Nykymaailmassa teknologian ja erityistaitojen aikakaudella myös perustaitojen merkitys korostuu entisestään. Perustaidot muodostavat vankan pohjan, jonka varaan kaikki muut taidot ja osaaminen rakentuvat.
Suomalaisista nuorista noin 20 prosentilla ja aikuisista noin 10 prosentilla on niin heikko lukutaito, ettei se riitä yhteiskunnassa toimimiseen. Lukeminen ja kirjoittaminen ovat perustaitoja, jotka ovat välttämättömiä lähes kaikilla elämän osa-alueilla. Ne eivät ainoastaan mahdollista tiedon hankkimista ja jakamista, vaan myös kehittävät ajattelukykyä ja kriittistä arviointia. Nämä taidot auttavat meitä tekemään perusteltuja päätöksiä.
Matematiikkaosaaminen ei puolestaan rajoitu pelkästään numeroiden ja laskutoimitusten ymmärtämiseen, vaan kehittää myös loogista ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä. Matematiikan avulla voimme pyrkiä ymmärtämään ja analysoimaan ympäröivää maailmaa.
Digitaaliset taidot ovat nousseet perinteiset perustaitojen rinnalle. Kyky käyttää tietokoneita, älypuhelimia ja muita digitaalisia laitteita sekä ymmärtää niiden toimintaperiaatteita ovat lähes välttämätöntä osaamista nykypäivän yhteiskunnassa. Digitaaliset taidot mahdollistavat tiedonhankinnan, viestinnän ja monien arjen tehtävien suorittamisen tehokkaasti. Digitaitoihin liittyvät myös medialukutaito ja lähdekriittisyys, joiden avulla pystymme arvioimaan käsiin saamiemme tietojen todenmukaisuutta.
Kestävyystaidoilla viittaavat kykyyn toimia ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Systeeminen ajattelu eli kyky ymmärtää systeemien toimintaperiaatteita ja vaikutuksia, tulevaisuusajattelu sekä arvojen ja eettisyyden ajattelu ovat keskeisiä kestävyystaitoja. Näiden taitojen avulla voimme ymmärtää ja ratkaista monimutkaisia kestävyyskysymyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi ympäristöön, hyvinvointiin ja talouteen.
Lisäksi vuorovaikutustaidot, kuten kyky sujuvaan kommunikointiin on välttämätön taito niin työelämässä kuin henkilökohtaisissa ihmissuhteissa. Hyvät vuorovaikutustaidot auttavat välttämään väärinkäsityksiä ja konflikteja, sekä rakentamaan luottamusta ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Tekoälyn hallinta on nopeasti nousemassa yhdeksi tulevaisuuden perustaidoksi. Tekoäly mahdollistaa suurten tietomäärien analysoinnin nopeasti ja tarkasti, mikä voi auttaa meitä luomaan oikeudenmukaisemman ja tehokkaamman yhteiskunnan. Tekoälyn käyttö vaatii käyttäjältä perustason digiosaamista lisäksi kykyä muotoilla selkeitä kysymyksiä sekä kriittistä ajattelua tulosten arvioimiseksi.
Perustaitojen merkitys ei siis ole vähentynyt, vaikka maailma muuttuu ja kehittyy. Perustaidot muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla pystymme sopeutumaan jatkuvasti muuttuvaan maailmaan. Muun muassa kansalaisopistot tarjoavat matalan kynnyksen, käytännönläheistä ja helposti saavutettavaa oppimista elämän eri osa-alueilla.
Marianne Heikkonen
Kuopion kansalaisopiston koordinaattori Kappas Kaposta-hankeessa, jossa tärkeimpänä tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden perustaitoja.
Kolumni ilmestyi Koillis-Savossa ja Pitäjäläisessä toukokuun 2025 lopussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti