Onko pakko?

 

Kuopion kansalaisopiston apulaisrehtori Anna Pohjalainen

Teinien vanhemmille ja opettajille saattaa olla tuttu lausahdus ”ei oo motia”, ei huvita. Itse kukin lienee toisinaan pysähtynyt miettimään, miksi teemme asioita. Tai emme tee. Mikä meitä motivoi työssä, harrastuksessa tai muuten elämässä? Jos esimerkiksi työstään ei löydä muuta iloa kuin palkkapäivän, on motiivi ulkoinen. Sama pätee teiniin, joka laittaa astiat koneeseen vain koska äiti uhkasi viikkorahan perumisella, ei siksi että keittiö olisi viihtyisämpi ja työt jaettaisiin tasapuolisemmin. Motiivi jää ulkoiseksi, ellei itsellä ole halu aidosti tehdä asioita.

 

Ulkoisen motivaation varassa toimiminen vaatii keppiä ja porkkanaa. Nämäkin voivat toimia, mutta sitoutuminen tekemiseen on heikohkoa ja laatu kärsii.

Joissakin asioissa saatamme itse asettaa itsellemme keppejä. Epäonnistumisen pelko tai syyllisyys saattavat olla voimakkaitakin motiiveja jonkun tekemisen taustalla. Ponnistelu ei näiden keppien uhatessa voi tuottaa työn iloa tai hyvää mieltä. Joskus asioita tulee tehtyä myös tavan vuoksi tai velvollisuuden tunnosta. Silloin voi olla aihetta tarkastella, kenen vuoksi tekee asioita ja mihin mieluummin voisi voimavarojaan käyttää. Mikä toisi hyvinvointia itselle ja läheisille? 

Mieleisen asian parissa, sopivan kokoisten haasteiden äärellä, syttyy sisäinen halu tehdä ja saada aikaan, näyttää omaa parasta osaamistaan. Erityisen innostavaa on, kun saamme jakaa asioita yhdessä toisten kanssa tai tuottaa tekemisellämme jollekin toiselle hyvää. Parhaimmillaan olemme, kun saamme tehdä työtä koskevia päätöksiä ja vaikuttaa asioihin. Autonomia ja vapaus ovatkin sisäisen motivaation peruspilareita. Myös työn tai harrastuksen merkityksellisyyden näkeminen on tärkeää motivaation ja hyvinvointimme kannalta. Meidät ihmiset on yleensä koodattu niin, että tekemällä hyvää toisille, saamme itsellemmekin siitä hyvää mieltä. 

Sisäisesti motivoituneillakin on arjessa varmasti pakollisia asioita, jonka tekemiseen ei motia meinaa löytyä. Äkkiä ajatellen vaikkapa kotityöt voivat olla sellaisia, että sydämen palo uhkaa joskus hiipua. Teinin äidin motkotus kotitöistä voi tuntua ulkoisiin motiiveihin perustuvalta, molemminpuoliselta pakolta. Toisaalta se kuitenkin tähtää siihen, että lapsesta kasvaisi muita huomioiva, arjen askareista selviävä itsenäinen ihminen. Vanhemmalla on varmasti sisäinen motivaatio tähän isompaan tavoitteeseen. Sen pitäminen mielessä ja luottamus omaan osaamiseen kasvattajana auttaa jaksamaan läpi arjen jankutusten.

Anna Pohjalainen
Kirjoittaja on kahden teinin äiti, opiskelija ja kansalaisopiston apulaisrehtori.

Esteettömyyttä edistäen ja tasa-arvoa tavoitellen

Esteettömyys ja siihen pyrkiminen ovat olennainen osa nyky-yhteiskuntaa. Esteettömyydellä varmistetaan, että kaikki ihmiset voivat osallistua täysivaltaisesti eri elämänalueille riippumatta vammasta, toimintarajoitteesta tai taloudellisesta tilanteesta. Esteettömyys luo yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Mutta toteutuuko se vielä kaikkialla? 

