11.12.2018

Karjalan kieli ja kulttuuri –kurssi täytti 40 vuotta

"Tulgua terveh!" - Karjalainen tervehdys
Vuosi 2018 on eurooppalaisen kulttuuriperinnön teemavuosi ja sen mukaisesti Kuopion kansalaisopiston lukuvuoden 2018-2019 teemalauseeksi on valittu ”Ihmiseltä ihmiselle”. Karjalan kieli ja kulttuuri –kurssi on toteuttanut paikallisen elävän kulttuuriperinnön vaalimista ja levittämistä tärkeällä tavalla – kokoontumalla yhtäjaksoisesti jo 40 vuoden ajan.

Merkkivuotta juhlistettiin ke 21.11.2018 pienimuotoisesti kurssin kokoontumisella, jossa läsnä oli myös  Kuopion kansalaisopiston henkilökuntaa.
Tilaisuudessa piti puheen Kuopion kansalaisopiston rehtori Kirsti Turunen.
Karjalan kieli ja kulttuuri -kurssi aloitti Kuopion kansalaisopistossa syksyllä 1979. Kurssin aloittamisen taustalla olivat salmilaiset aktiivihenkilöt, mm. pappisseminaarin rehtori Johannes Suhola sekä kauppias Anni Romonen.

Kurssin toiminnassa on korostunut alusta lähtien sekä karjalan kielen, että paikalliskulttuurin vaaliminen. Kantavana teemana on ollut ”Kui meillä ennen Salmis”. Vanhat salmilaiset kertoivat karjalaksi ja suomeksi elämästä Salmissa: miten oltiin kalassa, metsällä, peltotöissä tai rahdinajossa. Juteltiin niin arkielämän tapahtumista kuin juhlista – pruasniekoista. Nuoremmat osallistujat kuuntelivat ja tallensivat mieleensä tarinoita. Koska painettua materiaalia ei juuri ollut, sitä piti tehdä itse. Vähitellen tueksi saatiin sitten painettua tekstiä Petroskoin Karjalasta, myöhemmin myös kirjoja. Kurssin perussisältö on säilynyt samankaltaisena: välittää tietoa karjalaisesta kulttuurista, tavoista, perinteistä ja kielestä. Kuopion kansalaisopistossa toimii lisäksi myös v. 2018 aloittanut toinen karjalan kurssi, joka keskittyy pelkästään kielenopiskeluun.

40-vuotisjuhlassa kurssin perinteet olivat vahvasti läsnä. Osallistujat keskustelivat karjalaisesta kulttuurista ja –kielestä, esitettiin runoja ja päivitettiin kuulumisia Karjalasta. Runsaasti oli myös pohdintaa karjalaisten asemasta nykypäivänä ja kulttuurin esillä olemisesta. Luennoissa pohdittiin mm. karjalan kielen roolia virastoissa ja kuinka esim. lasten elokuvia voisi kääntää ja dubata karjalan kielelle.
Karjalan kielellä kirjoitettuja ja käännettyjä runoja jaettiin kurssilaisten kesken.



Luennoissa pohdittiin mm. karjalan kielen roolia viihteessä ja kuinka esim. lasten elokuvia voisi kääntää ja dubata karjalan kielelle.
Karjalan kieli ja kulttuuri -kurssin nykyinen opettaja Kari P Koslonen on ollut mukana toiminnassa lähes koko kurssin ajan, aluksi opiskelijana ja viimeiset 27 vuotta (v. 1991 lähtien) kurssin opettajana. Hänen edeltäjiään olivat:
1979   Suhola Johannes 
1980   Suhola Johannes, Romonen Anni
1981   Romonen  Anni  
1982   Rouhola  Seppo
1983 - 86  Peiponen  Niina
1987 - 90  Ollikainen  Niina

Kari P Koslonen
Kurssin opetus jatkuu keväällä 16.1.2019 alkaen.
Linkki ilmoittauttautumiseen: Karjalan kieli ja kulttuuri KEVÄT


Teksti: Eero Laitinen ja Aki Savolainen
Kuvat: Aki Savolainen

12.11.2018

Sisällissodan varjo: Sodat suomalaisten sukujen taakkana

Lähikuva Puistokartanon päädyn tiiliseinästä: asevelvollisten kirjoituksia 1930 –luvulta.

