Tiedä, mitä syöt

Työpöytäni laatikosta osui silmään ruokamessuilta mukaan tarttunut rintanappi, jossa luki ruohonvihreällä pohjalla Tiedä, mitä syöt. Koko kesän ja syksyn olen totisesti tiennyt, mitä suuhuni laitan, kun luonto ja puutarha on luovuttanut satoaan. 

Kesäkurpitsaa oikein ja nurin, keittona, pihveinä, paistoksena ja kakkuna. Perunaa perinteisesti tillitupsun ja voinokareen kanssa, mutta usein myös yrttiöljyn maustamana salaattina. Makeat kirsikkatomaatit sujahtivat suuhun sellaisenaan, mutta superherkkua niistä tuli myös uunissa paahdettuna, samoin kuin punajuurista. Päälle valuttelin hunajaa, jonka ahkeroineet mehiläiset asuvat pesissään vajaan kilometrin päässä. 

Uutena viljelykokeiluna oli mangoldi, joka yllätti helpolla kasvatuksella ja suurella sadolla. Lehtiä napsin salaattiin, paistoin pannulla ja täytin kääryleiksi. Satoisa vihannes kestää lehtikaalin tavoin hyvin kylmää, joten sitä saa nauttia pakkasiin saakka. 

Omenapuuni piti välivuoden, mutta ystäväni puusta omenia riitti minunkin tarpeisiini. Uunissa pehmennetyt kanelin höystämät omenalohkot ovat talvella herkkua maustamattoman jogurtin kera tai kaurapuuron aateloijana. Naapurilta saadun chilisadon tulistama omenahillo höystää hienosti syksyn pataruokia. 

Maaseudulla varttuneena kasvimaa ja oman sadon säilöminen talven varalle on tullut perintönä, samoin kuin marjastus. Ja miten ihanalle mustikka talvella maistuukaan, kun liitän siihen muiston isän kanssa tehdystä marjaretkestä. 

Sen lisäksi, että hyvin valittu ruoka ravitsee meitä, sen kautta voimme myös luoda muistoja ja osoittaa välittämistä toisille ihmisille. Ruoka on myös mitä suurimmassa määrin arvovalinta. Haluammeko tietää, mistä syömämme ruoka on peräisin? Miten se on kasvatettu ja tuotettu? Kaikilla ei ole mahdollisuutta kasvattaa itse suuhunpantavaa, mutta useimmilla meistä on mahdollisuus mennä metsään ja hyödyntää upeaa marja- ja sienisatoamme. Lähes kaikilla on mahdollisuus valita, mitä ruokaa poimii ostoskoriinsa. Valitsemalla kotimaista arvostamme myös hienoa ruokakulttuuriamme sekä ruuan eteen tehtyä työtä koko tuotantoketjussa. Viisaat valinnat, kuten kasvisten lisääminen, vähentävät myös ruokatuotannon ympäristökuormitusta. 

Hyvä ruoka on myös osa hyvää arkea.  Yhdessä valmistettu ja nautittu ateria edistää myös sosiaalista kestävyyttä. Mitä monitahoisempia merkityksiä ymmärrämme ruualla olevan, sitä enemmän kiinnitämme huomiota siihen, kuka sen on valmistanut, miten ja missä se on tehty tai minkälaisen reitin se on kulkenut. Pidetään huolta itsestämme, toisistamme ja ympäristöstämme, lautasellinen kerrallaan. 

Anu Korhonen
Kuopion kansalaisopiston kotitalousopettaja ja innokas siirtolapuutarhuri.

Kolumni ilmestyi 26.9.2024 Koillis-Savossa ja Pitäjäläisessä.

 

Kansalaistaidoilla kohti kestävää tulevaisuutta ja hyvää elämää

Valokuvaaja Vicente Serra.

Jos kysyisimme katugallupissa, mitä kansalaistaidot ovat, vastaukset todennäköisesti vaihtelisivat ruuanlaitosta budjetointiin ja siivouksesta ekologiseen elämään. Joku varmasti liittäisi mukaan teknologiaosaamisen ja digilukutaidon, hyvää lähimmäisyyttä unohtamatta. Kansalaistaidoilla viitataan kaikkiin niihin taitoihin, joita tarvitsemme päivittäisessä elämässämme, kuten Wikipedia asian tiivistää.

Kansalaistaitojen opettelu alkaa kotoa. Tämä vastuu ei ole siirrettävissä millekään muulle taholle, mutta oppilaitokset, kuten kansalaisopistot, ovat erinomainen tuki tällä polulla. Hyvä kansalaisuus ja kansalaisuuteen kasvaminen ovat olleet vapaan sivistystyön, eli kansalaisopistojen ja työväenopistojen, keskeisiä arvoja jo vuodesta 1899 – siis peräti 125 vuotta!

Käsitykset tarpeellisista taidoista ovat muuttuneet ajan myötä. Lypsäminen tai heinänteko eivät ole enää välttämättömiä suurelle osalle nykyihmisistä, mutta vaatteiden korjaaminen tai kolmen päivän kotivara hyödyttävät kaikkia. 1960-luvulla digilukutaitoa ei vielä tunnettu, mutta nykyään se on tärkeä osaamisalue. 

Elämä on elinikäistä oppimista. Uusia kansalaistaitoja tarvitaan ja onneksi niitä voi oppia kansalaisopistoissa. Kansalaisopistot eivät vain välitä tietoa, vaan toimivat myös innostavina kasvualustoina ja auttavat kehittämään kriittistä ajattelua, empatiakykyä ja aktiivista kansalaisuutta.

Kansalaistaidot kunniaan

Kansalaistaidot Kunniaan -hanke on nyt käynnistynyt Kuopion kansalaisopistossa Kansalaisopistojen liiton johdolla. Hankkeen päämääränä on kehittää koulutuskokonaisuuksia ja tarjontaa sekä tehdä kansalaisopistoja tunnetuiksi matalan kynnyksen ”kansalaistaitokeskuksina”. 

Kuopion kansalaisopiston rehtorin Kirsti Turusen mukaan hankkeessa on jo pohdittu, mitkä ovat 2020-luvun ja tulevaisuuden kansalaistaitoja ja millaisia kursseja tarvitaan nyt. Onko kysyntää metsästys-, sienestys- ja kalastuskursseille vai tulisiko järjestää opetusta esimerkiksi kirjeiden kirjoittamisessa tekstarisukupolville?

Lukuvuoden 2024–2025 kursseissa näkyykin jo uusi, palapelinpalaa muistuttava Kansalaistaito-merkki. Merkin avulla on helppo tunnistaa ne kurssit ja luennot, joilla opitaan tärkeitä jokapäiväisessä elämässä tarvittavia taitoja.

Oma osaaminen näkyväksi

Toinen tämän vuoden uudistus on KAPOS-merkit, jotka liittyvät myös kansalaistaitoihin. Opetushallituksen kehittämät, perustaitojen osaamismerkit tekevät osaamisen näkyväksi. KAPOS-merkit auttavat tunnistamaan ja sanoittamaan taitoja sekä motivoivat ja ohjaavat oppimaan lisää. 

Merkkejä voi hyödyntää sekä työelämässä että koulutukseen haettaessa. Hyväksytystä suorituksesta tulee merkintä KOSKI-tietovarantoon, ja opiskelija voi jakaa merkin haluamalleen taholle Oma Opintopolku -palvelun kautta. KAPOS-merkkejä on mahdollista suorittaa Kuopion kansalaisopistossa keväästä 2025 lähtien.

Kansalaistaidot ovat avain hyvään elämään ja kestävään yhteiskuntaan. On ensiarvoisen tärkeää, että kansalaistaitoja edistetään ja tuetaan kaikilla tasoilla, olipa kyse koulutuksesta, yhteisötoiminnasta tai poliittisista päätöksistä. Kansalaistaidot muodostavat perustan, jonka avulla voimme rakentaa kestävämpää ja oikeudenmukaisempaa maailmaa tuleville sukupolville.

Maija Voutilainen
Kuopion kansalaisopiston tiedottaja
Tämä artikkeli julkaistiin Kuopion kansalaisopiston Yhdessä-lehdessä.

Tutustu Kuopion kansalaisopiston kansalaistaitokursseihin ja ilmoittaudu mukaan.

Lue Kuopion kansalaisopiston Yhdessä-lehti.

Kansalaistaitojen aika

Kuopion kansalaisopiston rehtori Kirsti Turunen

Valtakunnallinen kansalaistaitoviikko on 2.-8.9.2024.
Tutustu Kuopion kansalaisopiston lukuvuoden 2024-2025 kansalaistaitokursseihin.

Kansalaistaidot ovat niitä hyödyllisiä taitoja, joita me kaikki tarvitsemme jokapäiväisessä elämässämme. Ne liittyvät omien asioiden hoitamiseen, itsestä huolehtimiseen, toimimiseen yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä, eloonjäämiseen sekä elämän- ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun. 

Vuonna 2012 toteutetun kansainvälisen PIAAC-tutkimuksen mukaan noin 600 000 suomalaisella oli puutteita perustaidoissa eli lukutaidossa, numerotaidoissa ja tietotekniikkaa soveltavissa ongelmanratkaisutaidoissa. Uusimman PIAAC-tutkimuksen tulokset julkaistaan joulukuussa 2024. Kansalaisopistoissa on valmistauduttu perustaitojen vahvistamiseen valtakunnallisen kansalaistaitohankkeen avulla. Hankkeessa on mm. pohdittu mitä kansalaistaidot ovat 2020-luvulla tai tulevaisuudessa? Pitääkö osata pyydystää kala ja valmistaa se illalliseksi, kirjoittaa kirje tai runo, laatia Tinder-profiili, tilata ruokaa netistä tai osata kuvitella erilaisia tulevaisuuksia? Ajan myötä kansalaistaidot ovat varmasti muuttuneet ja muuttuvat edelleen, hyvä niin.

Tämän päivän yhteiskunnalliset haasteet ovat monimutkaisia ja globaaleja. Kansalaisena elämiseen tarvitaankin nykyään varmasti hyvin monenlaisia taitoja niin henkilökohtaisen elämän kuin työelämänkin näkökulmasta: kriittistä ajattelua, kestävyysosaamista, digitaitoja, vuorovaikutus- ja hyvinvointitaitoja sekä yleisiä uuden oppimisen taitoja. 

Kansalaistaitojen arvostus ja tunnustaminen on tärkeää, jotta voimme luoda osallistuvampaa ja kestävämpää yhteiskuntaa. Jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa omilla teoillaan ja asenteillaan millaista tulevaisuutta kohti kurkotamme. Tulevaisuuden työelämätaidoissa korostuu varmasti luova, analyyttinen ja systemaattinen ajattelu, uteliaisuus ja uuden oppiminen, mutta erityisesti sitkeys, joustavuus ja mukautuvuus. Kansalaisopistoissa on mahdollista päivittää osaamistaan monissa taidoissa nykyiselläänkin, mutta lisäksi opetushallituksen määrittelemät KAPOS-opinnot (KAPOS = kansalliset perustaitojen osaamismerkit) löytynevät tulevaisuudessa monen opiston ohjelmista. Merkkien avulla voidaan tehdä näkyväksi erityisesti työelämässä tarvittavaa osaamista.

Merkkejä tai ei, mielestäni tärkeintä on osata uteliaasti, aidosti ja rohkeasti elää elämäänsä tasapainossa luonnon kanssa. Itse näen tärkeimpinä kansalaistaitoina kyvyn auttaa, avun tarpeen tunnistamisen, kyvyn aitoon kohtaamiseen ja toistemme ainutlaatuisuuden tunnistamiseen, taidon löytää oma arvomme ja taidon antaa arvoa muille.

Juhlistamme kansalaisopistojen 125-vuotiasta taivalta Kansalaistaitoviikon merkeissä 2.–8.9.2024. Tervetuloa mukaan vaikkapa Hyvän Olon Olohuoneeseen (Oma osaaminen käyttöön – Pienillä teoilla kohti kestävää tulevaisuutta) to 5.9.2024 klo 10–12 Puistokartanolle Kuopioon. Ilmaisluentoa voi kuunnella myös etänä omalta kotisohvalta. 

Kirsti Turunen
Kirjoittaja on Kuopion kansalaisopiston rehtori ja vahva inhimillisyyden puolestapuhuja.

Kolumni ilmestyi Koillis-Savossa ja Pitäjäläisessä 29.8.2024.

Uskalla olla - oman elämäsi (utelias) rohkelikko

Kuopion kansalaisopiston rehtori Kirsti Turunen

Kuopion kansalaisopiston rehtorin Kirsti Turusen pääkirjoitus Yhdessä-lehteen toukokuussa 2024. 

Voi kun kevät jo tulisi, pitkä on talvi -päivittelyt kuuluivat usein keskusteluissa tänä vuonna vielä toukokuun lähestyessä. Monen mieli kaipasi jo lämpöä ja valoa, positiivisuuttamme koeteltiin niin ilmojen kuin maailman levottomuuksien takia. Säästetään, leikataan, miten käy hoitotakuiden ja perustoimeentulon kanssa, pärjätäänkö? Resilienssiämme koetellaan nyt kovin ja moni pohdiskeleekin syntyjä syviä; onneksi ihminen on kuitenkin ikuinen oppija (se vanhakin koira) ja matkaamme yhdessä kohti parempaa tulevaisuutta. Uskon nimittäin, että meillä kaikilla on sisäsyntyinen uteliaisuuden jyvänen sisällämme. 

Lukuvuotemme teema: Utelias mieli, iloa hyvän olon huomiseen antaa valtavasti mahdollisuuksia uuden opinto-ohjelman rakentamiseen. Uteliaisuutta on toki monenlaista, mutta itse näen tämän piirteen hyvänä. Utelias ihminen on nimittäin ennen kaikkea rohkea! Uteliaisuus on vastausten etsimistä kysymyksiin, vaikeisiinkin ja jopa omien ajatusten kyseenalaistamista.  Utelias ihminen heittäytyy helpommin tutusta tuntemattomaan. Epäonnistumista ei pidä pelätä ja itselleen on osattava nauraa, siinäpä vasta rohkea ihminen!   

Iloa hyvän olon huomiseen -tematiikan kautta haluamme lisätä luottamusta parempaan huomiseen. Tulevaisuutta luomme yhdessä mm. perustaitojen, kuten dialogi-, läsnäolo- ja tunnetaitojen vahvistamisen kautta. Usein asiakaspalautteissamme on maininta siitä, kuinka hauskaa on opiskella yhdessä ja tutustua uusiin ihmisin. Ystävien saaminen onkin yksi useimmin mainittu ”oheistuote” kursseillamme. Opiskelun ohella kun on luontevaa harjoitella mm. vuorovaikutustaitoja. 

Näin sivistyksen juhlavuonna on myös hyvä muistutella sivistyksen merkityksestä. Sivistykseen kuuluu positiivinen uteliaisuus muita kohtaan. Sivistynyt, utelias ihminen ei tuomitse, vaan haluaa oppia toisesta lisää. Parhaimmillaan sivistys on arkista ja jopa käytännöllistä uteliaisuutta uuden oppimiseen. Sivistyksen yhteiskunnallista merkitystä perustellaan usein sillä, että se tarjoaa mahdollisuuksia identiteettien vahvistamiseen. Hyvä näin. Emme kuitenkaan kasva ihmisiksi vain itsemme vuoksi, vaan elämme enemmän tai vähemmän yhteydessä toisiin ihmisiin. Käsityksemme omasta itsestämme muuttuu toimiessamme muiden ihmisten kanssa, osallistuessamme vaikkapa kielikursseille tai joogatunneille. 

Tämän painetun mini "opinto-oppaan" olemme koonneet erityisesti senioriväestöä ajatellen. Lehdestä löytyy ohjeita ilmoittautumiseen, tietoa Hyvän Olon Olohuoneesta ja luennoista, kurssipoimintoja ja uusien asioiden esim. Kaikukortin ja kansalaistaitojen esittelyä. Terveisiä koko vapaan sivistyksen kentältä tuo Björn Wallén kirjoituksellaan Sivistyksen seitsemän lajia elämän kudelmassa. Kaikkeen opiston tarjontaan pääset parhaiten tutustumaan digitaalisesti verkkosivuillamme (opistopalvelut.fi/kuopio) ja sosiaalisen median kanavillamme Facebookissa ja Instagramissa. 

Jos haluat lisätä elon paloa, uteliaisuutta ja uuden oppimista elämääsi, kannattaa aloittaa pienistä asioista. Aloita kokeilemalla uusia asioita, tule vaikka mukaan Mysteeri-kurssille. Pienet askeleet voivat johtaa suuriin harppauksiin, ja voit huomata, että olet oppinut ja kasvanut enemmän kuin osasit arvatakaan. 

Pitkän talven jälkeen ainakin oma mieleni kaipaa kauneutta, harmoniaa, hetkeen pysähtymistä, lepoakin. Jokaisella meillä on oma tapamme olla utelias, haastetaan toisemme, yllätetään itsemme ja tehdään yhdessä parempaa tulevaisuutta! 

Iloa ja hyvää oloa huomiseen!

Kirsti

Lue Kuopion kansalaisopiston Yhdessä-lehti.

Tutustu kansalaisopiston verkkokaupassa kurssitarjontaan ja ilmoittaudu mukaan.