14.6.2022

Aikaa itselle ja isyydelle


Ari-Pekka Väisänen on tuore isä

Talvilomaviikon huipennus meidän perheessämme oli esikoisen nimiäiset. Korona-ajan vauvalle nämäkin juhlat vietettiin kevyen jännityksen maustamana: altistumisten vuoksi kaikki vieraat päässeet paikalle.

Korona on vaikuttanut vauvamme elämään jo syntymästä. Tammikuisten rajoitusten takia minut päästettiin mukaan synnytykseen vasta synnytyssalissa. Onneksi edes silloin, muualla Suomessa isät ovat tavanneet vauvansa ensikertaa vasta kotiutumisen aikaan.

Isyys on avannut minulle aivan uuden näkökulman ajankäyttöön. Haluan olla aktiivinen isä ja osa lapseni kasvua muutenkin, kuin murahtamalla jotain tullessani töistä kotiin. Isyys vie aikaa, siihen on täytynyt tottua. Aiemmin minulla oli aikaa puolisolle, ystäville, työlle ja itsellekin. Nyt vauva on tuonut uusia ulottuvuuksia ja haasteita tähän kuvioon. Häntä on todella vaikea sovittaa kalenteriin. Vaikka kuinka olisi pyhittänyt ajan iltakymmenestä ja aamukuuteen nukkumiselle, parikuinen vauva syö pari-kolme kertaa yössä. Ja silloin suunnitelmat unesta jäävät vain haaveiksi.

Omille harrastuksille ja rentoutumiselle pitäisi edelleen löytää aikaa. Liikunta on tärkeää. Viime aikoina minun on ollut vaikea motivoitua muuhun kuin frisbeegolfiin. Siinä yhdistyvät kevyt liikunta ja tekeminen hyvässä seurassa. Mutta yhteisen ajan löytäminen pelikavereiden kanssa on haastavaa. Kyllähän frisbeegolfia voi pelata myös yksin, mutta soolokierroksen jälkeen tuskin kukaan uskoo tuloskortin lukemia ja lajin sosiaalisuus jäisi pois. Matkoineen ja yllätyksineen frisbeegolfkierrokseen voi kulua jopa yli neljä tuntia – ja tämä aiheuttaa ymmärrettävästi turhautumista kotona. Liikuntaa voi toki harrastaa myös yhdessä pienokaisen kanssa. Kuopion kansalaisopiston vauva-aikuinen joogatunnit sopivat myös miehille. Vakaa aikomukseni on ilmoittaa meidät ensi syksyn kurssille.  

Kun omaa aikaa on vähemmän, pyrkii krooninen multitaskaaja tekemään liian monta asiaa samanaikaisesti. Vaikka koenkin pystyväni keskittymään useampaan asiaan yhtä aikaa, ei kiirettä pitäisi koskaan yhdistää multitaskaamiseen. Kun lyhyessä ajassa pitäisi katsoa suosikkisarjan uusin jakso, seurata maailmantilannetta ja tehdä monia muitakin itselle tärkeitä asioita, ei mistään saa mitään irti.

Onneksi muutos on mahdollista. Olen nyt reilun kahden kuukauden aikana huomannut, kuinka nykyään arvostan jo pientäkin hengähdyshetkeä vaikka videopelin tai sarjan parissa aivan eri tavalla, kuin aiemmin. On tärkeää keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan. Keskittymään oppiminen auttaa myös pitämään puhelimen ja muut häiriötekijät poissa käsistä silloin, kun on aika olla isä.

Teksti:Ari-Pekka Väisänen, Kuopion kansalaisopiston koulutussuunnittelija ja tuore isä  
Kirjoitus on julkaistu Uutis-Jousessa 28.4.2022

2.6.2022

Käsityötkö ekoteko?

 


Tilkkutyö

Vanhassa vara parempi – eikös sitä niin sanota. Kun asiaa miettii tarkemmin, niin se taitaa myös olla niin. Kaiken ei tarvitse aina olla uutta, kun käyttö- ja kierrätyskelpoista tavaraa on saatavilla

ympärillämme vaikka kuinka paljon ehjänä, kunnostettavana tai uudelleen käytettävänä. Kierrätysmateriaaleista voi vallan hyvin luoda uutta, ja käsillä tekeminen tarjoaa tähän suorastaan erinomaisen mahdollisuuden.


 

Huonekalujen entisöinti

 

Luonnonvarojen säästäminen ja kierrätys näkyvätkin jo merkittävästi nykypäivän käsitöissä sekä myös meillä Kuopion kansalaisopistossa. Entisöinti- ja verhoilukurssit ovat täynnä innokkaita käsillä tekijöitä ja väkeä riittää jonoksi asti koko Kuopion alueella niin kaupungissa kuin maaseudullakin. Vanhan ehostaminen ja uudelleenkäyttö tuntuvat olevan ihmisille nykyään merkityksellisiä. Vanhoihin esineisiin ja materiaaleihin saattaa liittyä vahvoja tunnesiteitä, kun taas toisaalta on trendikästä kunnostaa tai valmistaa uusia tuotteita vanhoista materiaaleista. Haluan kuitenkin ajatella kierrätysmateriaalien käytön ja edellä mainittujen kurssien suosion myös niin, että ihmiset ajattelevat nykyisin yhä enemmän luonnonvarojen säästämistä. 
 

Luonnonvarojen säästäminen ja kierrätys näkyvät entisöinnin ja verhoilun lisäksi myös muissa käsitöissä. Esimerkiksi heinäseipäiden uudelleen hyödyntäminen on noussut suureen suosioon etenkin sisustuselementtien valmistuksessa. Vanha kärrynpyörä saattaa saada uuden muodon tai ulkoasun ja längistä voi tehdä vaikkapa peilin reunukset. Ihmisillä tuntuu olevan toinen toistaan hienompia ja kekseliäämpiä ideoita siitä, miten kierrätysmateriaaleja voi hyödyntää jonkin uuden valmistamiseen, ja juuri tällainen omien ideoiden ja suunnitelmien toteuttaminen valmiiksi tuotteeksi on käsitöiden parasta antia.

 

Betonityö
 
Kierrätys näkyy nykyisin huomattavan paljon aiempaa enemmän myös sisustusliikkeissä ja -trendeissä. Käsityömessuilla ja myyjäisissä nähdään paljon kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita ja toisinaan jopa kuullaan jokin hieno tarina tuotteen takaa. Katukuvassakin on alkanut näkyä entistä enemmän kierrätysmateriaaleista tehtyjä kenkiä, laukkuja ja vaatteita. Ekotekojen tekemisestä näyttää tulleen kuin huomaamatta trendikästä, mikä on pelkästään hyvä asia. 


Uutena kädentaitojen suunnittelijaopettajana olen kuluneen vuoden aikana kiinnittänyt huomiota kierrätysmateriaalien suosioon sekä käytön lisääntymiseen käsitöiden materiaaleina etenkin kansalaisopiston kursseilla ja pidän tätä erittäin positiivisena asiana. On hienoa huomata, että ihmiset ovat myös käsityön kentällä huomioineet maapallon tilanteen sekä osoittavat omilla valinnoillaan kantavansa kortensa kekoon kestävän huomisen puolesta. Voimme vain kuvitella, miten paljon materiaalivalinnat käsitöissä voivat parhaimmillaan säästää luontoa. 
 

 

 

Hopeatyö

Kun näin lopuksi miettii kierrättämisen ja käsitöiden yhteyttä uudemman kerran, haluan vielä esittää kysymyksen, miksipä ei? Käsitöissä luodaan usein niille hyvin ominaiseen tapaan uutta, mutta uuden luomisessa meiltä ei ole rajattu mitään materiaaleja pois. Käytetty materiaali on vähintäänkin yhtä hyvää kuin uusi, ja vain mielikuvitus on rajana, miten monin tavoin voimmekaan käsitöissäkin luonnonvaroja säästää. Tätä aivan samaahan me teemme jo muussakin meille hyvin normaaliksi muodostuneessa kierrätyksessä, kuten muovipullojen palauttamisessa tai pahvien lajittelussa.  

  

Ajatellaan siis luontoa ja tätä palloa – ollaan me siltä niin paljon saatu. 

  

Teksti: Konsta Tiihonen, Kuopion kansalaisopiston kädentaitojen suunnittelijaopettaja, jonka mielestä kenenkään peukalo ei ole keskellä kämmentä. 

 

Kirjoitus on julkaistu Pitäjäläisessä ja Uutis-Jousessa 25.5.2022

Kurkkaa kevätnäyttely - Hyvän mielen eväitä
verkkonäyttely osoitteessa kuopionkansalaisopisto.kuvat.fi 

 

5.4.2022

Kevään merkki

 

Kevätnäyttely 2021-2022 -  Hyvän mielen eväitä
Teos:Markus Johansson

Keväitä on monenlaisia, ja tämä kevät on moniin aikaisemmin koettuihin verrattuna varsin erilainen. Jo useampi viikko on vierähtänyt epäuskoisissa ja hämmentyneissä tunnelmissa maailmalta kantautuvia uutisia seurattaessa. Epävarmuutta ruokkivan ilmapiirin myötä monet tutut ja toistuvat asiat nousevat arvokkaiksi – tällaisesta esimerkki voi olla vaikkapa jonkin harrastuksen parissa vietetty aika.

Kuopion kansalaisopistolla kevätnäyttelyn koostamista vuosi vuoden jälkeen uudelleen voi pitää kevään saapumisen varmana merkkinä. Se on vuodenkierrossa merkittävä tapahtuma, jonka myötä luodaan katsaus kuluneen vuoden uurastuksen tuloksiin. Oppilastöiden esille laittaminen tapahtuu Kuopion kansalaisopistossa tänä vuonna pelkästään sähköisesti – vaikka koronaan liittyviä rajoituksia puretaan, on edelleen tärkeää toimia kestävällä ja vastuullisella tavalla. Tulevaisuudessa tavoitteena on palata tuttuun käytäntöön.

Näyttelyssä on jälleen nähtävänä satoja kuvataiteen ja kädentaitojen opiskelijoiden töitä. Kevätnäyttelyssä esillä olevat teokset ovat osa laajempaa kokonaisprosessia. Näkyvän lopputuloksen taakse, matkan varrelle jäänyt hiljainen sisältö on varmasti yhtä merkityksellistä, mutta sitä ei sellaisenaan voi taltioida tai tehdä näkyväksi. Vaikka itse näyttelyn visuaaliseen sisältöön on helppo jäädä kiinni, kannattaa ymmärtää oppimisen, tekemisen ja itselleen omistautumisen merkitys sen takana. Se on arvokasta opiskeluun käytettyä aikaa.

Kevätnäyttely, kuten myös konsertit ja teatteriesitykset, ovat ulkopuolisen silmin tarkasteltuna opiston näkyvintä ja yhteisöllisintä toimintaa. Monille opiskelijoille ne ovat on maamerkkejä, joiden sivuuttamisen myötä oman tekemisen edistymistä on luontevaa hahmottaa ja peilata muiden aikaansaannoksiin. Joillekin tällainen tapahtuma ja siihen osallistuminen on tavoitteellinen päämäärä, toisille se taas tulee kurssin loppumisen oheistuotteena. Molemmissa tapauksissa, tavoitteista huolimatta, se on merkittävä osa yhteisen osallistumisen ja tekemisen kaarta.

Juha-Pekka Pohjalainen kuvataiteen suunnittelijaopettaja

Kursseille tullaan usein omista lähtökohdista, mutta ryhmässä toimintaan liittyy oleellisesti vuorovaikutus. Vaikka lähtökohtaiset motiivit olisivatkin erilaisia, avaa yhteisen mielenkiinnon kohteen parissa toimiminen uusia näkökulmia. Yhdessä tekeminen palkitsee yhteisen jakamisen, kokemisen ja ymmärtämisen muodossa – oli kyseessä sitten viikonlopun mittainen lyhytkurssi tai kokonaisuus, johon osallistutaan tuttujen kanssaopiskelijoiden tavoin vuosi vuoden perään uudelleen.

Toivottavasti mahdollisimman moni kokee tänäkin keväänä ilon, oivaltamisen sekä innostumisen tunteita, ja rohkaistuu olemaan utelias uusien oivallusten eteenpäin kannustamana – ja aiemmin opitun tukemana. Oppimisessa suurinta antia on väitetysti se, että koskaan ei voi tulla valmiiksi.

Yhdessä tekeminen avaa uusia tapoja maailman näkemiseen.

Teksti: Juha-Pekka Pohjalainen
Kuopion kansalaisopiston kuvataiteen suunnittelijaopettaja 

Kirjoitus on julkaistu Pitäjäläisessä ja Uutis-Jousessa 30.3.2022

Kevätnäyttely - Hyvän mielen eväitä avautuu verkkonäyttelynä 22.4.2022
osoitteessa kuopionkansalaisopisto.kuvat.fi



1.3.2022

Maailma tarvitsee nyt myötätuntoa - mitä sinulle kuuluu?

 

Yhdessä hyvää elämää.
    

 

Joku viisas kauan on sitten sanonut: jotta voi olla hyvä toisille, täytyy ensin olla hyvä itselleen. Aito myötätunto kumpuaa sydämestä. Maailma tarvitsee näinä päivinä yhä enemmän myötätuntoa ja rakkautta. 

  

Elämä ei ole helppoa kenellekään. On realismia tiedostaa, tunnistaa ja hyväksyä, että elämään kuuluu vaikeita ja hyvin raskaitakin kokemuksia. Myötätunto on ihmisyyteen kuuluva inhimillinen supervoima, joka auttaa meitä jaksamaan arjessa. Se auttaa meitä palautumaan ja olemaan aidosti avuksi itselle ja sitä kautta muille ja koko maailmalle. Myötätunto tekee meistä psyykkisesti joustavampia, ihmisenä lempeämpiä ja henkisesti vahvempia. 

 

Myötätuntoa on tutkittu vuosikymmenien ajan neurotieteissä, positiivisen psykologian ja mindfulnessin parissa. Ihan arkisimmillaan myötätunto on aktiivista, rakastavaa ystävällisyyttä ja hyväsydämisyyttä itseään ja muita kohtaan. Se on halua auttaa, lohduttaa ja välittää muista. Myötätunto ei ole sääliä eikä pelkästään empatiaa. Siihen liittyy aina aktiivista toimintaa ja tekoja toisten hyväksi. Aito myötätunto ei myöskään väsytä kuten empatia voi joskus tehdä.  

 

Myötätuntotutkija, Kristin Neff, on kehittänyt itsemyötätunnon käsitteen ja tutkinut sen vaikutusta ihmisen hyvinvointiin. Itsemyötätunto ja myötätunto ovat keskinäisessä riippuvuussuhteessa eli nivoutuvat ajatukseen: kun olen myötätuntoinen itselleni, välitän sitä ympäristööni ja kun olen ulos päin myötätuntoinen, se tekee minulle hyvää. Neff on tutkimustensa perusteella määritellyt kolme askelta, jotka auttavat vaalimaan ja vahvistamaan myötätuntoa. Nämä ovat: pysähtyminen eli tietoisen läsnäolon harjoittaminen, yhteisen jaetun ihmisyyden huomaaminen ja ystävällisten tekojen tekeminen itselle, toisille ja koko maailmalle.

  

Myötätuntoisuuden ensimmäinen ja tärkein edellytys on läsnäolo. Tähän mindfulness on erinomainen työkalu. Läsnäolon harjoittaminen saa meidät herkemmin tunnistamaan ne hetket, jolloin voimme huonosti tai joku lähellämme kärsii surusta, väsymyksestä, yksinäisyydestä tai mistä tahansa inhimillisestä kokemuksesta. 

  

Myötätuntoisuutta voi harjoitella, valjastaa ja vahvistaa. Meillä Kuopion kansalaisopistossa näitä supervoimia opiskellaan mm. erilaisilla mindfulness, hengityskoulu, stressinhallinta ja lasten ja aikuisten tunnetaito -kursseilla sekä monilla ilmaisluennoilla, joille voi osallistua myös etänä.   

 

Mitäpä hyvää ja kaunista tähän saapuvaan kevääseen toivoisin? Sitä, että muistaisimme, myötätunto on ennen kaikkea VALINTA olla rakastava ja ystävällinen itseä ja toisia kohtaan. 

    

Teksti: Hanna-Reetta Metsänheimo  

Kuopion kansalaisopiston koulutussuunnittelija, ihmeellisen elämän ihmettelijä, positiivisen psykologian asiantuntija.


Kirjoitus on julkaistu Uutis-Jousessa 24.2.2022

 

9.2.2022

Jakamisen paikka


Kuopion kansalaisopiston kuntonyrkkeilijät.


Ei ole sama kuinka merkitykselliseksi itsensä tai tekemisensä tuntee, vaan päinvastoin: juuri sillä on merkitystä. Elinikäinen oppiminen ei ole ikään sidottua, vaan se edistää monipuolista kehittymistä ja aktiivista kansalaisuutta jokaisen opiskelijan kohdalla.

Kansalaisopistojen toimintaa tutkinut professori Jyri Manninen toteaa, että toimijuus tuottaa ihmisille elämänsisältöä. Siksi jokainen ihminen voi aktiivisena toimijana vaikuttaa elämänlaatuunsa ottaen vaikkapa myönteisen ajattelun ja tunneilmaisun osaksi arkeaan.
Kuopion kansalaisopistossa merkityksellisyyden kokemuksia voi tulla saamaan, ja ennen kaikkea myös jakamaan, yhdessä opettajien tai muiden oppijoiden kanssa.

 ”Tämä on ollut tosi kivaa. Uusia tuttavia on tullut paljon.”

”Yhdessä saadaan enemmän aikaan kuin yksin.
Ryhmässä tutustuu muihin ihmisiin ja saa ystävyyssuhteita.
Ollaan samalla asialla, vertaistuki on tärkeää.
Ryhmässä on myös huomioitava toiset, eikä siellä voi sooloilla.
Yhdessä saadaan yhteisiä kokemuksia.
Koetaan erilaisia tunteita ja tuntemuksia. Opitaan toisilta.”

”Mukavaa yhdessäoloa.”

Kuopion kansalaisopiston tanssikurssilaiset.


Kansalaisopistoissa harrastaessa opiskelijat kartuttavat ja pitävät yllä myös omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa liittyvää resurssivarastoaan. Sosiaaliset kontaktit, yksilön kehittyminen, terveys ja hyvinvointi sekä itsensä toteuttaminen näkyvät hyvinvoinnin ja terveyden synnyttämisenä, mutta myös ylläpitämisenä.

Kun tavoite opiskelulle on konkreettinen, tulee opiskelusta motivoivampaa. Kielten opiskelijat haluavat oppia, jotta voisivat käyttää oppimaansa kieltä. Kuvataiteen opiskelijat haluavat saada valmiit taulunsa esille toisten ihmisten nähtäviksi, tanssijat päästä näyttämään oppimansa koreografian ja musiikin opiskelijat kuuluville oppimansa. Esimerkkejä yhdistää halu kehittyä, toteuttaa itseään ja jakaa omaa osaamistaan toisten ihmisten kanssa.

Ehkä tässä piileekin yksi hienoimmista kansalaisopistojen merkityksellisyyden lähteistä; jakaminen. Jaamme mielenkiinnonkohteita sekä onnistumisen elämyksiä ja pettymyksiä kanssaihmisten kesken. Kurssien anti ja merkityksellisyyden kokemukset eivät rajaudu pelkkään oppimiseen, vaan ovat osa suurempaa jakamista, jota opiskellessamme teemme. Merkityksellisyys antaa mahdollisuuden kokea itsensä osana suurempaa kokonaisuutta.

”Osallistuminen on oma valinta ja mielekäs toiminta ja
tekeminen vaikuttaa positiivisesti myös muuhun elämään.”

”Sosiaalinen yhdessäolo iloisten, saman henkisten ryhmäläisten kanssa.”

”Estää erakoitumista ja yksinäisyyden tunnetta.
Yhdessä saadaan enemmän aikaan kuin yksin.
Ryhmässä tutustuu muihin ihmisiin ja saa ystävyyssuhteita.
Ollaan samalla asialla, vertaistuki on tärkeää.”

”Että saa olla yhtä ison kokonaisuuden kanssa, olla jotain.” 

”Iso henkireikä laulujen ja ystävien kera. Laulusta me voimaa saamme.” 


Kuopion kansalaisopiston lauluryhmä.

 

Kulttuurin harrastamisessa yhteiset kokemukset synnyttävät merkityksellisyyttä etenkin, jos harrastaja osallistuu kulttuurin syntymisen toteuttamiseen. Merkityksellisyys saa ihmisen tuntemaan tärkeyttä omasta itsestään.

”Oli kiva päästä esittämään oppimiaan - haaa, minäkin osaan!”

”Tuntee kuuluvansa joukkueeseen,
jossa kaikilla on sama päämäärä, eli panna parastaan.” 

 

Kuopion kansalaisopiston lasten- ja nuorten sreetdance -ryhmä.


Motivaatio on keskeinen opiskelijan ominaisuus, joka ohjaa opettamista ja oppimista. Esimerkkejä teorian ja käytännön yhteensovittamisesta löytyy Kuopion kansalaisopiston opiskelijoiden antamista palautteista useita. Voisikin todeta, että, itä laajemmalle alueelle ja moninaisimmin kurssitarjonnoin kansalaisopistot järjestävät toimintaansa, sitä kokonaisvaltaisemmin hyvinvointivaikutukset jakaantuvat alueen ihmisille.

Näin ystävänpäivän aikaan on mukava lueskella opiskelijoiden antamaa palautetta toiminnastamme; yhdessä jakamisesta. Palautteista saamme esiin monia tärkeitä asioita, joita voimme ottaa huomioon esimerkiksi näin ensi lukuvuoden kurssisuunnittelun alla. On tärkeää ymmärtää kurssisisältöjen ja toiminnan moninaista merkitystä eri näkökulmista. Opettajina ja opiskelijoiden arjen jakajina, meidän on tärkeää pysähtyä miettimään, kuinka tärkeää opiskelijoille on joka viikkoinen keskustelu, kuulumisten vaihto, taitojen karttuminen ja positiivisen palautteen saanti. Vuorovaikutushetki opettajan tai ryhmän kanssa voi olla oppilaalle se kaikkein tärkein viikoittainen hetki.

 

Kuopion kansalaisopiston kädentaitojen opiskelijat.

 

”Että saa olla yhtä ison kokonaisuuden kanssa, olla jotain.”


 

Teksti: Petra Lisitsin-Mantere, Kuopion kansalaisopiston musiikinopettaja

Kerro meille kurssitoiveesi 6.3.2022 mennessä!
Toivomme saavamme palautetta juuri sinulta. kerro meille ideoita ja vinkkejä millaisia koulutuksia ja kursseja asuinalueellasi kaivataan Kuopion kansalaisopiston tuottamana. Esittämäsi toiveet huomioidaan lukuvuoden 2022-2023 suunnittelun tukena. 

Anna kurssitoiveesi vastaamalla kyselyyn tästä linkistä.