Ihmiseltä ihmiselle –luento – ja keskustelutilaisuudet
ke 7.11.2018 klo 18.30-20.30, Puistokartano, Puistokatu 20, Kuopio
Alustajina Sirpa Kähkönen, kirjailija ja Ilpo Rannankari, tuomiorovasti

Keskustelutilaisuuden teemoina olivat mm. vuoden 1918 tapahtumat Kuopiossa, yhteiskunnan jakautuminen ja suhtautuminen kirkkoon, sovinto ja eheytyminen, sotien taakka suomalaisissa suvuissa. Ilpo Rannankarin ja Sirpa Kähkösen mielenkiintoisten alustusten jälkeen yleisö osallistui aktiivisesti keskusteluun. Erityisesti Sirpa Kähkösen teoksissaan esille nostamat ihmiskohtalot kannustivat tilaisuuden osallistujia kertomaan vastaavanlaisia tarinoita omasta suvustaan. Ilpo Rannankarin osuus antoi kattavan kuvan kirkon asemasta ja suhtautumisesta sisällissodan tapahtumiin sekä kirkon ja uskonnollisuuden merkityksestä valkoisen ja punaisen osapuolen kannalta. 

Yleisön kanssa käyty keskustelu laajeni myös yleisemmin pohtimaan sodan ja rauhan kysymyksiä ja mm. sitä, miten yhteiskunnallista vastakkainasettelua voitaisiin välttää meidän aikanamme.

Tilaisuus täytti Opistosalin ääriään myöten.


Sirpa Kähkösen alkupuheenvuoro Puistokartanon Opistosalissa. Valkokankaalla on kuva Puistokartanosta 100 v sitten, jolloin rakennuksessa toimi sisällissodan jälkeen punaisten vankileiri.

Ilpo Rannankari kommentoi yleisöpuheenvuoroa. Valkokankaalla kuva palavasta Tampereesta 1918.



Kuopion kansalaisopiston rehtori Kirsti Turunen lausui tilaisuuden päätössanat.
Teksti ja kuvat: Eero Laitinen

6.10.2018

Soiva luento: Äänellä itkeminen

Kauniina lokakuisena lauantaiaamuna Kuopion kansalaisopiston musiikkiluokkaan kokoontui nelisenkymmentä suomalaisesta itkuvirsiperinteestä kiinnostunutta kuuntelijaa. Elävän musiikkiperinnön mielenkiintoinen, ja Savossa vähemmän kuultu, perimä avautui luennolle tulleille kuuntelijoille ilomantsilaisen kansanlaulajan Liisa Matveisen kertomuksin ja vanhoin arkistoäänittein. Äänellä itkemisen perinne ei olisi jatkunut, ei jatku edelleenkään, jos perinne ei muutu omaan aikaansa sopivaksi. Siksi onkin erityisen hienoa, että aihe kiinnosti monia kuulijoita, joista liki kolmasosa jäi kokeilemaan oman itkun tekemistä Äänellä itkemisen kurssille luennon jälkeen.

Puistokartanon musiikkiluokkaan kokoontui monenikäisiä äänellä itkemisestä kiinnostuneita kuulijoita.

Luennoitsijana toimi ilomantsilainen kansanlaulaja Liisa Matveinen.

Ensimmäistä kertaa järjestetty omaan musiikilliseen kansanperinteeseen tutustuminen luennon ja kurssin avulla saavutti monenikäisiä, myös nuoria, ihmisiä ympäri Pohjois-Savon maakuntaa. Seuraava Soiva luento pidetään Kuopion kansalaisopiston Puistokartanolla tiistaina 11.12. klo 18.00-19.15 aiheena ukulelen soitto. Ukulele kainaloon - aloittaisinko soittoharrastuksen? -luennon pitäjänä toimii kuopiolainen muusikko-opettaja Juuso Happonen. Illan aikana kuulijat saavat tietoa ukulelen soitosta, mutta pääsevät kokeilemaan sitä myös itse. Verkkokurssilla Ukulelen haaskat alakeet soittamista voi jatkaa luennon jälkeen myös kotona.

Tammikuussa 2019 Soiva luento-sarja esittelee viimeiseksi Romanilauluja Suomessa Tenho Nikkisen ja Kuopion Roma ry:n pitämänä.

Teksti: Petra Lisitsin-Mantere