Jakamisen paikka

Kuopion kansalaisopiston kuntonyrkkeilijät.

Ei ole sama kuinka merkitykselliseksi itsensä tai tekemisensä tuntee, vaan päinvastoin: juuri sillä on merkitystä. Elinikäinen oppiminen ei ole ikään sidottua, vaan se edistää monipuolista kehittymistä ja aktiivista kansalaisuutta jokaisen opiskelijan kohdalla.

Kansalaisopistojen toimintaa tutkinut professori Jyri Manninen toteaa, että toimijuus tuottaa ihmisille elämänsisältöä. Siksi jokainen ihminen voi aktiivisena toimijana vaikuttaa elämänlaatuunsa ottaen vaikkapa myönteisen ajattelun ja tunneilmaisun osaksi arkeaan.
Kuopion kansalaisopistossa merkityksellisyyden kokemuksia voi tulla saamaan, ja ennen kaikkea myös jakamaan, yhdessä opettajien tai muiden oppijoiden kanssa.

 ”Tämä on ollut tosi kivaa. Uusia tuttavia on tullut paljon.”

”Yhdessä saadaan enemmän aikaan kuin yksin.
Ryhmässä tutustuu muihin ihmisiin ja saa ystävyyssuhteita.
Ollaan samalla asialla, vertaistuki on tärkeää.
Ryhmässä on myös huomioitava toiset, eikä siellä voi sooloilla.
Yhdessä saadaan yhteisiä kokemuksia.
Koetaan erilaisia tunteita ja tuntemuksia. Opitaan toisilta.”

”Mukavaa yhdessäoloa.”

Kuopion kansalaisopiston tanssikurssilaiset.

Kansalaisopistoissa harrastaessa opiskelijat kartuttavat ja pitävät yllä myös omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa liittyvää resurssivarastoaan. Sosiaaliset kontaktit, yksilön kehittyminen, terveys ja hyvinvointi sekä itsensä toteuttaminen näkyvät hyvinvoinnin ja terveyden synnyttämisenä, mutta myös ylläpitämisenä.

Kun tavoite opiskelulle on konkreettinen, tulee opiskelusta motivoivampaa. Kielten opiskelijat haluavat oppia, jotta voisivat käyttää oppimaansa kieltä. Kuvataiteen opiskelijat haluavat saada valmiit taulunsa esille toisten ihmisten nähtäviksi, tanssijat päästä näyttämään oppimansa koreografian ja musiikin opiskelijat kuuluville oppimansa. Esimerkkejä yhdistää halu kehittyä, toteuttaa itseään ja jakaa omaa osaamistaan toisten ihmisten kanssa.

Ehkä tässä piileekin yksi hienoimmista kansalaisopistojen merkityksellisyyden lähteistä; jakaminen. Jaamme mielenkiinnonkohteita sekä onnistumisen elämyksiä ja pettymyksiä kanssaihmisten kesken. Kurssien anti ja merkityksellisyyden kokemukset eivät rajaudu pelkkään oppimiseen, vaan ovat osa suurempaa jakamista, jota opiskellessamme teemme. Merkityksellisyys antaa mahdollisuuden kokea itsensä osana suurempaa kokonaisuutta.

”Osallistuminen on oma valinta ja mielekäs toiminta ja
tekeminen vaikuttaa positiivisesti myös muuhun elämään.”

”Sosiaalinen yhdessäolo iloisten, saman henkisten ryhmäläisten kanssa.”

”Estää erakoitumista ja yksinäisyyden tunnetta.
Yhdessä saadaan enemmän aikaan kuin yksin.
Ryhmässä tutustuu muihin ihmisiin ja saa ystävyyssuhteita.
Ollaan samalla asialla, vertaistuki on tärkeää.”

”Että saa olla yhtä ison kokonaisuuden kanssa, olla jotain.” 

”Iso henkireikä laulujen ja ystävien kera. Laulusta me voimaa saamme.” 

Kuopion kansalaisopiston lauluryhmä.

 

Kulttuurin harrastamisessa yhteiset kokemukset synnyttävät merkityksellisyyttä etenkin, jos harrastaja osallistuu kulttuurin syntymisen toteuttamiseen. Merkityksellisyys saa ihmisen tuntemaan tärkeyttä omasta itsestään.

”Oli kiva päästä esittämään oppimiaan - haaa, minäkin osaan!”

”Tuntee kuuluvansa joukkueeseen,
jossa kaikilla on sama päämäärä, eli panna parastaan.” 

 

Kuopion kansalaisopiston lasten- ja nuorten sreetdance -ryhmä.

Motivaatio on keskeinen opiskelijan ominaisuus, joka ohjaa opettamista ja oppimista. Esimerkkejä teorian ja käytännön yhteensovittamisesta löytyy Kuopion kansalaisopiston opiskelijoiden antamista palautteista useita. Voisikin todeta, että, itä laajemmalle alueelle ja moninaisimmin kurssitarjonnoin kansalaisopistot järjestävät toimintaansa, sitä kokonaisvaltaisemmin hyvinvointivaikutukset jakaantuvat alueen ihmisille.

Näin ystävänpäivän aikaan on mukava lueskella opiskelijoiden antamaa palautetta toiminnastamme; yhdessä jakamisesta. Palautteista saamme esiin monia tärkeitä asioita, joita voimme ottaa huomioon esimerkiksi näin ensi lukuvuoden kurssisuunnittelun alla. On tärkeää ymmärtää kurssisisältöjen ja toiminnan moninaista merkitystä eri näkökulmista. Opettajina ja opiskelijoiden arjen jakajina, meidän on tärkeää pysähtyä miettimään, kuinka tärkeää opiskelijoille on joka viikkoinen keskustelu, kuulumisten vaihto, taitojen karttuminen ja positiivisen palautteen saanti. Vuorovaikutushetki opettajan tai ryhmän kanssa voi olla oppilaalle se kaikkein tärkein viikoittainen hetki.

 

Kuopion kansalaisopiston kädentaitojen opiskelijat.

 

”Että saa olla yhtä ison kokonaisuuden kanssa, olla jotain.”

 

Teksti: Petra Lisitsin-Mantere, Kuopion kansalaisopiston musiikinopettaja

Kerro meille kurssitoiveesi 6.3.2022 mennessä!
Toivomme saavamme palautetta juuri sinulta. kerro meille ideoita ja vinkkejä millaisia koulutuksia ja kursseja asuinalueellasi kaivataan Kuopion kansalaisopiston tuottamana. Esittämäsi toiveet huomioidaan lukuvuoden 2022-2023 suunnittelun tukena. 

Anna kurssitoiveesi vastaamalla kyselyyn tästä linkistä.

 

Lapset hyppäävät  mielikuvitusmaailmaan                                              

Kuopion kansalaisopistolla kokoontuvat keskiviikkoisin 8–10-v. sekä 10–12-v. lasten ilmaisutaidon ryhmät. Hyppäämme yhdessä keskellä arkiviikkoa omiin mielikuvitusmaailmoihin draaman ja teatterin keinoin. Olemme ehtineet tehdä kaikenlaista lukuvuoden 2020–2021 aikana, ja saaneet muodostettua molemmista ryhmistä tiiviit ja hyvin toimivat, nauru ja ilo ovat läsnä kaikilla opetuskerroilla.

Ryhmien tavoitteena on tutustua ilmaisutaidon ja teatterin eri työtapoihin ja harjoituksiin yhteistoiminnallisin menetelmin. Jokaisella kerralla ryhmissä lämmitellään erilaisilla peleillä ja leikeillä, sekä luodaan pienryhmissä itse käsikirjoitetut piennäytelmät eri aiheista.

 

Lämmittelemme aina aluksi vaihtelevin harjoituksin, joissa tutustutaan ilmaisun eri osa-alueisiin. Lapset pääsevät harjoittelemaan asioiden keksimistä ja ilmaisemista sanallisesti sekä fyysisesti. Suosittuja pelejä ovat sanaselityspelit sekä eri kirjaimella alkavien tai tiettyyn kategoriaan kuuluvien sanojen keksiminen. Kaikissa harjoituksissa tärkeänä osa-alueena on ryhmätyö- ja vuorovaikutustaitojen harjoitteleminen, sillä onnistuneiden piennäytelmien luominen vaatii hyviä yhteistyötaitoja. Lämmittelyharjoituksissa luodaan myös omia roolihahmoja, joilla kurssilaiset pääsevät harjoittelemaan erilaisiin hahmoihin eläytymistä ja näyttelemistä.

Lukuvuoden aikana olemme ehtineet tehdä useita piennäytelmiä eri aiheista. Kurssilaiset saavat itse käsikirjoittaa näytelmien juonen sekä luoda omat hahmot näytelmiinsä. Ryhmien kokoonpanoja vaihdellaan paljon, jolloin yhteistyöhön tulee säännöllistä vaihtuvuutta. Näytelmien aiheina on ehtinyt tänä lukuvuotena olemaan jo historia, erilaiset juhlat, koulumaailma sekä kuvaukset eri ammattialojen työpäivistä. Välillä kurssilaiset saavat valita näytelmän aiheen täysin itse, ja olemme nähneetkin jo Among us-pelimaailmaan sekä Harry Potteriin liittyviä fantasiaseikkailuja. Syksyllä teimme halloweenin aikaan myös kauhunäytelmiä, ja joulun lähestyessä kurssilaiset saivat käsikirjoittaa joulupukkiin ja tonttuihin liittyviä tarinoita. Piennäytelmiä esitettäessä harjoittelemme myös kohtausten siirtymiä, sekä kuuluvaa ja selkeää äänenkäyttöä lavalla. Myös yleisöllä on tärkeä tehtävä antaa kehuja ja rakentavaa palautetta kaikkien esitysten jälkeen.

Lasten ilmaisutaidon ryhmien toiminta jatkuu koko kevään, ja ehdimme keksiä ja käsikirjoittaa vielä useita piennäytelmiä ennen kesää. Tämä yhteinen mielikuvitusmaailmoihin heittäytyminen on ilonpilkahdus keskellä tavallista arkiviikkoa!

 

Teksti:Tiina Hakkarainen, kurssin opettaja  

Tutustu tästä lasten ja nuorten kurssitarjontaan

Kirjallisuuspiiri - kuukauden kohokohta

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kuva: Katja Väänänen

 

Kuopion maaseudulla, Lamperilassa on kokoontunut jo useita vuosia, en edes muista montako, kirjallisuuspiiri. Kerran kuussa Monarin piha täyttyy autoista ja pitkän pirtinpöydän ääreen kokoontuu eri ikäisiä, eri puolilta kaupunkia ja eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Heitä kaikkia yhdistää yksi yhteinen tekijä: rakkaus kirjoihin. Valtaosa piiriläisistä on ollut mukana aikojen alusta, tuoreimmatkin jäsenet  jo kaksi vuotta. Osa on löytänyt tiensä piiriin opiston oppaan kautta, jotkut ystävän mukaan pyytämänä. Kaikille heistä kirjallisuuspiiristä on tullut pysyvä harrastus, joillekin kuukauden kohokohta, jota odotetaan innolla.

Kirjallisuuspiiriläiset kehuvat kilvan ryhmän henkeä: täällä saa höpöttää omia mielipiteitään, eikä tarvitse pelätä ja jännittää. Vaikkei aiemmin olisikaan tottunut jakamaan omia ajatuksiaan lukemastaan, ei se tässä piirissä tuota lainkaan vaikeuksia - ryhmä ottaa omakseen.

Kirjallisuuspiirin luotsaajana valitsen luettavat kirjat pitkälti oman mieltymykseni ja kiinnostukseni mukaan. Ajoittain kyselen ryhmän toiveita esim. tyylilajista tai genrestä. Koetan valikoida teoksia, joiden kirjoittajat sijoittuisivat eri puolille maapalloa ja  olisivat sekä miehiä että naisia. Useimmiten kotimaiset kirjailijat tuntuvat tosin pääsevän ääneen eniten.

Yhdessä irti enemmän

Piiriläiset pitävät hyvänä, että joku toinen on valinnut kirjat heille valmiiksi, näin heidän tulee luettua teoksia, jotka muuten jäisivät kirjaston hyllyyn. Vuosien varrella piirissä on käsitelty mitä moninaisimpia teemoja sodasta runojen ja sukupuolisen moninaisuuden kautta kuolemaan, aavikolle ja lihavuuteen. On ihmetelty uskonnollisia yhteisöjä, venäläistä näytelmäkirjallisuutta, veijarinovelleja ja  järjestettyjä avioliittoja.

Ryhmäläisten erilaiset elämäntilanteet ja ammatit varmistavat sen, että keskustelu on runsasta ja polveilevaa. Kuunnellessa toisten mielipititä ja lulukokemuksia samasta teoksesta oppii itsekin uutta. Toisten piiriläisten mielipiteet avaavat silmät näkemään luettua eri tavalla.

Kirjoja monessa muodossa

Niin monta kuin on lukijaa, on kirjojen lukutapojakin. Osa valitsee yhä perinteisen paperikirjan, itsekin kuulun niihin. Toisille äänikirja on hyvä valinta esim. siivotessa, jotkut puolestaan lukevat teokset e-kirjoina sähköiseltä lukulaitteelta. Yhtä kaikki, pääasia on tarinoiden kuluttaminen.

Kirjallisuuspiirin ansiosta lukeminen on lisääntynyt. Sunnuntain kokoontumisissa saa toisilta piiriläisiltä vihjeitä uusista kirjoista ja kirjailijoista. Luetut teokset synnyttävät myös keskustelua kulloisenkin aiheen pohjalta, ja joskus sen vierestäkin. Mutta se ei haittaa - tärkeintä on keskustelu ja kuulluksi tuleminen.

Lamperilan kirjallisuustuokio jatkuu jälleen tammikuussa. Uudet jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita mukaan!

Teksti: Katja Väänänen, kurssin opettaja

Tutustu tästä kirjallisuuden kurssitarjontaan

Sanataide - iloista sanaleikkiä ja pulahduksia tarinoiden rikkaisiin syvyyksiin

 

Pienten lasten loruryhmässä nautitaan yhteisistä hetkistä…

Kansalaisopiston sanataidekurssit alkoivat aikoinaan vauvoille ja heidän vanhemmilleen suunnatuista lorukursseista. Lorun lumoissa -kurssit ovatkin vakiintuneet suosituksi osaksi sanataidekurssitarjontamme. Loruseikkailulle lähdetään innostumaan äänestä ja kielen kiemuroista, nauttimaan yhdessäolosta ja rikastuttamaan vauvan ja vanhemman vuorovaikutusta loruleikkien myötä.

Kansalaisopistolla työskentelee useita sanataideohjaajiksi kouluttautuneita opettajia ja heillä on osaamista myös musiikin, kuvataiteen, teatteritaiteen puolelta. Ajatus sanataiteesta onkin laajentunut pienten lasten loruttelusta kaiken ikäisten iloksi ja ilmaisumuodoksi - myös aikuisten.  Sanataidekasvatus tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia monitaiteelliseen työskentelyyn.

Kansalaisopisto on lähtenyt kehittämään sanataiteen opetusta yhteistyössä Sanataidekoulu Aapelin kanssa. Sanataidekoulu Aapeli on Vestäjät ry:n ylläpitämä sanataideverkosto, joka yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa järjestää Pohjois-Savon alueella lasten ja nuorten sekä erityisryhmien sanataideopetusta, sanataidetyöpajoja kouluille, päiväkodeille ja muille yhteisöille sekä sanataideohjaajien koulutusta. 

 

  Nilsiäläisiä kirjoittajia

Aikuisten sanataidekurssiksi voi laskea oikeastaan kaikki kirjallisuuteen ja kirjoittamiseen liittyvät kurssit. Mainitsemisen arvoisia tämän vuoden tarjonnassa ovat Runoillat ja Korvarunokahvit, joissa heittäydytään tarinoimaan ja nautiskelemaan runoista, sekä kuvataiteen ja sanataiteen konstein mielikuvitusta rapsutteleva Kuinka kirjoitaa vihreä? – Luova sanataidekurssi aikuisille. Kirjoittamiskursseja on tänä vuonna siirretty osittain verkkovälitteiseksi. Iloa kirjoittamisesta ja Tarinoita elämästä -kurssille voi nyt osallistua vaikkapa mökiltä käsin.

Sanataiteesta innostuneen kansalaisopistoväen haave on, että sanataide vakiinnuttaa paikkansa taideharrastusten joukossa ja opiskelijat, niin lapset, nuoret kuin aikuisetkin löytävät tämän taiteen lajin äärelle.

Tutustu tarjontaan:
Aikuisten sanataide/kirjallisuus
Lapset ja aikuiset sanataiteilevat yhdessä
Lapset ja nuoret, teatteri ja sanataide

Löytyykö sinun taskusi pohjalta tarina tai runo? Tai riimi? Lähde mukaan kaivelemaan taskutarinoita, kääntelemään käsitteitä ja taivuttelemaan tavuja, maalaamaan sanoilla ja kuvittelemaan kummallisia!

Teksti: Anna Pohjalainen, Kuopion kansalaisopisto

Yhdessä hyvää elämää!

Rehtori Kirsti Turunen

Tulevan lukuvuoden teema Kuopion kansalaisopistossa on Yhdessä hyvää elämää. Päädyimme tähän tematiikkaan pohdittuamme hyvin poikkeuksellisen kevään vaikutuksia ihmisiin ja yhteiskuntaan. Mitä onkaan hyvä elämä ja kuinka me opistona voisimme sitä parhaiten toteuttaa?

Kulunut kevät sai monet varmasti pohtimaan elämää ja sen merkityksellisyyttä. Hyvä elämä on tuntevaa ja ainutlaatuista, mutta sen ei tarvitse olla täydellistä ollakseen hyvää. Filosofi Frank Martela neuvoo: ole yhteydessä itseesi tekemällä asioita, jotka ovat sinulle tärkeitä ja ole yhteydessä muihin rakentamalla läheisiä ihmissuhteita ja tekemällä toisille jotain hyvää. Opisto haluaa olla paikka, jossa näitä asioita voi toteuttaa kuka vaan, milloin vaan, yhdessä.

Tällaisena poikkeuksellisena aikana sosiaalisten kontaktien ja itsensä kehittämisen merkitys korostuu. Elämä on oppimista ja uusien taitojen harjoittelua. Oppimiseen liittyy parhaimmillaan innostus, kun innostut jostakin, syttyy sisälläsi liekki. Jos et vielä tiedä mistä innostut, kokeile kaikkea mahdollista. Tule tekemään todeksi unelmiasi nyt, sillä laulun sanoin: maailma on kaunis ja hyvää elää sille, jolla on aikaa ja tilaa unelmille ja mielen vapaus (Vexi Salmi). Uskalla elää ja unelmoida, sillä aika on rajallista. Tämän päivän teoilla ja valinnoilla muokkaat sitä elämää, joka on tulevaisuutesi. Unohda sitku, elä nyt!

Tänä vuonna opinto-oppaamme on täynnä toinen toistaan upeampia mahdollisuuksia elää hyvää elämää, tässä ja nyt. Kurssivalikoimassa näkyy vahvasti ekologisuus, opetuksen monimuotoisuus, yhteisöllisyys ja digitaalisuus. Tarjolla on yhteisiä kursseja lapsille ja aikuisille sekä rohkeasti eri ainealueita yhdistäviä kursseja kuten meditatiivinen valokuvaus ja esimerkiksi kieliä voi opiskella vaikkapa laulujen tai neulomisen kautta.

Digitaalisuus on tullut luontevaksi osaksi opetusta kasvokkain kohtaamisen lisäksi. Verkkokursseista löytyy runsaasti esim. kielten kursseja, mutta muissakin aineissa hyödynnetään digitaalisuutta: älylaitteita hyödynnetään käsitöissä ja senioreiden Aivotreeniä älylaitteella-pelikurssilla, digitaalisessa piirtämisessä ja klassista kaikille livelähetyksissä.

Opinto-ohjelmaan on saatu mahtumaan monenlaisia hyvän mielen eväitä itsensä tutkimiseen ja kehittämiseen; löytyy hengähdyshetkiä ja halipysäkkiä, välillä voi vaikka pysähtyä pohtimaan ihmiskäsitystä ja arvoja hyvän elämän perustana.

Kevätlukukautta väritti korona, syksystä emme vielä tiedä. Tätä kirjoittaessa yhteiskuntaa on alettu pikkuhiljaa avata. Vaikka tulevaisuus on vielä hämärän peitossa, kannattaa katseet suunnata eteenpäin. Juuri nyt on aika luoda tulevaisuutta. Vaikka yhteiskuntamme toipumiseen menee pitkään, toivon, ettei se toivu aivan ennalleen. Toivon, että uuteen maailmanjärjestykseen jää edes ripaus enemmän inhimillisyyttä ja toisten auttamisen halua, pysähtymistä ja läsnäoloa tässä hetkessä.

Syksyllä tavataan: Yhdessä hyvän elämän äärellä!

Kirsti Turunen
Kuopion kansalaisopiston rehtori

Kansalaisopistossa opetetaan taidolla ja sydämellä - opetussuunnitelmien ohjaamana

Uusi lukukausi on pyörähtänyt käyntiin. Kurssien sisällöt on nyt suunniteltu ja työt aloitettu. Opettajainhuoneessa on jännitetty uusien ryhmien aloittamista ja oltu innoissaan uuden alun äärellä.

Kuopion kansalaisopisto on suuri oppilaitos, jossa työskentelee n.250 opettajaa. Opistossa opetetaan hyvin monenlaisia asioita: esim. liikuntaa, kieliä, monia eri taiteen aloja, kotitaloutta, sekä monia erilaisia kädentaitoja. Lukuisat opettajamme ovat näiden eri alojen ammattilaisia. Opetettavan aineen hallinnan lisäksi kansalaisopistossakin halutaan panostaa opettajien opetustaitoihin. Pedagogisen laadun ja osaamisen tukemiseksi tehdään töitä jatkuvasti. Konkreettisin tuki opettajalla työssään on kollegat. Jokaisella tuntiopettajalla on työparinaan kurssin vastuuopettaja, jonka kanssa kurssin opetusasioita on mahdollista pohtia yhdessä.

Kuten muissakin oppilaitoksissa, myös kansalaisopistossa opetustyö pohjautuu opetussuunnitelmaan. Opetussuunnitelma on asiakirja, jossa määritellään opetuksen sisältöjä, toteutustapoja, tavoitteita sekä kuvataan miten opetusta/oppimista voi arvioida. Opetussuunnitelmia on erilaisia, eri oppiaineisiin ja koulutusmuotoihin omansa.

Kuopion kansalaisopiston opetussuunnitelman perusteet kuvaa yleisesti vapaan sivistystyön periaatteita, tavoitteita ja toteutusta toiminta-alueellamme.  Tämä asiakirja on hyväksytty Hyvinvoinnin edistämisen lautakunnassa 6/2018. (alla linkki)
https://bit.ly/2xiNhji

Koko opiston yhteisen opetussuunnitelman perusteiden lisäksi jokaiselle ainealueella on laadittu omat opetussuunnitelmat juuri kyseisen alan pedagogiset erityispiirteet huomioiden. Nämä ainealuekohtaiset suunnitelmat oli ajankohtaista päivittää viime keväänä. Opetussuunnitelmissa haluttiin päivittää tavoitteita ja sisältöjä vastaamaan nykyistä tarvetta. Uutena painotuksena suunnitelmissa huomioitiin mm kestävä kehitys. Suunnitelmia tehtiin laajasti yhdessä opetushenkilöstön kesken, eri ainealueiden tuntiopettajia ja vastuuopettajia oli mukana työssä.

Ainealuekohtaiset opetussuunnitelmat löytyvät kunkin ainealueen omilta peda.net-sivuilta. https://peda.net/kuopio/kansalaisopisto

Kansalaisopistossa on tarjolla taiteen perusopetusta käsityössä ja kuvataiteessa. Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta. Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmat perustuvat opetushallituksen antamiin opetussuunnitelman perusteisiin. Nämä opetussuunnitelmat uudistettiin valtakunnallisesti tänä vuonna. Kuopion kansalaisopistossa nämä ops:it menivät kasvun ja oppimisen lautakunnan hyväksyttäviksi viime kesäkuussa.

Kasvavana koulutuksen alana kansalaisopistossa on viime vuosina ollut muualta Suomeen muuttaneiden opetus. Tähän tarpeeseen laadittiin lukutaidon, aikuisten perusopetuksen ja suomi toisena kielenä –opetuksen yhdistetty opetussuunnitelma.


Kansalaisopistolla tehdään opetustyötä rakkaudesta omaa alaa kohtaan. On innostavaa kokoontua ryhmiin sellaisen asian äärelle, joka kiinnostaa kaikkia paikalle tulleita. Substanssin hallinta ja kiinnostus opetustyöhön antaa hyvän pohjan opettajan työlle. Lisäksi taustalla on hyvä olla jonkinlainen pedagoginen runko, johon opettaja voi tarvittaessa nojata, ja jota pitkin edetä. Sellaiseksi rungoksi on kaikki viime keväänä laaditut opetussuunnitelmat tehty. Opetussuunnitelma on opettajalle työväline kurssien ja opetuksen suunnitteluun, sekä peili omien pedagogisten käytäntöjen kehittämiseen.

Opiskelijoille päivitetyt opetussuunnitelmat näkyvät laadukkaana ja ajanmukaisena opetuksena.


Käsityökoulu Taiturissa ja kuvataidekoulu Värikkäässä 
opetetaan taiteen perusopetuksen ops:n mukaan.

Teksti: Anna Pohjalainen

Työskentelyä kansainvälisessä pienryhmässä

Terveiset Erasmus+ hankkeen rahoittamalta opintomatkalta! Pitkän etsinnän ja selvittelyn jälkeen koulutuskohteeksi valikoitui laadukkaalta vaikuttanut toteuttajataho Europass Teacher Academy. Se on yksi laajimmista Erasmus+ koulutuksia toteuttavista tahoista. Europass Teacher Academy tarjoaa kymmenittäin erilaisia kursseja pitkin vuotta. Pääteemoina kursseilla on oppilaitoshenkilökunnalle suunnatut kielet, ICT ja taide sekä johdolle suunnatut omat kurssinsa. Kurssikeskuksella on toimipisteitä ympäri Eurooppaa.

Koulutuksemme teemana oli Social Media in the Classroom, ja se oli kestoltaan yhteensä 30 tuntia. Kouluttajana toimi italialainen digiopetuksen aikuiskouluttaja Barbieri. Pienryhmässämme oli opettajia lisäkseni Puolasta, Hollannista, Virosta ja Saksasta yhteensä 9 hlöä. Yhtenä päivänä ryhmämme mukana oli myös egyptiläinen opettajaharjoittelija, joka seurasi opetusta ja osallistui työskentelyymme. Työskentelimme päivittäin ryhmätöitä tehden, keskustellen ja harjoitellen eri työkalujen käyttöä. Koska osa ohjelmista oli jo ennestään osallistujille tuttuja, pääsimme suoraan keskittymään soveltavaan käyttöön.

Koulutus toteutettiin Europassin Firenzen kurssikeskuksen tiloissa, joka sijaitsi – paikallisen mittapuun mukaan - uudessa 1900-luvun alussa rakennetussa palatsissa vanhassa kaupungissa. Suuri osa vanhan kaupungin rakennuksista on keskiajalta.

Eri digityökalujen harjoittelun lisäksi oli hienoa päästä keskustelemaan eri maiden käytännöistä digiopetuksen suhteen. Sanomattakin on selvää, että käytännöt vaihtelivat suuresti työvälineiden, ohjelmien ja tietoturvaan liittyvien käytäntöjen kanssa. Hollannin kouluissa vaikutti olevan suomalaisten tapaan rohkeaa tarttumista digitaalisuuteen kokeilukulttuurin periaatteen mukaisesti. Varsovan lukiossa ei oltu siirrytty vielä lainkaan hyödyntämään sähköisiä lomakkeita esimerkiksi opiskelijakyselyissä. Saksan peruskouluissa tai lukioissa taas ei ollut lupaa käyttää minkäänlaisia oppimisalustoja opetuksessa. Perusteluna tälle on se, että koulut eivät voi opetuksen kautta pakottaa opiskelijoita ottamaan Facebookia tms. käyttöönsä. Säädöksien tiukkuus vaihteli hieman Saksan eri osavaltioiden mukaan.

Lopuksi lupasin antaa tässä blogikirjoituksessa vastauksen Facebookiin laittamaani arvoitukseen. Alla näet arvoituskuvan ja sen jälkeen oikeat vastaukset. Kuinka monta paria löysit oikein?

Erasmus+ Teacher Training Course: Social Media and Web Solutions in the Classroom (esittelyvideo YouTubessa)



Kaupunkikuvaa Firenzestä:

Teksti ja kuvat: koulutussuunnittelija Jonna Jäntti

Opiskelu kannattaa aina

Kansalaisopisto tarjoaa hyvän lähtökohdan laadukkaaseen, käytännönläheiseen, omakohtaiseen ja vapaamuotoiseen opiskeluun. Itsensä kehittäminen on jatkuvaa elämän taitojen hiomista, niin opiskelijoille kuin opettajillekin. Kansalaisopiston tuntiopettaja Heikki Remes kannustaa kansalaisopistolaisia, niin opiskelijoita kuin opettajiakin, hyödyntämään opiston tarjoamia mahdollisuuksia monipuolisesti.

Itse hän kertoo saaneensa lisäpotkua Erasmus+ mobility -opintomatkaltaan Saksaan. Matkaraportissaan (Erasmus+ mobility - adult education for teachers) Heikki toteaa ”I warmly recommend and encourage Erasmus+ mobility program to other persons. It opens your eyes to other practicies and strengthens your self-confidence".

Tutustu Heikin ”matkapäiväkirjaan” Makumatka – saksalaiset viinit suomalaisessa ruokapöydässä. Kirja kiteyttää matkalta saatua tietoutta saksalaisten viineistä sekä niiden taustoista, sekä yhdistelee viinejä suomalaisen lähiruoan kanssa. Viinikirja elää ajassa ja nostaa viinitietouden, nautinnollisuuden, luonnonmukaisuuden, osaamisen ja yhteisöllisyyden esille.

Kansalaisopistolaisille kirja on ostettavissa Puistokartanon kahviosta.

Hinta 20 €

Laita kirjan hinta kirjekuoreen ja pudota se kansalaisopiston Puistokartanon asiakaspalvelupisteen takana olevaan Heikki Remeksen riippukansioon.

Heikki Remes, wineman, says that he found the end of the rainbow while walking in the vineyards!

Virtaa ja ideoita liikunnanopetukseen Erasmus+ -vaihdosta

Toimin Kuopion kansalaisopistossa vastaavana liikunnanopettajana ja minulle tarjoutui mahdollisuus päästä opettajavaihdon kautta koulutukseen ulkomaille Erasmus+ -hankkeen kautta. Koulutuskohteeksi valikoitui suomalaisten liikunnanopettajien suosittelema Sportforum Mals, joka järjestettiin 22.–28.7.2017 Pohjois-Italiassa jo kuudetta kertaa.

Kuva: Sari Saarelainen

Sportforum kokosi tällä kertaa 285 innokasta liikunnanopettajaa 20 maasta, jopa Taiwan oli edustettuna 20 osallistujalla. Myös kurssin opettajakattaus oli vaikuttava: yli 50 opettajaa perehdytti osallistujia liikunnanopetuksen saloihin tarjonnan vaihdellessa perinteisistä liikuntamuodoista uusiin virtauksiin.

Kuva: Sportforum järjestelytoimikunta

Kuva: Sari Saarelainen

Päällimmäisenä koulutuksesta jäi laadukkaiden koulutussisältöjen lisäksi mieleen energinen ja avoin ilmapiiri koko porukan kesken. Ensikertalaisenkin oli helppo sujahtaa ryhmään mukaan. Järjestäjien ansioksi on laskettava laadukkaiden koulutussisältöjen ja liikuntapaikkojen lisäksi myös monipuolinen iltaohjelma, joka tarjosi ruoan lisäksi musiikkielämyksiä mm. paikallisten kuorojen ja Big Bandin voimin.

Kuva: Sportforum järjestelytoimikunta

Kuva: Sportforum järjestelytoimikunta

Kuva: Sari Saarelainen

Sportforum järjestetään Italiassa taas kahden vuoden päästä, voin hyvillä mielin suositella kollegoille. Lisäksi liikunnanopettajien kannattaa huomioida kotimaassa Vierumäellä Suomen urheiluopistossa kesällä 2018 jo 12. kertaa järjestettävä International Seminar for Physical Education Teachers.

Liikunnan iloa syksyyn!

Sari Saarelainen

Etelä-Tirolin Sportforum Malsista videokooste (saksaksi)

Video © Rai Sender Bozen

Matka, joka jokaisen opiston opettajan tulisi tehdä

Tiedän, että olen ollut onnekas. Ei ole itsestään selvää, että työnantaja kannustaa lähtemään kesken opetuskauden syyspimeillä työn perässä matkalle lämpimään maahan, oppimaan opettamista. Niin kuin vaikkapa Portugaliin asti kolmeksi viikoksi.

Erasmus+ -vaihto-ohjelma mahdollistaa kansalaisopistossamme opettajavaihdokset kahden kuluvan vuoden aikana. Minulla matkani kesti kolme viikkoa ja jakautui kahden eri musiikkioppilaitoksen kesken. Niiden viikkojen aikana seurasin musiikin opetusta 500 oppilaan konservatoriossa Santaremin kaupungissa, tunnin matkan päässä Lissabonista sekä muutaman sadan oppilaan lissabonilaisessa yksityisessä musiikkikoulussa New Music Schoolissa. Seurattuja opetustunteja kertyi kymmeniä, samoin tapaamiani opettajia.

Musiikkikoulujen opetus vaihteli yksilöopetuksesta muutamiin ryhmiin. Tällä hetkellä Suomessa ja erityisesti kansalaisopistoissa ollaan Portugaliin verraten edelläkävijöitä ryhmäopetuksessa ja sen monimuotoisuudessa. Toisaalta Portugalissa painotetaan musiikkia harrastettaessa oman instrumentin tuntemukseen ja osaamiseen, jonka takia musiikin opetus onkin pitkälti yksilöopetusta.

Tärkeintä antia olivat opettajien kanssa käydyt keskustelut, toimintatapojen vertailu ja omien ajatusten kiireetön muhiminen. Vai mitä sanoisitte meillä opettajien yhtä aikaa pitämistä tauoista syrjäseutujen kouluilla ja eri kurssien oppilaiden yhteisryhmäytymisestä taukojen aikana, eri ainealueiden yhteissuunnittelusta tai opetuksen aikatauluttamisesta samoille päiville, jolloin koko perhe voisi harrastaa samaan aikaan samassa paikassa? Entä miltä kuulostaisi monimuotoinen pienryhmäopetus eri ainealueiden kesken?

Muhineet ajatukset ja opetuksessa tehdyt huomiot olivat tuskin Portugalin tuliaisia. Ne olisivat syntyneet, ainakin osittain, samalla tavalla oman kansalaisopistomme opetusta seuraamalla. Eroavaisuus olikin oman työn kiireettömyydessä ja opetuksen seuraamisen mahdollisuudessa, jotka auttoivat havainnoimaan, kyseenalaistamaan ja keksimään uusia avauksia jo hyvään ja laadukkaaseen musiikin opetukseen. Matkalla syntyneille ajatuksille oli kerrankin tilaa kesken hektisen opetuskauden. Toisaalta oman työpaikan ja suomalaisen koulutuksen arvostaminen nousivat jälleen pinnalle.

Samalla omaan opetukseeni tuli ripaus uutta ja vanhaa, ehkä tältä vuodelta unohtunuttakin. Matka toi opetukseen uuden, asiakaslähtöisen näkökulman ja ajatuksia, miten tukea yhä enemmän kansalaisopistomme musiikinopettajien opettajuutta. Ja se matka, joka jokaisen opettajan tulisi tehdä, ei ole maantieteellinen. Se tapahtuu oman ajattelun, oman tuntemuksen sisällä. Sillä on merkitystä omaan opettajuuteen sekä siihen, miten opettajuuden näkee oppilaiden silmin. Se on matka, joka muuttaa oman ajattelun.

Petra Lisitsin-Mantere

Kuopion kansalaisopisto 100 vuotta – aina ajassa!

Vuonna 1916 kaupungin huomattavasti kasvaneesta lukusalista ja kansankirjastosta museotalon yläkerrassa muodostettiin Suomen ensimmäinen kansalaisopisto – Kuopion kansalaisopisto. Elinvoimaisena säilymiseen näinkin pitkähkön tovin on vaikuttanut suuresti se, että opisto on muuttanut toimintansa sisältöjä ja painopistealueita ajan hengen mukaisiksi vastaten samalla paikallisiin tarpeisiin. Esimerkiksi 1910-luvulla opetuksen päämäärä oli tiedon- ja valistushalun herättäminen ja tien viitoittaminen saavutettavissa oleville sivistyslähteille. 1940-luvulla puolestaan pyrittiin erityisesti helpottamaan karjalaisen siirtoväen juurtumista uudelle asuinseudulleen.

Näin juhlavuoden kunniaksi on tullut tutkailtua normaalia tarkemmin opiston vanhoja asiakirjoja. Jo alusta alkaen on mukana ollut pedagogiikan merkitys, talouden reunaehdot ja huoli nuorten osallistumisesta. Kollega Väinö Liukkonen pohti asiaa näin 30-luvulla: Nuorta ihmistä ei miellytä raskas opiskelutyö, varsinkin, jos se vaatii itsenäistä ajattelua. Opetuksen tulisi mahdollisimman paljon perustua havainnollisuuteen, tai oppiaineen tulisi käytännölliseltä kannalta kyetä herättämään oppilaan mielenkiinto. Tähän tarvitaan mm. välineitä ja lisäksi se vaatisi lisäyksiä oppiaineisiin, mihin ei ole nykyisin taloudellisia mahdollisuuksia. Onhan niin, että opiston opinto-ohjelmasta on puuttunut useita huomattavia aineita, kuten musiikki ja piirustus, jotka ovat nuorille erityisen sopivia siksi, että ne vetoavat tunnepuoleen ja toimintaviettiin ja lisäksi monia käytännöllisiä aineita, jotka opiston ohjelmasta eivät saisi puuttua. Kuopion kansalaisopisto on yleensä kiinnittänyt huomiota melko vaikeatajuisiin aineisiin ja siitä mahdollisesti johtuu, että oppilaspolvi pyrkii vanhenemaan. Tämä arvokas tieto täytyykin muistaa tulevaa opetussuunnitelmaa tehtäessä!

Myös kansalaisopiston yhteiskunnallinen tehtävä on ollut niin lainsäätäjän kuin opetuksen järjestäjän pohdinnassa tärkeässä osassa jo miltei 100 vuotta sitten. Pääasia on oleva todellisen, ennen kaikkea ajattelevan kansalaisen luominen yhteiskuntaa varten, ja aineita, jotka tarkoittavat tätä, ei saa puuttua; jo lainsäädäntö edellyttää, että näitä aineita on tarpeellinen määrä. Kysymys on siitä, mitä ja miten opisto opettaa. Olisi paljon valittavia, mutta opisto voi ottaa omikseen vain yhden periaatteen, totuuden etsimisen ja ihmisen henkisten kykyjen kehittämisen näkökohdat. Muu on sille vierasta. Objektiivisuuden ohella ollaan ennakkoluulottomia – se on eräs tosisivistyneen tunnusmerkki ja sellaisiahan opisto pyrkii luomaan. Näitä varmoja ja vakaita periaatteita noudattaen voi opisto tulla eri ihmisryhmien keskeisen vuorovaikutuksen tyyssijaksi ja vaikuttaa ymmärrystä ja hyvää tahtoa herättävästi. (V. Liukkonen 1936)

Tänä päivänä opistotoiminta nähdään yhä enemmän ennaltaehkäisevänä työnä. Ensimmäisen vuoden 213 opiskelijasta on sadassa vuodessa kasvanut yli 25 000 aktiivisen kurssilaisen joukko, joka omaehtoisesti tulee kehittämään tietojaan ja taitojaan vapaa-ajallaan. Kansalaisopiston ovesta purkautuu tyytyväisen näköistä väkeä ulos päivittäin, ei voi olla huomaamatta kuinka kävijät arvostavat opistotoimintaa tänä päivänäkin. Opiskelijamme sanoin v. 2016: kansalaisopisto on tärkeä osa kaupungin ja valtionkin infrastruktuuria, kuten myös kirjasto, terveydenhoito ja vaikkapa katuvalot!


Kirsti Turunen
Kuopion kansalaisopiston rehtori
(julkaistu 15.6.2016 KoL:n sivulla)