Elämme sivistyksen teemavuotta. Aihe koskettaa meitä jokaista, mutta oletko tullut ajatelleeksi, että itsessään se ei ole pysyvä olotila? Sivistyksen ruokkimiseen ja siihen kasvamiseen pitää olla tahtoa ja mahdollisuuksia. Sivistyksen pitää seurata meitä jokapäiväisissä valinnoissamme itsemme, yhteiskuntamme ja planeettamme parhaaksi. Sivistyksen ylläpitäminen vaatii tekoja arjessamme, mutta myös poliittista tahtoa ja vastuuta.
Elämme suurten murrosten aikaa. Jotta voimme kehittyä yksilöinä ja yhteiskuntana, on meidän välttämätöntä laajentaa ymmärrystämme globaaleihin asiakokonaisuuksiin. Tarvitsemme sivistystä herättävää keskustelua silloinkin, kun olemme asioista eri mieltä. Arkisivistystä on kunnioittaa erilaisia mielipiteitä ja ymmärtää, että asiat riitelevät, eivät ihmiset.
Mitäpä, jos haastaisin sinut mukaan sivistysaktivistiksi? Yhdessä voisimme pitää yllä yhteiskunnallista keskustelua vaikeistakin asioista, riitelemättä, mutta eri näkökulmia, vaikeitakin, esiin tuoden. Kansalaisopistot edustavat vapaata sivistystyötä. On kuitenkin muistettava, ettei tieto itsessään ole sivistystä, vaan sen käyttö. Tekoja ei tehdä yksin, vaan yhteistyössä.
Petra Lisitsin-Mantere
Kuopion kansalaisopiston johtava musiikinopettaja, väitöskirjatutkija
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti