Sivistys voidaan määritellä monella tavalla. Se voi olla korkeaa koulutusta, laajaa yleissivistystä, innostusta oppimiseen, hyvinvointia ja tasapainoista elämää tai vaikka hyvää käytöstä. Jokainen meistä voi määritellä sivistyksen itselleen omalla tavallaan. Oma käsitykseni sivistyksen merkityksestä alkoi muodostua jo lapsuudessani täällä Nilsiässä. Äitini kasvoi vaatimattomissa oloissa, eikä hänellä ollut mahdollisuutta koulutukseen. Silti juuri hän oli ihminen, joka kannusti lapsiaan ja lapsenlapsiaan opiskelemaan. Omien opiskelujeni myötä olen oppinut että kaikkein tärkeintä on kuitenkin sydämen sivistys. Minulle se tarkoittaa esimerkiksi uteliasta elämänasennetta uuden oppimiseen ja tapaa, miten suhtaudun ympäröivään maailmaan ja omaan elämääni. Myös se, miten hyödynnän omia voimavarojani hyvinvointini ja yhteisen hyvän edistämiseksi kuuluu mielestäni sivistykseen.
Kuopion kansalaisopistoissa oppimiseen ja itsensä sivistämiseen on jokaisella mahdollisuus. Oppiminen on ennen kaikkea oikeus eikä se kuulu vain nuoruuden kouluvuosiin tai työelämän tarpeisiin. Koulutuksen saavutettavuus ja koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen ovat kuuluneet kansalaisopistojen toimintaan alusta saakka.
Kuopiossa kansalaisopistotoimintaa on ollut 100 vuotta ja Nilsiässäkin jo 50 vuotta. Kuopion kansalaisopisto perustettiin aikana, jolloin työ oli raskasta ja päivät pitkiä. Vaikka työelämä on muuttunut ja olot parantuneet, niin sama teema työn kuormittavuudesta on yhä esillä. Ihminen tarvitsee edelleen hektisen työn vastapainoksi aikaa ja mahdollisuuksia virkistäytymiselle ja palautumiselle. Opistotoiminta voi monelle olla se kaivattu oma tila, jossa pääsee tekemään itselle mieluisia asioita ilman kiirettä ja stressiä. Tänä päivänä kansalaisopistotoiminta nähdään yhä enemmän ennaltaehkäisevänä työnä. Ensimmäisen vuoden 213 opiskelijasta on sadassa vuodessa kasvanut yli 25 000 aktiivisen kurssilaisen joukko, joka omaehtoisesti tulee kehittämään tietojaan ja taitojaan vapaa-ajallaan.
Itä-Suomen yliopistossa on tutkittu, että suuri osa kansalaisopistossa opiskelevista kokee henkisen hyvinvoinnin lisääntyneen opintojen myötä. Suomi nousuun sivistystyöllä -esitutkimuksen tulokset kertovat kuinka kansalaisopistoon sijoitettu euro tuottaa opiskelijoille ja yhteiskunnalle vähintään kolminkertaisen hyödyn. Hyöty muodostuu säästöjen ja tuottavuuden yhteissummasta: kun opiskelijan hyvinvointi opiskelun myötä lisääntyy, muun muassa yhteiskunnan sosiaali- ja terveysmenot vähenevät samaan aikaan kun yksilön työelämätaidot sekä motivaatio itsensä kehittämiseen ja itsestään huolehtimiseen kasvavat.
Koko itsenäisen Suomen ajan ovat kansalaisopistot eri puolella Suomea pyrkineet omalta osaltaan huolehtimaan ihmisten hyvinvoinnista, siitä sydämen sivistyksestäkin. Tätä työtä on ilo tehdä kansakuntamme hyväksi myös tulevaisuudessa.
Hyvinvointia ja sydämen sivistystä meidän kaikkien Jouluun!
Teksti: Kirsti Turunen, Kuopion kansalaisopiston rehtori
Artikkeli on julkaistu Nilsiän Joulu -lehdessä 24.11.2017.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti