Kirjallisuuspiiri - kuukauden kohokohta
Kuva: Katja Väänänen
Kuopion maaseudulla, Lamperilassa on kokoontunut jo useita vuosia, en edes muista montako, kirjallisuuspiiri. Kerran kuussa Monarin piha täyttyy autoista ja pitkän pirtinpöydän ääreen kokoontuu eri ikäisiä, eri puolilta kaupunkia ja eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä. Heitä kaikkia yhdistää yksi yhteinen tekijä: rakkaus kirjoihin. Valtaosa piiriläisistä on ollut mukana aikojen alusta, tuoreimmatkin jäsenet jo kaksi vuotta. Osa on löytänyt tiensä piiriin opiston oppaan kautta, jotkut ystävän mukaan pyytämänä. Kaikille heistä kirjallisuuspiiristä on tullut pysyvä harrastus, joillekin kuukauden kohokohta, jota odotetaan innolla.
Kirjallisuuspiiriläiset kehuvat kilvan ryhmän henkeä: täällä saa höpöttää omia mielipiteitään, eikä tarvitse pelätä ja jännittää. Vaikkei aiemmin olisikaan tottunut jakamaan omia ajatuksiaan lukemastaan, ei se tässä piirissä tuota lainkaan vaikeuksia - ryhmä ottaa omakseen.
Kirjallisuuspiirin luotsaajana valitsen luettavat kirjat pitkälti oman mieltymykseni ja kiinnostukseni mukaan. Ajoittain kyselen ryhmän toiveita esim. tyylilajista tai genrestä. Koetan valikoida teoksia, joiden kirjoittajat sijoittuisivat eri puolille maapalloa ja olisivat sekä miehiä että naisia. Useimmiten kotimaiset kirjailijat tuntuvat tosin pääsevän ääneen eniten.
Yhdessä irti enemmän
Piiriläiset pitävät hyvänä, että joku toinen on valinnut kirjat heille valmiiksi, näin heidän tulee luettua teoksia, jotka muuten jäisivät kirjaston hyllyyn. Vuosien varrella piirissä on käsitelty mitä moninaisimpia teemoja sodasta runojen ja sukupuolisen moninaisuuden kautta kuolemaan, aavikolle ja lihavuuteen. On ihmetelty uskonnollisia yhteisöjä, venäläistä näytelmäkirjallisuutta, veijarinovelleja ja järjestettyjä avioliittoja.
Ryhmäläisten erilaiset elämäntilanteet ja ammatit varmistavat sen, että keskustelu on runsasta ja polveilevaa. Kuunnellessa toisten mielipititä ja lulukokemuksia samasta teoksesta oppii itsekin uutta. Toisten piiriläisten mielipiteet avaavat silmät näkemään luettua eri tavalla.
Kirjoja monessa muodossa
Niin monta kuin on lukijaa, on kirjojen lukutapojakin. Osa valitsee yhä perinteisen paperikirjan, itsekin kuulun niihin. Toisille äänikirja on hyvä valinta esim. siivotessa, jotkut puolestaan lukevat teokset e-kirjoina sähköiseltä lukulaitteelta. Yhtä kaikki, pääasia on tarinoiden kuluttaminen.
Kirjallisuuspiirin ansiosta lukeminen on lisääntynyt. Sunnuntain kokoontumisissa saa toisilta piiriläisiltä vihjeitä uusista kirjoista ja kirjailijoista. Luetut teokset synnyttävät myös keskustelua kulloisenkin aiheen pohjalta, ja joskus sen vierestäkin. Mutta se ei haittaa - tärkeintä on keskustelu ja kuulluksi tuleminen.
Lamperilan kirjallisuustuokio jatkuu jälleen tammikuussa. Uudet jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita mukaan!
Teksti: Katja Väänänen, kurssin opettaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti