Näytetään tekstit, joissa on tunniste aivoterveys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste aivoterveys. Näytä kaikki tekstit

29.9.2025

Kieltenopiskelun merkitys tekoälyn aikakaudella

Kuopion kansalaisopiston sakasan kielen tunnilla neljä opiskelijaa, kolme naista ja yksi mies. Kuvituskuva.

Elämme maailmassa, jossa tekoälyllä toimivat käännöspalvelut ovat jokaisen ulottuvilla. Jokaisella on taskussaan kännykkä, ja muutamalla napin painalluksella voimme kääntää tekstiä monista eri kielistä ja saada heti ymmärrettävän tuotoksen. Tämä kehitys on mullistanut viestinnän ja avannut ovia, jotka olivat aiemmin suljettuina. Vaikka tekoälypalvelut tarjoavat lukuisia etuja, kieltenopiskelu säilyttää silti tärkeän paikkansa.

Vaikka tekoäly tuottaa ymmärrettäviä ja usein myös virheettömiä käännöksiä, kieltenopiskelu on paljon enemmän kuin pelkkää käännösten ymmärtämistä. Se avaa oven kohdekielen kulttuuriin, mikä rikastuttaa elämää. Uuden kielen oppiminen tuo mukanaan uuden tavan nähdä maailma ja kokea elämä. Käännöspalvelut voivat kyllä auttaa ymmärtämään perusviestejä, mutta ne eivät voi korvata ihmisten välistä aitoa yhteyttä. Ne voivat olla epätarkkoja tai kontekstitajuttomia. Kulttuurisidonnaiset ilmaisut, sanaleikit ja idiomit voivat jäädä kääntämättä oikein, mikä voi johtaa väärinymmärryksiin. Kulttuurisen kontekstin taju auttaa välttämään kulttuurisia virheitä ja mahdollistaa syvällisemmän ja aidomman vuorovaikutuksen syntymisen. Vaikka tekoäly onkin erinomainen apu kieltenopiskelussa, on tärkeää pystyä arvioimaan sen tuottamaa sisältöä. 

Tutkimusten mukaan uuden kielen oppiminen parantaa aivotoimintaa ja kognitiivisia kykyjä. Vieraan kielen oppiminen on nimittäin monimutkainen prosessi: täytyy painaa mieleen äänteitä ja sanoja sekä tottua uudenlaiseen lauserakenteeseen. Aivoissa tapahtuu tällöin paljon. Hermosolujen välille syntyy uusia yhteyksiä ja muisti paranee. Monikielisillä ihmisillä on usein parempi kyky ratkaista ongelmia, ajatella joustavasti ja keskittyä. Tästä on hyötyä monenlaisissa tilanteissa.

On olemassa paljon erilaisia sovelluksia, joilla kieltä voi opiskella itsenäisesti. Vuorovaikutuksella ja yhdessä oppimisella on kuitenkin iso merkitys. Yhdessä pohtiminen, ajatusten vaihtaminen sekä kyseenalaistaminen rikastuttavat oppimisprosessia ja syventävät ymmärrystä. Kun opitaan yhdessä, syntyy luonnollinen tukiverkosto, joka kannustaa ja motivoi pysymään opiskelutavoitteissa. Yhteisöllisyys tekee oppimisesta paitsi tehokkaampaa myös mielekkäämpää, sillä jaetut onnistumiset ja haasteet vahvistavat yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Kieltenopiskelu tarjoaa siis monenlaisia etuja, jotka eivät ole saavutettavissa pelkästään käännöspalveluiden avulla. Se rikastuttaa elämää, lisää kognitiivista toimintaa ja mahdollistaa aidommat yhteydet ihmisten välillä. Siksi on tärkeää ja merkityksellistä opiskella kieliä myös tekoälyn aikakaudella.

Marjo Markkanen
Kuopion kansalaisopiston kielten suunnittelijaopettaja, innokas sukututkija ja saksalaisen kulttuurin harrastaja.

Kolumni ilmestyi Koillis-Savossa ja Pitäjäläisessä syyskuun 2025 lopussa.


Syksy saapuu – ja niin saapuu myös kansalaisopistojen kurssihulina!

Kuopion kansalaisopiston punatiilinen päätoimipiste, Puistokartano. Kuvituskuva.

Kesän jälkeen tekee hyvää ravistella aivot hereille ja sukeltaa uuteen – vaikka villasukat jalassa ja kahvikuppi kädessä. Kansalaisopistot ympäri Suomen avaavat ovensa kaikille uteliaille oppijoille, olitpa sitten ensikertalainen tai vanha konkari. Tarjolla on kaikkea maan ja taivaan väliltä: taideaineita, kieliä, käsitöitä, liikuntaa, kokkailua ja tietotekniikkaa – eli juuri niitä taitoja, joilla pärjää arjessa. Ja jos lähikurssille ei ehdi, ei hätää – verkkokurssit odottavat klikkausta, vaikka pyjamassa!

Kansalaisopistojen perusrahoituksen leikkaaminen on valitettavasti jälleen esillä valtakunnallisena säästökohteena. Valtiovarainministeriön budjettiehdotus vuodelle 2026 uhkaa leikata kansalaisopistojen rahoitusta 11 miljoonalla eurolla. Ja kyllä, se kirpaisee – etenkin kun jo aiemmin leikattiin 12,5 miljoonaa. Vapaata sivistystyötä tekevät opistot ovat monen kansalaisen henkireikä. Opistojen kautta pääsee kohtuullisen huokealla hinnalla harrastusten pariin. Kyse ei ole pelkästään viihteestä, vaan monet taidot ovat hyödyllisiä tai jopa välttämättömiä arjessa.

Kansalaisopistot toimivat läpi Suomen ja siten edistävät kansalaisten tasa-arvoisia mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen. On todella harmillista, jos vapaan sivistystyön yhteiskunnallista merkitystä ei osata arvostaa yhtenä demokratian peruspilarina.

Kansalaisopistot eivät ole vain oppimisen keitaita, vaan myös hyvinvoinnin supervoimia. Nyt on aika päättää, mitä teet, kun ilmat viilenevät ja tuuli puhaltaa puissa. Haluatko oppia uutta, päivittää taitojasi tai hypätä ihan uusille urille? Meillä on kursseja joka lähtöön – nopeita, hitaita, verkossa, livenä, aamulla, illalla... kuin buffet, mutta aivoille. Tule mukaan, Innostu ja onnistu – opiskelu kannattaa aina! ilmoittaudu kursseille verkkokaupassamme ja syksysi ei taatusti ole tylsä!

Kirsti Turunen
Kirjoittaja on ahkera mummoilija ja puutarhaa vapaa-aikoinaan rapsuttava Kuopion kansalaisopiston rehtori.

Kolumni ilmestyi Koillis-Savossa ja Pitäjäläisessä elokuun 2025 lopussa.


Älä jää yksin, osallistu!

Ryhmä naisia ja kaksi miestä valkotaulun edessä. Ryhmä on Kuopion kansalaisopiston teatteriryhmä Ilon kautta. Kuvituskuva.
Kuvassa Kuopion kansalaisopiston teatteriryhmä Ilon kautta

Me ihmiset olemme erikoisia ja ainutlaatuisia olentoja täällä maailmassa. Meissä on edelleen tiettyä primitiivistä rakennetta eli meillä on laumaeläimen aivot, mutta erittäin monimutkainen sosiaalinen kognitio. Sosiaalinen kognitio on tapa, jolla ajattelemme muita. Se on väline sosiaalisten suhteiden ymmärtämiseen. Sosiaalisen kognition kautta ymmärrämme muiden ihmisten tunteet, ajatukset, aikomukset ja sosiaalisen käyttäytymisen.

Tutkimusten mukaan yksinäisyyden kokemus aktivoi samoja aivoalueita kuin fyysisen kivun kokeminen. Erään teorian mukaan yksinäisyyden tunne on kehittynyt aikojen saatossa ohjaamaan meidät hakeutumaan sosiaaliseen kanssakäymiseen, samalla tavoin kuin nälkä ohjaa meidät syömään, näin on todennut yksinäisyyden teemasta professori ja aivotutkija Minna Huotilainen.

Tutkimuksissa on viitteitä, että pitkittyneenä yksinäisyys muovaa monia eri aivoalueita heikentäen tiedonkäsittelyä ja muistia sekä lisää etenkin muistisairauden riskiä. Yksinäisyys voi myös muovata hermoyhteyksiä niin, että ihminen alkaa välttelemään sosiaalisia kontakteja, muodostaen näin negatiivisen kierteen. Yksinäisyys siis näkyy aivoissa. (Aivosäätiö)

Vastaavasti sosiaalinen vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa suojaa aivosairauksilta. Tätä teemaa nostan aina aika ajoin esille omilla Huolla aivot virkeiksi -kursseilla. Me hyödymme monella tapaa, kun altistamme itsemme vuorovaikutuksille. Vuorovaikutus aktivoi useita aivojen eri osa-alueita, jotka liittyvät muun muassa ennakointiin, muistiin, reagointiin ja toisen havainnointiin sekä ymmärtämiseen.

Rohkenisimmeko kysyä naapuria mukaan kävelylle tai koiraa ulkoiluttamaan? Voisinko tehdä jotain yhdessä jonkun toisen kanssa, jota teen yleensä yksin? Sosiaalinen vuorovaikutus tuo piristystä. Voisimmeko poiketa rutiineistamme ja tuunata arkemme sosiaalisemmaksi? Suosittelen kokeilemaan. 

Älä siis jää yksin vaan osallistu. Osallistuminen ja sosiaalinen vuorovaikutus ovat mahdollisia harrastustoiminnassa esimerkiksi yhdistysten, yhteisöjen ja kansalaisopiston toimintaan osallistumalla. Rohkaistu! Tutustu uteliaasti oman paikkakuntasi harrastustoimintaa ja tule mukaan. Taklataan yhdessä yksinäisyyttä.

Sari Summanen
Kuopion kansalaisopiston suunnittelijaopettaja sekä Nilsiän ja Juankosken aluevastaava, joka harrastaa jatkuvaa oppimista ja itsensä kehittämistä.

Kolumni ilmestyi Koillis-Savossa ja Pitäjäläisessä helmikuun 2025 lopussa.