenä.

Kun tavoite opiskelulle on konkreettinen, tulee opiskelusta motivoivampaa. Kielten opiskelijat haluavat oppia, jotta voisivat käyttää oppimaansa kieltä. Kuvataiteen opiskelijat haluavat saada valmiit taulunsa esille toisten ihmisten nähtäviksi, tanssijat päästä näyttämään oppimansa koreografian ja musiikin opiskelijat kuuluville oppimansa. Esimerkkejä yhdistää halu kehittyä, toteuttaa itseään ja jakaa omaa osaamistaan toisten ihmisten kanssa.

Ehkä tässä piileekin yksi hienoimmista kansalaisopistojen merkityksellisyyden lähteistä; jakaminen. Jaamme mielenkiinnonkohteita sekä onnistumisen elämyksiä ja pettymyksiä kanssaihmisten kesken. Kurssien anti ja merkityksellisyyden kokemukset eivät rajaudu pelkkään oppimiseen, vaan ovat osa suurempaa jakamista, jota opiskellessamme teemme. Merkityksellisyys antaa mahdollisuuden kokea itsensä osana suurempaa kokonaisuutta.

”Osallistuminen on oma valinta ja mielekäs toiminta ja
tekeminen vaikuttaa positiivisesti myös muuhun elämään.”

”Sosiaalinen yhdessäolo iloisten, saman henkisten ryhmäläisten kanssa.”

”Estää erakoitumista ja yksinäisyyden tunnetta.
Yhdessä saadaan enemmän aikaan kuin yksin.
Ryhmässä tutustuu muihin ihmisiin ja saa ystävyyssuhteita.
Ollaan samalla asialla, vertaistuki on tärkeää.”

”Että saa olla yhtä ison kokonaisuuden kanssa, olla jotain.” 

”Iso henkireikä laulujen ja ystävien kera. Laulusta me voimaa saamme.” 


Kuopion kansalaisopiston lauluryhmä.

 

Kulttuurin harrastamisessa yhteiset kokemukset synnyttävät merkityksellisyyttä etenkin, jos harrastaja osallistuu kulttuurin syntymisen toteuttamiseen. Merkityksellisyys saa ihmisen tuntemaan tärkeyttä omasta itsestään.

”Oli kiva päästä esittämään oppimiaan - haaa, minäkin osaan!”

”Tuntee kuuluvansa joukkueeseen,
jossa kaikilla on sama päämäärä, eli panna parastaan.” 

 

Kuopion kansalaisopiston lasten- ja nuorten sreetdance -ryhmä.


Motivaatio on keskeinen opiskelijan ominaisuus, joka ohjaa opettamista ja oppimista. Esimerkkejä teorian ja käytännön yhteensovittamisesta löytyy Kuopion kansalaisopiston opiskelijoiden antamista palautteista useita. Voisikin todeta, että, itä laajemmalle alueelle ja moninaisimmin kurssitarjonnoin kansalaisopistot järjestävät toimintaansa, sitä kokonaisvaltaisemmin hyvinvointivaikutukset jakaantuvat alueen ihmisille.

Näin ystävänpäivän aikaan on mukava lueskella opiskelijoiden antamaa palautetta toiminnastamme; yhdessä jakamisesta. Palautteista saamme esiin monia tärkeitä asioita, joita voimme ottaa huomioon esimerkiksi näin ensi lukuvuoden kurssisuunnittelun alla. On tärkeää ymmärtää kurssisisältöjen ja toiminnan moninaista merkitystä eri näkökulmista. Opettajina ja opiskelijoiden arjen jakajina, meidän on tärkeää pysähtyä miettimään, kuinka tärkeää opiskelijoille on joka viikkoinen keskustelu, kuulumisten vaihto, taitojen karttuminen ja positiivisen palautteen saanti. Vuorovaikutushetki opettajan tai ryhmän kanssa voi olla oppilaalle se kaikkein tärkein viikoittainen hetki.

 

Kuopion kansalaisopiston kädentaitojen opiskelijat.

 

”Että saa olla yhtä ison kokonaisuuden kanssa, olla jotain.”


 

Teksti: Petra Lisitsin-Mantere, Kuopion kansalaisopiston musiikinopettaja

Kerro meille kurssitoiveesi 6.3.2022 mennessä!
Toivomme saavamme palautetta juuri sinulta. kerro meille ideoita ja vinkkejä millaisia koulutuksia ja kursseja asuinalueellasi kaivataan Kuopion kansalaisopiston tuottamana. Esittämäsi toiveet huomioidaan lukuvuoden 2022-2023 suunnittelun tukena. 

Anna kurssitoiveesi vastaamalla kyselyyn tästä linkistä.

22.11.2021

 

 Mielen hyvinvointia kansalaisopistolta 


Tämän vuoden valtakunnallisen mielenterveysviikon teema on kohtaaminen.


Toimin Kuopion kansalaisopistolla koulutussuunnittelijana ja pääsen työssäni aitiopaikalta seuraamaan ja näkemään kohtaamisen monimuotoisuutta talossamme. Meillä kohtaavat kaikenlaiset ja kaikenikäiset ihmiset ja se on ihanaa.

Kollegani, ja talomme musiikinopettaja Petra Lisitsin-Mantere nostaa YAMK opinnäytetyössään tärkeitä asioita kansalaisopiston opiskelijan hyvinvointiin liittyen, jotka istuvat mainiosti mielenterveysviikkoon.

Lisitsin-Mantereen (2020) mukaan kansalaisopisto on ainutlaatuinen ympäristö, jossa erilaiset ihmiset kohtaavat samojen mielenkiinnonkohteiden äärelle. Kursseilla on mahdollisuus tulla hyväksytyksi ja kursseilta saatu anti voi olla elämän parasta sisältöä. Opiskelun parista saadut ystävyyssuhteet voivat jatkua pitkälle tulevaisuuteen. Näitä ystävyyssuhteiden syntymisiä olen itsekin saanut opistolla opettaessani olla todistamassa. Toimintamme ja pedagogiikkamme rohkaisee oman itsensä hyväksymiseen ja arvokkaaksi kokemiseen.

Myös Itä-Suomen yliopiston aikuiskasvatustieteen professori Jyri Mannisen (2018) tekemässä tutkimuksessa opittujen asioiden lisäksi merkittäviä laajempia hyötyjä olivat mm. uuden arkeen tai työhön liittyvän osaamisen kartuttaminen, hyvinvoinnin ja itseluottamuksen lisääntyminen sekä uusien ystävyyssuhteiden muodostuminen.

Korona-aika, jota olemme jo eläneet kohta kaksi vuotta, on lisännyt yksinäisyyttä ja pahoinvointia yhteiskunnassamme. Valtakunnallisen mielenterveysviikon ydinsanoma kannustaa meitä kohtaamaan ja pitämään huolta. Uskon empatian ja yhteisöllisyyden voimaan ja niissä me suomalaiset olemme hyviä.  

Mielestäni aito kohtaaminen on läsnäolon kautta astumista toista ihmistä kohti. Se on tapahtuma, jossa kaksi ihmistä on rehellisesti auki ja vastaanottavaisia toisilleen. Kohdatessa kuulemme ja kuuntelemme, katsomme ja kenties kosketamme. Kirsi Saukkola (2020) kannustaa meitä kohtaamaan ja katsomaan sydämen kautta. Hänen mukaansa sydämellä näkeminen voi olla voimaa antava mielikuva, joka ohjaa meitä sivuuttamaan ennakkokäsityksiämme ja katsomaan toista ihmistä myönteisen kiinnostuneesti ja avoimen uteliaasti.  

Mielenterveysviikko on nyt, mitä sen jälkeen? Mitäpä jos sitoutuisit siihen, että aktiivisesti mielenterveysviikon jälkeenkin harjoittelisit ja harjoittaisit kohtaamisen taitoa. Katsoisit silmiin, vierastakin, hymyilisit tuntemattomalle ja halaisit aina kun siihen on mahdollisuus.

 
Teksti: Hanna-Reetta Metsänheimo, Kuopion kansalaisopiston koulutussuunnittelija
Positiivisen pedagogiikan ja laaja-alaisten hyvinvointitaitojen opettaja, positiivisen psykologian asiantuntija

 
Tutustu kansalaisopiston ilmaistapahtumiin mielenterveysviikolla 22.-28.11.2021 ja tule mukaan!

Jyri Manninen: Kansalaisopiston aikuisopiskelijat luokkakuvassa: kansalaisopiston merkitys kuntalaisille ja kunnalle (2018, Kansalaisopistojen liitto KoL)