Valitettavasti ei. Kansalaisopistoissa tähän asiaan on herätty. Seitsemän kansalaisopiston yhteinen, parhaillaan meneillään oleva Esteet nurin! -hanke syntyi, kun alettiin pohtimaan, kuinka opistot voisivat omalta osaltaan edistää osallisuutta ja esteiden madaltamista. Kuopion kanasalaisopisto on yksi hankkeeseen osallistuvista opistoista. Tavoitteenamme on tehdä Kuopion kansalaisopistosta paikka, jossa jokaisella on mahdollisuus oppia ja kehittyä, riippumatta taustasta, asuinpaikasta tai elämäntilanteesta. 

Kuluvan lukuvuoden aikana olemme pyrkineet löytämään keinoja, jotka vahvistavat osallistumisen tasa-arvoa, edistävät esteettömyyttä ja parantavat saavutettavuutta. Olemme tarkastelleet opetuksen, tukitoimien ja opetustilojen esteettömyyttä monelta kantilta, kuunnellen sekä senioreiden että eri alojen kokemusasiantuntijoita. Olemme pyrkineet varmistamaan, että tieto kursseista on helposti saatavilla ja että opiskelu, opetus ja tilat ovat kaikkien saavutettavissa. Vaikka opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä esteettömyyteen opiskelussa ja tiloissa, monille liikkuminen opiskelupaikalle on ollut haaste. Onneksi olemme saaneet myös positiivista palautetta yhteiskyydeistä, jotka osaltaan helpottavat matkustamista. 

Kurssimaksut ovat aiheuttaneet keskustelua vuodesta toiseen. Vaikka kansalaisopistojen kurssimaksut ovat huomattavasti edullisempia kuin muiden tahojen, kustannukset saattavat kuitenkin muodostua esteiksi joillekin. Tätä estettä on madallettu Kuopion kansalaisopistossa opintosetelialennuksilla, työttömien 50 % kurssimaksualennuksella, Kaikukortilla ja alkavana lukuvuonna myös opiskelija-alennuksella (20 %). On tärkeää muistaa myös opiston järjestämät maksuttomat tapahtumat, luennot, näyttelyt ja esitykset, joihin vuonna 2022 osallistui yli 6000 kuntalaista. Kansalaisopisto toimii myös tärkeänä ponnahduslautana kohti työelämää monille tettiläisille, harjoittelijoille ja oppisopimusopiskelijoille. 

Opiskelun lisäksi kansalaisopistot tarjoavat yhteisöllisyyttä, joka voi olla äärimmäisen tärkeää esimerkiksi yksinäisille tai työttömille. Esimerkiksi Kuopion kansalaisopistossa erilaiset ryhmät, kuten mm. palvelutaloissa ja toimintakeskuksissa toimivat laulu- ja liikuntaryhmät, ovat tuoneet iloa monille ja tarjonneet mahdollisuuden sosiaaliseen vuorovaikutukseen. 

Opiskelijoiden monimuotoisuus on myös osa esteettömyyttä. Kuopion kansalaisopisto ei ole pelkästään aikuisten ja seniorien (25 %) oppimisympäristö, merkittävä määrä opetuspaikoista (17 %) on lapsille ja nuorille. Tämä osoittaa, että kansalaisopisto on todellinen oppimisen keidas kaikenikäisille, olivat sitten kyseessä lapset, nuoret, aikuiset tai seniorit. Kansalaisopistossa opiskelee myös lukuisia eri kansallisuuksia. Naisten oppimistarpeisiin opistomme on pystynyt vastaamaan hyvin, mutta siinä, osaammeko vastata miesten opiskelutoiveisiin on vielä petrattavaa. 

Toiveiden kuuleminen ja niissä esiin tulevien asioiden edistäminen on myös iso osa esteettömyyttä. Nyt onkin hyvä aika vaikuttaa ja kertoa, mitä sinä toivot Kuopion kansalaisopistolta. Kuinka me voisimme tarjota mielekkäitä ja esteettömiä opiskelumahdollisuuksia ja edistää tasa-arvoa. 

Johanna Jussila
Kirjoittaja on Kuopion kansalaisopiston suunnittelijaopettaja, jolle tasa-arvo ja esteettömyys ovat sydämen asia.